Suomen musiikkialan talous alkoi vuonna 2022 elpyä koronapandemiasta. Elävän musiikin arvo on jälleen nousussa, ja kasvua syntyi myös äänite- ja tekijänoikeussektorilla. Ydinalueiden lisäksi selvitykseen on nyt saatu mukaan entistä tarkempia lukuja koulutussektorin taloudellisesta merkityksestä. Vuonna 2022 musiikkialan kokonaisarvo kaikki yhteen laskien oli 1,25 miljardia euroa.

Suomalainen musiikkivienti alkoi vuonna 2022 palautua koronapandemiasta ja ala kasvoi 40 prosentilla suhteessa edellisvuoteen. Pahimmin pandemiasta kärsinyt sektori, elävän musiikin vienti, ei vielä saavuttanut vuoden 2019 lukemia, mutta äänitemyynti pysyi aiemmalla tasolla ja tekijänoikeuksista saatavat tulot kasvoivat selvästi.

Music Finlandin tutkimuksen uutiskoosteessa kerrotaan ajankohtaisista musiikkialan tutkimuksista ja selvityksistä Suomesta ja ulkomailta. Tämänkertaisen koosteen aiheita ovat esimerkiksi popmusiikin teosvienti, elävän musiikin kansainvälistyminen ja kestävyys, festivaalien ja orkesterien yleisöt sekä paljon muuta meiltä ja maailmalta.

Suomalaisen popmusiikin teosviennissä on nähty viime vuosina vahvaa kasvua. Vuonna 2022 teosviennin tilastoissa ei ylletty aivan edellisen vuoden huippulukemiin, mutta pitkän aikavälin kasvutrendi on kuitenkin selvä: kymmenessä vuodessa vientikappaleiden määrä on kolminkertaistunut, ja kansainvälisesti toimivien biisinkirjoittajien määrä on viidessä vuodessa kaksinkertaistunut. Kaikkiaan vuoden 2022 aikana julkaistiin yhteensä 125 ulkomaisten artistien esittämää suomalaisten tekijöiden popkappaletta.

Music Finland ja Suomen Jazzliitto ovat selvittäneet kyselytutkimuksella kuvaa siitä, miten paljon suomalaista musiikkia maailmalla esitetään, millaisia käytäntöjä kiertuetoimintaan liittyy eri genreissä sekä millaisia näkemyksiä alalla on kestävästä kehityksestä kansainvälisessä kiertuetoiminnassa. Ensimmäisessä raportissa käydään läpi kyselytutkimuksen tuloksia, ja tarkempia tilastotietoja aiheesta julkaistaan selvityksen myöhemmissä osissa.

Music Finlandin tutkimuksen uutiskoosteessa kerrotaan ajankohtaisista musiikkialan tutkimuksista ja selvityksistä Suomesta ja ulkomailta. Tämän koosteen aiheina ovat esimerkiksi äänitemarkkinat, tasa-arvo, taiteilijoiden työ sekä tapahtuma-alan tutkimukset.

Music Finlandin tutkimuksen uutiskoosteessa kerrotaan ajankohtaisista musiikkialan tutkimuksista ja selvityksistä Suomesta ja ulkomailta. Tämän koosteen aiheena ovat esimerkiksi koronapandemian vaikutukset musiikkialaan Suomessa ja ulkomailla.

Music Finland julkaisee puolivuosittain musiikkialan tutkimustietoon keskittyvän uutiskoosteen. Jaamme uutiskirjeessä tietoa omista tutkimuksistamme, sekä poimimme esimerkkejä muualla tehdystä alaa koskevasta tutkimuksesta. Tämänkertaisen koosteen aiheita ovat esimerkiksi Musiikkialan talous ja vienti 2021 -tutkimus, Status-verkoston tutkimus taidemusiikin asemasta Pohjoismaissa ja Teoston vuosittainen musiikinkuuntelututkimus.

Koronapandemian vaikutus näkyi vahvasti musiikkialan taloudellisessa arvossa sekä suomalaisessa musiikkiviennissä myös toisena koronavuonna 2021. Elävän musiikin tapahtumien rajoitukset heikensivät edelleen alan tuloja, ja samalla tukien ja apurahojen merkitys alan kokonaistaloudessa vahvistui. Digitaalisten palveluiden kysyntää pandemia ei sen sijaan hidastanut, ja esimerkiksi äänitemarkkinan kasvu oli ennätyksellistä. Myös popmusiikin teosvientiä jatkettiin entistä tarmokkaammin digitaalisella yhteistyöllä uuteen huippulukemaan.

Music Finland julkaisee puolivuosittain musiikkialan tutkimustietoon keskittyvän uutiskoosteen. Jaamme siinä tietoa omista tutkimuksistamme, sekä poimimme esimerkkejä muualla tehdystä alaa koskevasta tutkimuksesta. Tämän koosteen aiheita ovat esimerkiksi popmusiikin teosvienti 2021, musiikkialabarometri, musiikkialan tilannekuva ja paljon muuta meiltä ja maailmalta.

Suomalaisen popmusiikin teosvienti on kasvanut tasaisesti läpi 2000-luvun, ja vuosi 2021 nostaa huipun jälleen uuteen korkeuteen. Music Finlandin vuosittaisen teosvientiselvityksen mukaan ulkomaisten artistien esittämiä suomalaisten tekijöiden popkappaleita julkaistiin vuoden 2021 aikana yhteensä 144.

Suomalainen musiikkiala on koronavuosien jälkeen aiempaa huonommassa tilanteessa, mutta silti uskoa tulevaisuuteen riittää, kertoo Musiikkialan barometri 2022. Elävän musiikin lisäksi kasvua odotetaan esimerkiksi synkronoinnista, ja kasvuun vaikuttaa erityisesti kuluttajakäyttäytyminen. Ratkaistavien asioiden kärjessä on itsensä työllistävien sosiaali- ja eläketurva.

Tuoreen kyselyn mukaan kolme neljästä musiikkialalla toimivasta on kokenut epäasiallista käytöstä viimeisen viiden vuoden aikana. Epäasiallinen käytös ilmenee monessa eri muodossa, kuten asiattomina kommentteina ja vähättelynä sekä sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai etniseen taustaan perustuvana syrjintänä tai häirintänä.

Music Finland julkaisee puolivuosittain uutisia musiikkialan tutkimuksesta. Tämän koosteen aiheina musiikkialan talous ja vienti 2020, näkökulmia biisiviennin tulevaisuuteen sekä Suomen tapahtumapaikkojen tunnusluvut.

Uusimmassa tilannekuvassa arvioidaan koronatilanteen vaikutuksia musiikkialaan vuonna 2021 sekä katsotaan tuleviin vuosiin. Yhteensä musiikkialan tulonmenetykset ovat nousseet kahden vuoden aikana 470 miljoonaan euroon, josta valtion tuet ovat kompensoineet noin 93 miljoonaa euroa. Alan arvo on laskenut yhteensä 350 miljoonalla eurolla.

Biisiviennin vision päivitystyössä 2021 keskityttiin strategisiin tavoitteisiin, jotka ohjaavat konkreettisiin toimenpiteisiin yhteistä visiota kohti. Tavoitteet on luotu kuuden keskustelun pohjalta noin 100 musiikkialan ammattilaisen kesken.

Suomen musiikkialan talous ja vienti 2020 -raportti kertoo vuosittaiset tiedot Suomen musiikkialan kokonaisarvosta sekä suomalaisen musiikkiviennin kokonaisarvosta.

Millainen on tulevaisuuteen suuntautuneen ja luovan ajattelun suhde popmusiikkia tehtäessä? Ennakoivatko biisintekijät sitä, mikä on popmusiikin seuraava suuri ilmiö? Pyrkivätkö he itse luomaan musiikkitrendejä? Millaiset tekijät selittävät eroja siinä, miten musiikintekijät suhtautuvat musiikkitrendien seuraamiseen, ennakoimiseen tai luomiseen?

Popmusiikin teosvienti lisääntyi selvityksen mukaan myös pandemiavuonna. Koronan vaikutuksia suomalaiseen musiikkialaan seurataan jatkuvasti. Lisäksi myös kulttuurialan selvityksiä Euroopasta, Music Finlandin julkaisuja ja muuta maailmalta.

Suomalaisen popmusiikin teosvienti on kasvanut myös pandemiavuoden aikana. Music Finlandin vuosittaisen teosvientiselvityksen mukaan ulkomaisten artistien esittämiä suomalaisten tekijöiden popkappaleita julkaistiin vuoden 2020 aikana yhteensä 102.

Maaliskuussa tuli täyteen vuosi koronapandemian aiheuttamaa poikkeustilaa. Erityisesti elävän musiikin kenttää lamaannuttavat toimintarajoitukset jatkuvat edelleen, ja loppuvuoden tilanteesta riippuen musiikkialan tulonmenetykset saattavat nousta 170–250 miljoonaan euroon myös vuonna 2021.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kysely taiteen ja kulttuurin toimijoille nostaa esille erityisesti freelancereiden hankalan tilanteen koronarajoitusten keskellä.

Vuonna 2020 musiikkialan arvo laski koronatilanteen vuoksi kolmanneksella, ja vakavat vaikutukset musiikkialan talouteen sekä yritysten ja freelance-kentän toimeentuloon jatkuvat vuonna 2021.

Anna-Maaria Oramon selvitys vapaalla kentällä toimivien taidemusiikkiryhmien arvoverkostoista nostaa esiin pienten toimijoiden merkitystä taidemusiikin arvonluonnissa. Selvitys julkaistaan kahdessa osassa. Ensimmäisessä osassa keskitytään rahoitukseen ja tukiin, kun taas toisessa selvitetään ryhmien kansainvälistymistä, verkostoitumista ja digitaalisuuden merkitystä.

Anna-Maaria Oramon selvitys vapaalla kentällä toimivien taidemusiikkiryhmien arvoverkostoista nostaa esiin pienten toimijoiden merkitystä taidemusiikin arvonluonnissa. Selvitys julkaistaan kahdessa osassa. Ensimmäisessä osassa keskitytään rahoitukseen ja tukiin, kun taas toisessa selvitetään ryhmien kansainvälistymistä, verkostoitumista ja digitaalisuuden merkitystä.

Music Finland teki lokakuussa 2020 kyselytutkimuksen koronatilanteen vaikutuksista musiikkialan yrittäjien, yhteisöjen, freelancereiden ja palkansaajien tuloihin ja tilanteeseen. Kyselyn vastaukset kertovat kentän moninaisuudesta, mutta myös yhteisiä teemoja löytyy paljon.

Koronatilanne ja sen aiheuttama elävän musiikin tapahtumien rajoittaminen tulee laskemaan musiikkialan arvoa vuonna 2020 noin kolmanneksella. Suurimmat menetykset kohdistuvat elävään musiikkiin, jonka menetykset arvioidaan nyt jopa 75 prosenttiin. Uusin tilannearvio osoittaa myös koronatukien ja avustusten keskeisen merkityksen.

Aiheina muun muassa musiikkialan ja -viennin arvo vuonna 2010, musiikin kuuntelututkimus sekä tapahtumien liikevaihdot.

On arvioitavissa, että koronavirusepidemia aiheuttaa musiikkialalle yli 220 miljoonan euron tulonmenetykset, joista valtaosa syntyy elävän musiikin sektorilla. Kaiken kaikkiaan tulonmenetykset tarkoittavat Suomen musiikkialalle noin kolmanneksen arvonlaskua vuonna 2020.

Suomen musiikkialan talous ja vienti 2019 -raportti kertoo vuosittaiset tiedot Suomen musiikkialan kokonaisarvosta sekä suomalaisen musiikkiviennin kokonaisarvosta.

Music Finlandin vuosittaisen teosvientiselvityksen mukaan popmusiikin teosvienti on saavuttanut jälleen uuden ennätyksen vuonna 2019. Ulkomaisten artistien esittämiä popkappaleita julkaistiin vuoden 2019 aikana yhteensä 95.

Aiheina muun muassa koronavirusepidemian monenlaiset vaikutukset Suomen musiikkialalla, Music Finlandin arvoverkkoselvitykset sekä äänitemyynnin kehitys globaalisti ja Suomessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö kartoitti huhtikuun lopussa koronatilanteen vaikutuksia taiteen ja kulttuurin aloilla. Eri taiteenalojen toimijoille suunnatulla kyselyllä haluttiin tietoa esimerkiksi tulonmenetyksistä ja kulurakenteesta sekä näkemyksiä tilanteen vaikutuksista. 

Koronavirustilanne vaikuttaa musiikkialan talouteen ja toimeentuloedellytyksiin dramaattisesti. Pandemian vaikutukset katkaisivat maaliskuussa kokonaan elävän musiikin tapahtumien järjestämisen, ja ne ovat vaikuttaneet musiikkialan ja musiikin käyttäjien taloustilanteeseen monilla eri tavoilla.

Musiikkialan viime vuosikymmenen muutokset ovat lisänneet tarvetta ymmärtää musiikkiteollisuuteen liittyviä muutoksia ja rahavirtoja aiempaa yksityiskohtaisemmin. Yhtenä mallina on liiketaloustieteestä omaksuttu arvoketjuajattelu. 

Biisiviennin ytimessä on aineettomien oikeuksien hyödyntäminen ja vientituotteena popkappale, mutta miten muodostuu biisiviennin arvoverkosto? Miten uudet toimijat ja muuttuvat ansaintamallit istuvat osaksi olemassaolevaa verkostoa? Tässä katsauksessa Riikka Hiltunen tarkastelee popmusiikin teosviennin muuttuvia toimijaverkostoja arvon muodostumisen näkökulmasta.

Eurooppalaisten musiikkivientitoimistojen yhteenliittymä EMEE – European Music Exporters Exchange on julkaissut laajan tutkimuksen eurooppalaisesta musiikkiviennistä. Raportissa esitellään eurooppalaisen musiikkiviennin lähtökohtia ja nykytilannetta sekä luodaan pohja yhteiselle eurooppalaiselle musiikkivientistrategialle.

Suomen musiikkialan talous ja vienti 2018 -raportti kokoaa yhteen vuosittaiset tiedot Suomen musiikkialan kokonaisarvosta, suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvosta sekä popmusiikin teosviennistä.

Music Finlandin uusimman musiikkialabarometrin mukaan suomalainen musiikkiala uskoo tulevaisuuteen, erityisesti kulutuksen, elävän musiikin ja musiikkiviennin kasvuun. Digitalisoituva musiikinkulutus ja koveneva kilpailu esimerkiksi elävän musiikin kentällä aiheuttavat kuitenkin epävarmuutta ja huolta. 

Aiheina esimerkiksi äänitteiden kokonaismyynti, yhdenvertaisuus musiikkialalla, taiteilijoiden kansainvälinen liikkuvuus, sävellysopetuksen tutkimus sekä muita poimintoja musiikkialan tutkimuksesta.

Aiheina esimerkiksi Suomen musiikkialan talous ja vienti, yhdenvertaisuus musiikkialalla, musiikin kuluttamisen trendejä sekä monia muita poimintoja musiikkialan tutkimuksesta.

Lokakuussa 2018 julkaistiin tutkimukset musiikin kuuntelusta Suomessa sekä maailmanlaajuisesti. Suomalaisen tutkimuksen julkaisivat nyt jo kolmatta kertaa Teosto ja Musiikkituottajat IFPI Finland ja kansainvälisestä kartoituksesta vastasi kansainvälinen IFPI.

Yhdenvertaisuutta pidetään Suomessa musiikkialalla tärkeänä, mutta sen tiellä on vielä esteitä, kertoo Music Finlandin tilaama ja tutkija Ilona Rimpilän toteuttama kyselytutkimus.  

Suomen musiikkialan talous ja vienti 2017 -raportti kokoaa yhteen vuosittaiset tiedot Suomen musiikkialan kokonaisarvosta, suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvosta sekä popmusiikin teosviennistä.

Tutkimuksen uutiskirjeessä kerrotaan mm. uudesta elävän musiikin talouden tutkimuksesta ja Aus Finnland -kärkihankkeeseen osallistuneiden yritysten menestyksestä aktiivisten hankevuosien jälkeen.

Keväällä 2018 perustettu musiikkitapahtumien ja niiden järjestäjien yhteenliittymä LiveFIN on toteuttanut Music Finlandin kanssa yhteistyössä kyselytutkimuksen suomalaisten tapahtumajärjestäjien taloudesta.  

Music Finland sekä suomalaiset biisinkirjoittajat ja musiikkikustantajat toteuttivat yhteisen hankkeen popmusiikin teosviennin kasvattamiseksi ja alan yhteistyön lisäämiseksi viennin parissa. Also in English!

Vuoden 2017 toisessa Music Finlandin tutkimuksen uutiskirjeessä esitellään muun muassa Suomen musiikkialan talous ja vienti sekä esiselvitys musiikkitoimialan sukupuolitasa-arvosta.

Jyväskylän yliopiston tohtorikoulutettavan Ilona Rimpilän toteuttamassa esiselvityksessä tarkasteltiin työpaikkojen ja -tehtävien jakautumista sukupuolen mukaan alan eri toimijoiden osalta.

Suomen musiikkialan talous ja vienti 2016 -raportti kokoaa yhteen aiemmin itsenäisinä tutkimuksina julkaistut selvitykset Suomen musiikkialan kokonaisarvosta sekä suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvosta. 

Music Finland julkaisee puolivuosittain musiikkialan tutkimustietoon keskittyvän uutiskirjeen. Jaamme uutiskirjeessä tietoa omista tutkimuksistamme, sekä poimimme esimerkkejä muualla tehdystä alaa koskettavasta tutkimuksesta.

Suomalainen musiikkivienti on kasvussa saksankielisessä Euroopassa. Music Finlandin juuri päättynyt kärkihanke osoittaa, että hyvin kohdistetuilla investoinneilla saadaan aikaan monitasoista vaikuttavuutta.

Music Finland kartoitti yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa keväällä 2016 musiikkialan ammattilaisten käsityksiä alan tämänhetkisestä tilasta ja sen tulevaisuuden näkymistä. Tässä raportissa käydään läpi nyt ensimmäistä kertaa toteutetun musiikkitoimialan barometrikyselyn tuloksia.

Suomalaisen musiikkiviennin arvo oli viime vuonna 44 miljoonaa euroa. Aänitemyynnin vienti kasvoi lähes kolmanneksen vuodesta 2014. 

Music Finlandin tutkimuspäällikkö Tuomas Ilmavirta pureutuu barometritutkimuksen tuloksiin liittyen suoratoistopalveluihin ja musiikinkulutuksen muutoksiin uudessa "Tutkimuksen näkökulma" -blogissa.

Suomalaisten musiikintekijöiden popkappaleet maailmalla – Selvitys teosviennin käytännöistä, nykytilasta ja menestystarinoista

Julkaisussa selvitetään musiikkialan talouden rahallinen kokonaisarvo Suomessa vuonna 2014.Musiikkialan kokonaisarvo oli vuonna 2014 856,2 miljoonaa euroa.

Suomalaisen musiikkiviennin arvo vuonna 2014 oli 42,8 miljoonaa euroa. Tutkimuksessa selvitettiin musiikkivienti viidessä eri kategoriassa.

Music Finland käynnisti syksyllä 2013 alan sisäisen keskustelun ja visiotyön suomalaisen klassisen musiikin ja nykymusiikin kansainvälistymisestä. Hankkeen loppuraportti julkaistiin marraskuussa 2014

Musiikkialan talouden rahallinen kokonaisarvo Suomessa on 863,2 miljoonaa euroa. Elävä musiikki on suomalaisen musiikkialan rahallisesti suurin sektori: puolet musiikkialan koko arvosta.

Music Finlandin suomalaisen musiikkiviennin kärkihanke vuosina 2012–2013 kohdistui Isoon-Britanniaan. Raportti esittelee hankkeen toimenpiteet, tavoitteet ja tulokset.

Vaahto-hankkeessa tehdyn tanssipaikkaselvityksen tarkoituksena on tukea ja kehittää ainutlaatuista tanssipaikkakulttuuriamme ja nostaa sen arvostusta.

Tutkimuksessa selvitettiin musiikkiviennin markkina-arvo vuosille 2011–2012. Vuonna 2011 musiikkivienti toi Suomeen 33,1 miljoonaa euroa ja vuonna 2012 35,8 miljoonaa euroa. 

Julkaisussa selvitetään musiikkialan talouden rahallinen kokonaisarvo Suomessa vuonna 2012. Tuolloin musiikkialan talouden arvo on 837,2 miljoonaa euroa. 

Työn tavoitteena oli musiikin ja tanssin vapaalla kentällä sekä kirjallisuuden ja kuvataiteen alalla työskentelevän välittävän portaan määrän, työtilanteen, ansiotason ja tulonmuodostuksen selvittäminen.

Selvityksen tavoitteena on määritellä klassisen musiikin vientiin liittyvä keskeinen käsitteistö sekä luoda tiivis yleiskatsaus suomalaisen klassisen musiikin viennin nykytilaan ja kehitysnäkymiin keväällä 2012.

Selvityksen tavoitteena on edesauttaa musiikkialan keskeisten mittareiden löytämistä, niiden mahdollista standardoimista sekä tehokasta hyödyntämistä.  

Valtakunnallinen klubi- ja aluekiertuehanke VAKA käynnistyi tammikuussa 2009 edistämään esittävän musiikin vapaan kentän parantamista Suomessa.