Suomalaisen popmusiikin teosviennissä on nähty viime vuosina vahvaa kasvua. Vuonna 2022 teosviennin tilastoissa ei ylletty aivan edellisen vuoden huippulukemiin, mutta pitkän aikavälin kasvutrendi on kuitenkin selvä: kymmenessä vuodessa vientikappaleiden määrä on kolminkertaistunut, ja kansainvälisesti toimivien biisinkirjoittajien määrä on viidessä vuodessa kaksinkertaistunut. Kaikkiaan vuoden 2022 aikana julkaistiin yhteensä 125 ulkomaisten artistien esittämää suomalaisten tekijöiden popkappaletta.

Popmusiikin teosvienniksi määritellään ulkomaisten artistien esittämät, kansainvälisesti julkaistut popkappaleet, joita suomalaiset musiikintekijät ovat olleet kirjoittamassa. Teosvientitilastoa on koottu nyt jo useiden vuosien ajan, ja tietoja on päivitetty myös takautuvasti. Vuoden 2022 vientikappaleita kysyttiin keväällä 2023 suomalaisilta kustantajilta ja biisintekijöiltä, ja tietoon saatiin nyt yhteensä 125 määritellyt kriteerit täyttävää teosta. Kaikkiaan vuodesta 2006 alkaen tilastossa on nyt 970 vientikappaletta.

Tekijäjoukko uudistuu edelleen, mutta jatkuvuuttakin on

Kappaleiden määrän lisäksi myös ulkomaille suuntaavien biisintekijöiden joukko on kasvanut tasaisesti viime vuosien aikana. Kaikkiaan tilastossa on nyt 180 eri musiikintekijää, kun vielä vuonna 2018 heitä oli puolet vähemmän.

Kansainvälisesti julkaistujen musiikintekijöiden lista on kasvanut viime vuosina tasaisesti noin 20 uudella tekijällä vuosittain. Tällä joukolla on nyt keskeinen rooli biisiviennissä, sillä jopa kolme neljästä vuonna 2022 kansainvälisiä kappaleita julkaisseesta tekijästä on tehnyt ensimmäiset kansainväliset julkaisunsa viimeisen viiden vuoden aikana.

Vuoden tuotteliaimmat tekijät ovat kuitenkin pidemmän linjan musiikinviejiä. Eniten kappaleita vuonna 2022 julkaistiin Anna Timgreniltä, joka nousi nyt koko tilaston kärkeen. Vuonna 2022 häneltä julkaistiin 24 vientikappaletta, ja vuodesta 2016 alkaen kappaleita on listalla yhteensä 79. Pitkäjänteistä vientiuraa tekevät myös Axel Ehnström (vuonna 2022 yhdeksän kappaletta, yhteensä 72) sekä Tiina Vainikainen (vuonna 2022 kuusi kappaletta, yhteensä 27).

Uudemmista tekijöistä tuotteliaimpia vuonna 2022 olivat Roope Halonen (vuonna 2022 yhdeksän ulkomaiselle artistille kirjoitettua kappaletta), Aleksi Kiiskinen (vuonna 2022 seitsemän kappaletta) sekä Aleksi Liski (vuonna 2022 kuusi kappaletta).

Vuoden 2022 vientikappaleita tehneistä 62 tekijästä kaikkiaan 45 (73 prosenttia) on ollut jossain vaiheessa uraansa Music Finlandin biisileireillä tai saanut Music Finlandin vientitukea. Myös konkreettisilla biisivientihankkeilla on ollut vaikutusta näiden kappaleiden syntyyn. Tekijät kertovat esimerkiksi tavanneensa musiikkialan järjestöjen yhteisellä Top20 Future Hitmakers -kurssilla, ja kumppanuuksia on rakennettu Music Finlandin biisileireillä tai Music Finlandin tukemilla vientimatkoilla. Kahden nyt julkaistun kappaleen tiedetään syntyneen Music Finlandin A-pop Castle -hybridileirillä vuonna 2020 ja yhden Song Hotel -leirillä vuonna 2019.

Eurooppaan eniten kappaleita, Aasiassa menestystä

Biisiviennin perinteisten markkina-alueiden osuudet säilyivät vuonna 2022 melko samanlaisina kuin aiempina vuosina: noin joka toinen kappaleista tehtiin eurooppalaisille esittäjille, Aasian osuus oli noin kolmanneksen ja kolmantena keskeisenä markkina-alueena erottuu Pohjois-Amerikka.

Vuoden kuunnelluin vientikappale ylitti markkina-alueiden rajoja, sillä nigerialaisartisti Burna Boyn Last Last ylsi listaykköseksi Iso-Britanniassa ja Etelä-Afrikassa sekä useammalla Billboardin listalla (Afrobeats Songs, Mainstream R&B/Hip Hop Airplay). Tähän mennessä yli 270 miljoonaa Spotify-striimiä keränneen kappaleen tekijäjoukossa on peräti neljä suomalaisnimeä: Santeri Kauppinen (MDS), Robert Laukkanen (Ruuben) sekä Samuel ja Mikael Haataja (Off & Out). Billboardin Global 200 -viikkolistalla kappale oli korkeimmillaan sijalla 39, Global 200 -vuosilistalla sijalla 156 ja US Afrobeats -vuosilistalla sijalla 5. Single on myynyt useilla markkina-alueilla platinaa, ja yli vuosi sitten julkaistu kappale on edelleen monien maiden kuunnelluimpien Spotify-kappaleiden listalla.

Katso Last Last -kappaleen musiikkivideo:

Aasiassa menestyskappaleita oli vuonna 2022 useita. Etelä-Koreassa julkaistuista kappaleista eniten kuuntelukertoja on kerännyt NCT Dreamin Beatbox (tekijänä Jurek Reunamäki). Tähän mennessä noin 62 miljoonan Spotify-kuuntelun lisäksi kappaletta on kuunneltu Youtubessa eri versioina yli 100 miljoonaa kertaa. Kappale oli Etelä-Korean Circle Digital Chart -viikkolistan listaykkönen ilmestymisviikollaan, ja se nousi korkealle myös Billboardin Indonesian, Etelä-Korean sekä World Digital Song Sales -listoilla.

Katso Beatbox-kappaleen musiikkivideo:

Listasijoituksia keräsivät Etelä-Koreassa julkaistuista kappaleista myös Vivizin Bop Bop (tekijänä Anna Timgren), joka nousi viidenneksi Billboardin World Digital Song Sales -listalla, sekä fromis_9-yhtyeen Stay this way (tekijänä Anna Timgren), joka puolestaan sijoittui sekä Billboardin Etelä-Korean listalle että Circle Digital Chartille.

Muissa Aasian maissa julkaistuista kappaleista mainittakoon Hong Kongissa myyntilistoille noussut Collar-yhtyeen Off/On (tekijöinä Wilma Virintie ja Karri Mikkonen), joka syntyi Music Finlandin A-Pop Castle -hybridileirillä vuonna 2020. Kappale nousi korkealle esimerkiksi Spotifyn viikkolistoilla Hong Kongissa.

Euroopan markkinoilla vuoden 2022 julkaisujen suurin suoratoistomenestys on ollut Puolan vuoden 2023 euroviisukappale, Blankan Solo (tekijänä Julia Sundberg), jota on kuunneltu Spotifyssa nyt 25 miljoonaa kertaa ja toistettu Youtubessa eri versioinaan noin 55 miljoonaa kertaa. Paikallisempaa menestystä on saavuttanut hollantilaisen Seran Head Held High (tekijänä Olli Vuorinen), joka on kerännyt tähän mennessä 20 miljoonaa kuuntelua Spotifyssa ja ollut tänä vuonna 18 viikkoa Alankomaiden Top40-listalla, korkeimmillaan sijalla 9.

Pidemmällä aikavälillä tarkastellen suomalaisten tekijöiden kappaleista kymmenen on nyt ylittänyt Spotifyssa 200 miljoonan kuuntelun rajan. Monet kappaleista ovat kasvattaneet suosiotaan julkaisuvuosiensa jälkeen huomattavasti, ja 500 miljoonan kuuntelun rajan ylittää nyt jo kolme kappaletta. Yhteensä seitsemää kappaletta on kuunneltu yli 300 miljoonaa kertaa. Vuonna 2021 julkaistua Tiëston ja Karol G:n Don’t Be Shy (tekijänä Teemu Brunila) on vuoden aikana kuunneltu yli 200 miljoonaa kertaa ja samalta vuodelta olevaa Twicen The Feels -kappaletta (tekijänä Anna Timgren) yli 120 miljoonaa kertaa.

Yhteistyön tavoitteellinen rakentaminen kantaa hedelmää

Biisintekijöille ja kustantajille suunnatun kyselyn avoimissa kommenteissa monet vastaajat ottavat esiin aktiivisen yhteistyön kautta syntyneet menestykset ja positiiviset tulevaisuudenodotukset. Vastaajat kertovat verkostojen vahvistumisesta ja kysynnän kasvusta. Aktiivista verkostojen rakentamista on tehty esimerkiksi Aasiaan, ja tälle sektorille on syntynyt myös uutta liiketoimintaa. Tekijät puolestaan kertovat, miten määrätietoinen työ on luonut pääsyn entistä parempiin co-write-tilanteisiin.

Vastaajilla on myös hyviä kokemuksia tiiviistä artistiyhteistyöstä, jonka koetaan olevan sisällöllisesti kiinnostavaa sekä onnistuessaan herättävän mielenkiintoa myös muiden artistien joukossa. Esimerkkejä vuodelta 2022 ovat vaikkapa Aleksi Kiiskisen kappaleet James Marriottille, Aleksi Liskin kappaleet Juri Pootsmannille sekä Rony Rexin yhteistyö TT The Artistin kanssa. Yhteistyösuhteita on luotu paitsi omien tuttavuuksien ja yhteisten artistikontaktien kautta myös biisileireillä sekä sosiaalisen median kautta.

Onko koronapandemia vaikuttanut vuoden 2022 biisivientiin?

Koronapandemia vaikutti suomalaiseen musiikkivientiin huomattavasti monilla sektoreilla, mutta popmusiikin teosviennissä sen vaikutukset eivät aiempina vuosina ole vielä näkyneet, vaan julkaisujen lukumäärät ja kuuntelumäärät lisääntyivät. Kun kappaleiden julkaisuajat saattavat olla useita vuosia, on mahdollista, että pandemian vaikutukset näkyvätkin selvimmin biisiviennissä vasta nyt viiveellä.

Pandemia muutti myös biisiviennin käytäntöjä. Nyt julkaistuista kappaleista suuren osan kerrotaan syntyneen online-yhteistyönä, ja kyselyyn vastanneet musiikintekijät ja kustantajat kertovat, että matkustaminen on vähentynyt koronaa edeltäneestä ajasta. Tämä on vastaajien mukaan vaikuttanut sekä syntyneiden että julkaistujen kappaleiden lukumäärän pienenemiseen, ja erään esimerkin mukaan julkaisujen määrä on saattanut olla vain puolet siitä mitä ennen pandemiaa.

Osa uudemmista tekijöistä on kuitenkin aloittanut vientityönsä vasta pandemia-aikana, joten vertailukohtaa aiempaan ei ole. Toisaalta monille verkkoyhteistyö voi olla luonteva tapa toimia, ja sen koetaan vain tehostavan kansainvälistä työtä.

”Etäsessiot mahdollistivat saumattomamman työskentelyn kaupunkien ja maiden välillä”, eräs tekijä kertoo. Toisissa tapauksissa ei ole tarvittu edes etäsessioita, vaan sähköpostiyhteys on riittänyt yhteistyön välineeksi.

Mitä on popmusiikin teosvienti?

Teosvientiselvitys julkaistiin ensimmäisen kerran keväällä 2016, ja tietoja on päivitetty sen jälkeen vuosittain. Tilastossa on kappaleita vuodesta 2006 saakka.

Ensimmäisessä julkaisussa ”Suomalaisten musiikintekijöiden popkappaleet maailmalla” teosvienti määriteltiin tarkoittamaan suomalaisten musiikintekijöiden kansainvälisesti julkaistuja popkappaleita, joiden esittäjänä ovat ulkomaiset esiintyjät. Suomalaiset artistit tai musiikintekijä itse saattavat olla mukana vierailevana artistina. Popkappale ei määrity selvityksessä musiikillisin kriteerein, vaan sillä viitataan tietyillä käytännöillä toimivalla kentällä julkaistuihin kappaleisiin. Rajauksia on tarkennettu tarpeen tullen, ja uusia rajanvetoja on jouduttu tekemään esimerkiksi kappaleiden eri versioiden sekä kansainvälisten yhtyeiden tai yhteisjulkaisujen kohdalla.

Vuoden 2022 vientikappaleita kysyttiin keväällä 2023 suomalaisilta kustantajilta ja biisintekijöiltä, ja tietoja saatiin myös muista lähteistä. Koko kentän kartoittamisen vuoksi alalle suunnattu tietopyyntö on ollut laaja, ja ilmoitettuja tietoja on tarkistettu ja rajattu tilaston kokoamisvaiheessa. Teos- ja tekijätietojen lisäksi vastaajilta on kysytty kappaleiden myyntimääriä ja listasijoituksia sekä kappaleiden taustatarinoita ja tietoa synkronoinnista. Tilastoa tarkennetaan myös takautuvasti.