Music Finland julkaisee puolivuosittain musiikkialan tutkimustietoon keskittyvän uutiskoosteen. Jaamme uutiskirjeessä tietoa omista tutkimuksistamme, sekä poimimme esimerkkejä muualla tehdystä alaa koskevasta tutkimuksesta. Tämänkertaisen koosteen aiheita ovat esimerkiksi Musiikkialan talous ja vienti 2021 -tutkimus, Status-verkoston tutkimus taidemusiikin asemasta Pohjoismaissa, Teoston vuosittainen musiikinkuuntelututkimus sekä paljon muuta meiltä ja maailmalta.

Koronan vaikutukset näkyivät vahvasti musiikkialan taloudessa ja viennissä vielä 2021

Koronapandemian vaikutukset näkyivät vahvasti musiikkialan taloudessa myös toisena pandemiavuonna 2021, kertoo syyskuun alussa julkaistu Music Finlandin vuosittainen tutkimusraportti Suomen musiikkialan talous ja vienti. Vaikka elävän musiikin kenttä kotimaassa ottikin ensimmäisiä askelia kohti palautumista, yksityissektorin arvo jäi edelleen vain noin kolmannekseen pandemiaa edeltäneestä ajasta. Äänitemyynti sen sijaan kasvoi ennätysvauhtia, ja myös julkisen ja yksityisen sektorin jakamilla tuilla oli aiempaa suurempi merkitys alan kokonaisarvoon. Kaikkiaan suomalaisen musiikkialan kokonaisarvo vuonna 2021 oli 890 miljoonaa euroa.

Pandemia vaikutti vahvasti myös musiikkivientiin. Erityisesti se näkyi elävän musiikin viennin vähäisyydessä. Ääniteviennistä tuli kuitenkin nyt Suomeen aiempaa enemmän tuloja, ja myös muu palveluvienti, esimerkiksi digitaaliset palvelut, olivat edelleen kasvusuunnassa. Kaikkiaan vuonna 2021 musiikkiviennin arvo oli 93,1 miljoonaa euroa.

Lue Suomen musiikkialan talous ja vienti 2021 -tutkimuksen raportti kokonaisuudessaan Music Finlandin sivuilta.

STATUS-verkosto selvitti klassisen ja nykymusiikin toimintaympäristöä Pohjoismaissa

Pohjoismaisten musiikkialan toimijoiden STATUS-verkosto julkaisi syyskuussa raportin klassisen ja nykymusiikin tilanteesta eri Pohjoismaissa. Raportissa käydään läpi kenttään vaikuttavia ilmiöitä, haasteita ja signaaleja, joiden pohjalta pyritään tunnistamaan mahdollisuuksia ja lisätiedon tarpeita.

Eri maista kootut esimerkit liittyvät yhteistyöhön, rakenteisiin, yleisöihin, arvoihin ja tuotantoihin, ja havainnoissa näkyvät vahvasti sekä maita yhdistävät piirteet että eroavaisuudet. Raportti on vapaasti luettavissa osoitteessa nordicstatus.org.

Musiikkiala.fi kokoaa avainlukuja musiikkialasta

Suomalaisten musiikkialan organisaatioiden yhteinen musiikkiala.fi-verkkosivusto tarjoaa tietoa musiikkialan koosta ja vaikuttavuudesta. Sivusto kokoaa yhteen eri tahojen tuottamia tilastoja, tutkimuksia ja uutisia, ja se on suunnattu ennen kaikkea musiikkialan ja muun kulttuurin toimintaedellytyksistä päättäville: kansanedustajille, ministereille ja virkamiehille. Lisäksi media saa sivustolta kootusti musiikkialan keskeisiä tietoja. Sivuston omistavat musiikin tekijänoikeusjärjestöt Gramex ja Teosto, ja sisällöt tuotetaan yhdessä musiikkialan monien järjestöjen ja instituutioiden kanssa.

Lue sivustolta esimerkiksi kesän radiohiteistä, kotimaisen musiikin soimisesta eri kanavillatai siitä, miten suomalaiset ovat katsoneet verkkokonsertteja.

Musiikin kuuntelu Suomessa kasvoi vuonna 2022

Teoston ja Musiikkituottajat IFPI ry:n Musiikinkuuntelu Suomessa 2022 -raportti kertoo, että suomalaiset kuuntelevat musiikkia nyt keskimäärin lähes kaksi tuntia päivässä, ja erityisesti keskittyneen musiikinkuuntelun määrä on kääntynyt nousuun. Kuuntelutavoissa on kuitenkin ikäluokkien välillä suuria eroja, ja esimerkiksi nuorten musiikinkuuntelutavat muuttuvat nopeasti.

Digitaalisia musiikkipalveluita käyttää selvityksen mukaan noin kaksi kolmasosaa suomalaisista, mutta radiolla on edelleen vahva sija etenkin tutumman musiikin taustakuuntelussa. Uudelle musiikille TikTok on merkittävä kanava. Tutkimuksen mukaan konserteissa käynti elpyi vuonna 2022, vaikka korona edelleen vaikutti iäkkäämpien osallistumiseen. Tutkimus toteutettiin nyt yhdeksättä kertaa.

Lue lisää musiikkiala.fi-sivustolta tai tutustu suoraan raporttiin (pdf).

Eurooppalaisilta tekijänoikeusjärjestöiltä tutkimuksia suoratoistomarkkinan tulonjakomallista

Saksalainen tekijänoikeusjärjestö GEMA on julkaissut tutkimuksen musiikin suoratoistosta Saksassa. Raportissa analysoidaan suoratoiston tulonjakomallia sekä saksalaisten musiikintekijöiden näkemyksiä suoratoistosta. Suoratoistopalveluita käyttää jo nyt lähes joka toinen saksalainen, mutta merkityksen ennakoidaan vain kasvavan tulevaisuudessa. Suoratoistossa nähdään paljon markkinointipotentiaalia, vaikka kyselytutkimuksen perusteella tulonjakoon suhtaudutaan kriittisesti ja palveluihin toivotaan lisää läpinäkyvyyttä. Tutustu englanninkieliseen tiivistelmään tai koko saksankieliseen raporttiin GEMAN sivuilla.

Myös eurooppalaisten tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestö GESAC on julkaissut tutkimuksen musiikin suoratoistomarkkinoista musiikin tekijöiden kannalta. Tekijöiden ja heitä edustavien järjestöjen tunnistamista ongelmakohdista keskeisimmät liittyvät tulonjakoon ja tekijöiden saamien tulojen vähäisyyteen, mutta raportissa huomioidaan myös esimerkiksi oikeudenmukaisuuteen ja monimuotoisuuteen liittyviä rakenteellisia ongelmia. Tekijöiden tulevaisuuden toiveina ovat suurempi arvostus, parempi korvaus sekä parempi teosten tunnistaminen ja käytön raportointi. Tutustu suomenkieliseen tiivistelmään (pdf) tai koko raporttiin.

Nuoret haluavat osallisuutta elävään musiikkikulttuuriin

LiveFINin kolmivuotisen nuorisohankkeen Juurista latvoille loppuraportti kokoaa tietoja nuorison osallisuudesta elävään musiikkikulttuuriin. Tulokset kertovat, että elävä musiikki kiinnostaa nuoria edelleen, mutta keikoille osallistumisen tavat ovat muuttuneet – nuorten kiinnostus on keskittynyt suurtapahtumiin. Uusia toimintamalleja onkin nyt luotu nimenomaan ruohonjuuritason toimintaan yhteistyössä nuorten kanssa, ja näitä pilottiprojekteja testattiin eri puolilla Suomea. Piloteissa korostuivat nuorten halu vaikuttaa, saavutettavuuden parantaminen, verkostoituminen sekä turvallinen osallisuus.

Tutustu hankkeen tuloksiin hankkeen verkkosivuilla ja loppuraporttiin LiveFINin sivuilla.

Tilastokeskuksen tuoreet tiedot näyttävät koronan vaikutuksen kulttuurialaan

Tilastokeskuksen kulttuurisatelliittiin kootaan tietoja kulttuurin taloudellisesta merkityksestä kansantalouden tilinpidon käsitteitä ja menetelmiä hyödyntäen. Uusimmat tiedot vuodelle 2020 julkaistiin nyt toukokuussa, ja tiedot kertovat koronan vaikutuksesta kulttuurialaan lähes kaikilla mittareilla – arvonlisäyksessä, kulutuksessa ja työllisyydessä. Kulttuurin osuus sekä talouden arvonlisäyksestä että työllisyydestä oli nyt 2,9 prosenttia ja osuus kulutusmenoista 3,8 prosenttia. Pitkän aikavälin laskusuunnasta ja koronan tuomista vaikeuksista huolimatta kulttuurin roolia kansantaloudesta voidaan Tilastokeskuksen raportin mukaan pitää edelleen varsin merkittävänä.

Koronan aikainen työllisyyskehitys näkyy myös Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa, jonka mukaan kulttuurialat työllistivät vuonna 2021 vielä heikommin kuin vuonna 2020. Tilasto kertoo myös sen, että kulttuurialoilla yrittäjyys, osa-aikatyö sekä useat yhtäaikaiset työpaikat ovat tavallisempia kuin muissa ammateissa. Yrittäjänä toimi kulttuurialan työllisistä noin 28 prosenttia, osa-aikatyössä 23 prosenttia ja useissa samanaikaisissa töissä 11 prosenttia.

SKR tutki suomalaisten kulttuuriasenteita

Suomen Kulttuurirahasto on kartoittanut suomalaisten suhdetta taiteeseen ja kulttuuriin laajalla kyselytutkimuksella. Kulttuuribarometrin tulokset kertovat, että kulttuuri kiinnostaa suomalaisia, ja aktiivisia kulttuurin kuluttajia löytyy Suomen kaikista kolkista ja yhteiskuntaluokista. Eri kulttuurin muotojen välillä on kuitenkin selkeitä eroja. Myös taiteilijoiden ja taiteen kokijoiden näkökulmissa on havaittavissa eroja.

Tutkimuksen toisessa osassa vastaajia pyydettiin tunnistamaan ja arvioimaan suomalaisia taiteilijoita. Musiikin alalta vaikuttavimmiksi koettiin Jean Sibelius, Juice Leskinen ja Oskar Merikanto. Tutkimus tehtiin nyt toista kertaa. Lue lisää Suomen kulttuurirahaston sivuilta.

Lyhyesti

• Muusikkojen liiton Kaikkien orkesteri -hankkeessa tuotetaan tutkimukseen perustuvaa materiaalia orkesterien toiminnan tukemiseksi. Hankkeessa kehitetään nyt Social Return on Investment (SROI) -laskentamallia orkesterin hyvinvointivaikutusten muuttamiseksi rahalliseen muotoon. Tähän tarvittava tiedonkeruu on aloitettu Lohjan kaupunginorkesterin ja Tapiola Sinfoniettan kanssa. Lue lisää Kaikkien orkesteri -hankkeesta sekä tiedonkeruusta Muusikkojen liiton sivuilta.
  
• Suomen Musiikintekijät käynnisti syyskuussa tutkimushankkeen ”Suomesta musiikintekijäksi kansainväliselle kentälle – koulutuksen nykytila ja tulevaisuuden tarpeet”. Tutkimuksen taustalla ovat Music Finlandin julkaiseman Biisiviennin vision (2021) koulutukseen liittyvät strategiset tavoitteet. Tutkimuksen toteuttaa FT Riikka Hiltunen. Tarkemmat tiedot tutkimuksen tavoitteista julkaistaan lokakuussa Suomen Musiikintekijöiden sivuilla.
  
• Säätiöt ja rahastot tukivat musiikkia vuonna 2021 yhteensä yli 17 miljoonalla eurolla, kertoo Säätiöt ja rahastot ry:n tuore selvitys. Musiikin saama tuki laski hiukan edellisvuodesta. Kaikkiaan yksityiset säätiöt tukivat tiedettä, taidetta ja muuta yleishyödyllistä toimintaa Suomessa yli 580 miljoonalla eurolla.
  
• Liisa Tuomen tuore väitöskirja tarkastelee popmusiikin naiskuvaa 2000-luvun alun suomalaisissa sanoma- ja aikakauslehdissä. Tutkimuksen tuloksissa todetaan, että naispoplaulajien tekijyys tulee lehtiteksteissä hyvin esille, vaikka lehdet yhä myös sukupuolittavat naispoplaulajia melko perinteisin tavoin. Tutustu väitöskirjaan täällä. Musiikkiin liittyviin opinnäytetöihin vuosilta 2021–2022 voit tutustua Suomen musiikkitieteellisen seuran sivuilla.
  
• Showcase-festivaalit toimivat portinvartijoina ja sillanrakentajina musiikkialan eri ekosysteemeissä, ja niiden arvo rakentuu yhteisöllisesti eri toimijoiden vuorovaikutuksessa, toteavat norjalaiset tutkijat Kjersti Livesdottir Thorkildsen ja Anders Rykkja artikkelissaan norjalaisesta by:Larm-showcase-festivaalista. Artikkeli on osa International Journal of Music Business Research -julkaisun tulevaa numeroa, jossa muina aiheina ovat mm. musiikkikustantajien ja tekijänoikeusjärjestöjen väliset suhteet sekä jamaikalainen reggae-musiikkiskene.
  
• Artistien sosiaalisen median seuraajien määrän ja suoratoistotulojen välillä on yhteys, analysoivat tutkijat Allan Watson, Joseph B. Watson ja Lou Tompkins tutkimusartikkelissaan brittiläisen musiikkikustantajan aineiston perusteella. Tekijänoikeustulojen kokonaiskertymästä some-seuraajat eivät kuitenkaan kerro. Artikkeli on luettavissa julkaisussa Journal of Cultural Economy.