Music Finlandin tutkimuksen uutiskoosteessa kerrotaan ajankohtaisista musiikkialan tutkimuksista ja selvityksistä Suomesta ja ulkomailta. Tämänkertaisen koosteen aiheita ovat esimerkiksi suomalaisen musiikkialan ja musiikkiviennin luvut, musiikin kuuntelu Suomessa, musiikintekijyyskoulutus sekä paljon muuta meiltä ja maailmalta.

Suomalaisen musiikkialan ja musiikkiviennin luvut kertovat pandemiasta palautumisesta

Music Finlandin syyskuussa julkaisemat selvitykset kertovat, että musiikkiala ja musiikkivienti ovat alkaneet palautua koronapandemiasta. Musiikkialan ydinalueet kotimaassa kasvoivat vuonna 2022 erityisesti pandemiasta elpyvällä elävän musiikin sektorilla sekä tekijänoikeus- ja äänitesektoreilla. Musiikkialan arvo oli nyt korkeampi kuin koskaan aikaisemmin, yhteensä 1,25 miljardia euroa.

Luku sisältää aiempaa tarkempia lukuja koulutussektorin taloudellisesta merkityksestä. Musiikkikoulutussektorin toimijoiden uuden laskelman mukaan musiikkikoulutuksen arvo vuonna 2021 oli 456 miljoonaa euroa ja vuoden 2022 arvoksi voidaan vastaavasti arvioida 455 miljoonaa euroa. Lue lisää Music Finlandin raportista Musiikkialan talous Suomessa 2022.

Myös musiikkiviennin arvo kasvoi nyt 40 prosentilla, vaikka elävän musiikin vienti ei vielä palautunutkaan vuoden 2019 tasolle. Äänitemyynti pysyi aiemmalla tasolla ja tekijänoikeuksista saatavat tulot kasvoivat selvästi. Kaikkiaan musiikkiviennin ydinalueet tuottivat Suomeen nyt 25,6 miljoonaa euroa. Digitalisoitumisen myötä esimerkiksi musiikkiin liittyvien sovellusten ja palveluiden menestyskulku jatkui, ja musiikkialaan liittyvien muiden tavaroiden ja palveluiden viennin arvo oli nyt 104,9 miljoonaa euroa. Kaikki sektorit yhteen laskien musiikkiviennin arvo vuonna 2022 oli 130,6 miljoonaa euroa. Tutustu raporttiin Musiikkiviennin arvo 2022 Music Finlandin tutkimussivuilla.

Musiikinkuuntelu Suomessa 2023

Lokakuun alussa julkaistu Teoston ja Musiikkituottajat ry:n tilaama Musiikinkuuntelu Suomessa 2023 -tutkimus on jälleen kartoittanut musiikinkuuntelun merkitystä ja tapoja, kuunneltuja tyylejä sekä nyt ensi kertaa myös musiikinkuuntelijoiden näkemyksiä tekoälyn käytöstä.

Elokuussa 2023 tehty kuluttajapaneelitutkimus kertoo, että musiikki on tärkeää valtaosalle suomalaisista ja aivan erityisesti 16–18-vuotiaille, yksinasuville, vaikeassa elämäntilanteessa oleville sekä harvinaisempien musiikkityylien tai taidemusiikin harrastajille. Tyylillisesti suomalaiset ovat musiikinkuuntelussaan entistä kaikkiruokaisempia, ja suosituin tyyli on nyt suomenkielinen pop. Musiikkia kuunnellaan aiempaa enemmän kuulokkeilla ja intensiivisesti. Yhteisöllistä musiikinkuuntelukokemusta haetaan kuitenkin elävän musiikin tapahtumista, ja konserteissa ja keikoilla käynti olikin jo palannut korona-aikaa edeltävälle tasolle. Tulevaisuuden trendeinä tutkimuksessa tunnistettiin esimerkiksi digitaalisten käyttöliittymien kasvava merkitys, livemusiikin merkitys sekä tekoälyn kasvava rooli.

Tutkimuksen toteutti johtava tutkija Kari Tervonen (Omnicom Media Group) nyt jo kymmenettä vuotta peräkkäin. Tutkimuksen osa-alueita on tarkasteltu esimerkiksi musiikkiala.fi-sivuilla julkaistuissa artikkeleissa. Koko tutkimusraportti on julkaistu Teoston ja Musiikkituottajien sivuilla ja se on saatavilla myös englanniksi.

Muuttuva musiikintekijyys on haaste koulutuskentälle

Tutkija Riikka Hiltusen Suomen musiikintekijät ry:lle tekemässä tuoreessa selvityksessä on kartoitettu, millaisia valmiuksia Suomessa saatavilla oleva musiikintekijäkoulutus antaa kansainvälistymiseen. Raportissa käydään läpi musiikintekemisen tai musiikin luovan tuottamisen koulutusta eri koulutusasteilla sekä biisiviennin parissa toimivien suomalaistekijöiden koulutusta, urapolkua ja ajatuksia kansainvälistymisen asettamista vaatimuksista.

Koko aineiston pohjalta on tunnistettu eri koulutusasteita poikkileikkaavia ja oppilaitoksia yhdistäviä teemoja, ilmiöitä ja haasteita. Taloudellisten realiteettien ja rakenteiden muutoksen hitauden lisäksi raportissa mainitaan esimerkiksi haasteet ajatusmalleissa ja asenteissa, jotka eivät välttämättä tue koulutuksen merkityksen ymmärtämistä tai kansainvälistymishaaveita. Keskeiseksi nousee myös kysymys opetuksen saavutettavuudesta. Lue artikkeli raportista ja tutustu raporttiin pdf-muodossa Suomen musiikintekijät ry:n sivuilla.

Lyhyesti

• Luovien alojen tekijänoikeuskorvaukset kasvoivat vuonna 2022 maailmanlaajuisesti lähes 27 prosentilla uuteen ennätyslukemaan, kertoo tekijänoikeusjärjestöjen kansainvälisen kattojärjestön CISACin uusin Global Collections Report. Korvauksia kerättiin nyt yli 12 miljardia euroa, ja suurimman kasvun lähteen muodostivat digitaaliset alustat. Myös esityksistä ja tapahtumista saadut tekijänoikeustulot kasvoivat, mutta eivät vielä koronaa edeltäneen ajan tasolle. Tutustu raporttiin CISACin sivuilla tai lue suomenkielinen kooste musiikkiala.fi-sivustolta.

• Musiikkialan analyytikko Will Page on julkaissut vuosittaisen raporttinsa musiikkialan tekijänoikeuksien arvosta vuodelle 2022. Pagen mukaan arvo ylitti nyt 41 miljardia dollaria, missä kasvua edellisvuoteen nähden oli 14 prosenttia. Summasta 26 miljardia on levy-yhtiöiden, yli 11 miljardia musiikintekijöiden ja 4 miljardia kustantajien suoraan saamaa tuloa. Pagen analyysi perustuu kolmeen osin päällekkäiseen lähteeseen: IFPIn Global Music Reportiin, CISACin Global Collections Reportiin sekä Music & Copyright -julkaisun analyysiä musiikkikustantamisesta.

• Ruotsissa on julkaistu raportti musiikkialan osaamis- ja kehittämistarpeesta kaudelle 2023–2027. Laaja kysely- ja haastattelututkimus on kohdistettu alalla toimiville henkilöille ja yrityksille, joilta on kysytty näkemyksiä tulevista osaamistarpeista sekä tulevaisuuden keskeisistä kysymyksistä ja kasvunäkymistä. Lähes puolet vastaajista uskoi tarvitsevansa lisäkoulutusta tulevina vuosina, ja esimerkiksi teknologisten trendien nähtiin vaikuttavan alan kehitykseen ja omaan toimenkuvaan tulevaisuudessa. Lue ruotsinkielinen raportti Musiksverigen sivuilla.

• Teosto on kartoittanut musiikintekijöiden näkemyksiä tekoälyn käytöstä. Kyselytutkimuksen perusteella asenne on kaksijakoinen: puolet suhtautuu tekoälyyn kielteisesti, puolet kiinnostuneen uteliaasti. Kolmannes vastaajista oli jo hyödyntänyt tekoälytyökaluja. Suurimpana uhkana tekoälyn käytössä nähtiin tulojen väheneminen tai epäoikeudenmukainen jakautuminen. Tutkimusraportti ja kooste tuloksista on julkaistu Teoston sivuilla.

• Metaversumissa on mahdollisuuksia erityisesti artistibrändien kehittämisen ja metaversumitapahtumien kannalta, mutta metaversumi musiikkiympäristönä tarvitsee vielä lisää kehittämistä, toteaa Anne-Maria Mäkelä Music Finlandin metaversumiprojekteja käsittelevässä pro gradu -tutkielmassaan. Erityisesti haasteita on musiikin lisensoinnissa, toimivan liiketoimintamallin kehittämisessä sekä musiikin käytön valvomisessa. Tutkielma on luettavissa Taideyliopiston Taju-tietokannassa.

• Syyskuussa julkaistussa Music Export Development in Europe I -raportissa analysoidaan 29 eurooppalaista musiikkivientiorganisaatiota. Vertailun kohteena ovat esimerkiksi organisaatiorakenteet, rahoitus sekä tavat tukea artistien ja yritysten kansainvälisiä uria. Raportin on koostanut Virgo Sillamaa ja siihen voi tutustua EMEEn (European Music Exporters Exchange) sivuilla. Eurooppalaisen musiikkiviennin kehittämisestä julkaistiin lisäksi elokuussa raportti Implementing Steps to Develop and Promote European Music Export.

• EU-raportissa The status and working conditions of artists and cultural and creative professionals käydään läpi taiteilijoiden asemaa ja roolia sekä esimerkiksi oppimismahdollisuuksia ja taiteellista vapautta eri EU-maissa. Raportti on julkaistu kesäkuussa 2023 ja se on tehty yhteistyössä eri maiden asiantuntijoiden kanssa.

• Kulttuuripoliittiset koronapandemiaan liittyvät tukitoimenpiteet erosivat toisistaan eri Pohjoismaissa, selviää Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen tekemästä raportista Kultursektorns återhämtning och förändring efter covid-19-pandemin. Pohjoismaiden ministerineuvoston tilaamassa raportissa tarkastellaan pandemian aiheuttamia toimia ja vaikutuksia kulttuurisektorilla Pohjoismaissa. Maiden toimissa on myös samankaltaisuuksia, ja esimerkiksi kaikki Pohjoismaat pyrkivät torjumaan pandemian vaikutuksia kohdistetulla kriisituella. Lisäksi pandemia toi eri maissa esiin pidempiaikaisia rakenteellisia ongelmia esimerkiksi kulttuurialan ammattilaisten työehdoissa. Ruotsinkielisen raportin on julkaissut Kulturanalys Norden, ja Cuporen sivuilla on raportista uutinen suomeksi.

• Suomalaiset säätiöt ja rahastot rahoittivat musiikkia vuonna 2022 yhteensä 17 miljoonalla eurolla, kertoo Säätiöt ja rahastot ry:n lokakuussa julkaistu selvitys. Tutustu artikkeliin, tutkimuksen koosteeseen tai koko raporttiin yhdistyksen sivuilla.

Lue myös aiemmat tutkimuksen uutiskoosteet

• Kesäkuun uutiskoosteessa esiteltiin Music Finlandin selvitykset popmusiikin teosviennistä sekä elävän musiikin kansainvälistymisestä sekä esimerkiksi festivaalien ja orkesterien yleisötutkimukset.

• Maaliskuun uutiskoosteessa aiheina olivat esimerkiksi äänitemarkkinat, tasa-arvo, taiteilijoiden työ sekä tapahtuma-alan tutkimukset.

• Tammikuun uutiskoosteessa kerrottiin esimerkiksi koronapandemian vaikutuksista musiikkialaan Suomessa ja ulkomailla, orkesterien esittämästä nykymusiikista sekä kulttuurialan taloudesta.

Seuraa alan avainlukuja ja uutisia musiikkiala.fi-sivustolta

• Koko musiikkialan uusimmat tiedot löytyvät helposti viime vuonna avatulta musiikkiala.fi-sivustolta.