Opetus- ja kulttuuriministeriön kysely taiteen ja kulttuurin toimijoille nostaa esille erityisesti freelancereiden hankalan tilanteen koronarajoitusten keskellä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö toteutti tammikuussa 2021 taiteen ja kulttuurin toimijoille kyselyn, jolla kartoitettiin alan tulonmenetyksiä, tilannetta ja näkymiä alkaneeseen vuoteen. Music Finland kävi läpi musiikin pääalakseen valinneiden vastaukset, joita kyselyyn tuli yhteensä 467. Vastaajajoukko painottui vahvasti freelancereihin ja yksinyrittäjiin, joiden osuus kaikista vastaajista nousi yli 70 prosenttiin. Loput vastaukset tulivat hiukan suuremmilta yrityksiltä, yhdistyksiltä sekä kunnallisilta toimijoilta.

Vastaukset kertovat alan ahdingosta ja toivottomuuden tunteesta koronarajoitusten keskellä. Työskentely on vaarantunut, tulonmenetykset ovat huomattavia eikä tukia ole hakemisesta huolimatta saatu. Monet kokevat arvostuksen puutetta, ja tilanteesta on tullut riski mielenterveydelle. Konkreettisesti alalla kaivataan mahdollisuuksia työntekoon, taloudellista tukea hankalaan tilanteeseen sekä jatkossa ratkaisuja freelancereiden ja yrittäjien sosiaali- ja työttömyysturvan ongelmakohtiin.

Vaikka jotkut vastaajat pystyvätkin näkemään tilanteessa myös mahdollisuuksia esimerkiksi toiminnan uudistamiseen, huoli tulevaisuudesta on suuri. Digitalisoitumiseen asetetaan paljon odotuksia, mutta toistaiseksi kannattamattomat verkkokonsertit eivät vielä auta alan taloudelliseen ahdinkoon.

Tehtävän toteutuminen on vaarantunut olennaisesti

Koronapandemia on aiheuttanut valtaosalle kyselyyn vastanneista toimijoista erittäin suuria muutoksia toimintaan. Vuonna 2020 tehtävän toteutuminen oli vaarantunut olennaisesti 84 prosentilla musiikin alan toimijoista, ja suunnitellusti oli voinut toimia vain 2 prosenttia vastaajista. Tilanne on näkynyt tilausten vähenemisenä ja toiminnan muuttumisena tappiolliseksi. Lähes joka toisella toiminta on keskeytynyt kokonaan, ja yleisesti toiminnan suunnittelu on vaikeutunut. Toimitiloja on suljettu ja palvelutarjontaa karsittu, ja yhteisövastaajista 59 prosenttia kertoo joutuneensa lomauttamaan henkilökuntaa. Euromääräisesti suurimmat toimijakohtaiset tulonmenetykset olivat yli viiden hengen yrityksillä, jotka olivat menettäneet keskimäärin 1,4 miljoonan euron tulot pandemian vuoksi.

Vaikeudet tulevat esiin vieläkin korostetummin freelancereiden ja yksinyrittäjien kohdalla. Kyselyyn vastanneista yksinyrittäjistä kaikki kokivat työnsä toteuttamisen vaarantuneen. Toimeentulo oli heikentynyt, ja lähes joka toinen oli joutunut turvautumaan työttömyyskorvaukseen. Alan vaihto oli mielessä monilla.

Toiveet alkaneelle vuodelle olivat hiukan valoisammat, mutta pääosin vastaajat uskovat tilanteen jatkuvan samankaltaisena kuin vuonna 2020. Tilanteen jatkuessa monet pelkäävät konkurssia ja toiminnan lopettamista.

Uudet toimintamuodot eivät pelasta freelancerien tilannetta

Noin kaksi kolmasosaa vastaajista kertoo pyrkineensä luomaan uusia toimintamuotoja pandemia-aikana. Erityisesti vastauksissa korostuvat verkkokonsertit ja digitaaliset palvelut, ja näissä nähdään myös mahdollisuuksia pandemian jälkeiseen aikaan esimerkiksi saavutettavuuden, alueellisen tasa-arvon ja kansainvälisyyden vuoksi. Tällä hetkellä ongelmana on kuitenkin näistä saatavien tulojen vähäisyys.

Korvaavia tulonlähteitä on etsitty esimerkiksi säveltämisestä ja etäopetuksesta. Taiteellisessa työskentelyssä ovat painottuneet kotiharjoittelu ja tulevaa pohjustava työ – tuloja näistä ei kuitenkaan saa ennen kuin esiintymiset ovat jälleen mahdollisia. Niille, joilla on ollut taloudellista puskuria, tilanne on saattanut mahdollistaa myös luovan tauon tai tiiviimpää yhteydenpitoa fanien kanssa.

Etsityistä tulonlähteistä huolimatta tulonmenetykset freelancer-kentällä olivat keskimäärin 16 000 euroa vastaajaa kohden. Luvussa ei ole huomioitu vastaajien raportoimia tekijänoikeustuloja, jotka nekin olivat laskeneet keskimäärin puoleen entisestä. Tulonmenetykset sekä yleisesti että tekijänoikeustulojen kohdalla olivat vieläkin suuremmat kansainvälisesti toimivien taiteilijoiden kohdalla.

Tulonmuodostuksen tämänhetkisten ongelmien lisäksi monilla vastaajilla on huoli siitä, millä lailla pandemiatilanne muuttaa musiikkialan ekosysteemiä pitkällä aikavälillä. Konkurssit uhkaavat etenkin elävän musiikin alalla toimivia yrityksiä, ja monet pelkäävät yhteistyökumppaniensa puolesta. Pandemian jälkeinen kulttuuritapahtumien uusi buumi voisi tuoda tulevaisuudessa töitä niille, jotka alalla pystyvät sinnittelemään. Jos alaa ei kuitenkaan pystytä nyt elvyttämään tarpeeksi, ekosysteemi voi hajota ja sen uudelleen rakentamisessa voi mennä vuosikymmeniä.

Ala kokee arvostuksen puutetta

Vastaajista hyvin monet kertovat kokevansa arvostuksen puutetta ja jääneensä yksin. Motivaatio taiteellisen työn tekemiseen on kadoksissa ja tilanne tuntuu toivottomalta. Yksinäisyys, merkityksettömyyden tunne ja tulevaisuuden epävarmuus pahentavat koronatilanteen vaikutusta mielenterveyteen.

Vastauksissa kuuluu vahva halu päästä harjoittamaan omaa ammattia. Vaikka yleisötapahtumien rajoitukset ymmärretään, ne koetaan epäoikeudenmukaisina suhteessa muihin yhteiskunnan rajoituksiin. Ylipäätään rajoituksiin toivotaan ennakoitavuutta ja joustavuutta sekä esimerkiksi alueellisten tilanteiden tai pieniriskisten järjestelyjen parempaa huomioimista ”varmuuden vuoksi” kieltämisen sijaan. Vastaajat toivovat päättäjiltä myös vastuun kantamista niin, että kielloista seuraisi automaattisesti taloudellinen tuki toimijoille.

Kaikkiaan 44 prosenttia vastaajista kertoo, ettei ole saanut mitään pandemiatilanteeseen räätälöityjä tukia toimintaansa. Monet kokevatkin tukien kohdistuneen epäoikeudenmukaisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriön tukien ulkopuolelle jäävät vastaajien mukaan esimerkiksi kaupallisen musiikin toimijat ja ns. takarivin keikkamuusikot, joilla ei ole omaa taiteellista projektia. Pienet yritykset puolestaan eivät ole saaneet apua kustannustuesta.

Kulttuuripolitiikan kehittämisen suhteen vastaajat toivovat toimenpiteitä erityisesti sosiaali- ja työttömyysturvan ongelmien korjaamiseen. Tukimuodot ja turvaverkot eivät vastaa alan rakennetta ja toimintaympäristöä, ja kriisitilanteessa tämä on tullut aiempaa selkeämmin näkyväksi. Freelancereiden tulonmuodostuksen moninaisuutta ei tunnisteta laajemmassa tukipolitiikassa eikä TE-toimistoissa, ja tukiviidakko on kohtuuton. Tekijänoikeustulojen ristiriitainen kohtelu työttömyysturvassa tuodaan myös painokkaasti esiin. Tulevaisuuden ratkaisuiksi toivotaan esimerkiksi perustuloa sekä tukitoimien pitkäjänteisyyttä.

Monet lausuvat toiveen, että kulttuuri- ja musiikkialan arvo ja merkityksellisyys nähtäisiin aidosti ja tunnustettaisiin myös kulttuuripolitiikassa. Musiikkiala on moninainen ja sen eri sektorit toimivat sekä taiteellisesti että taloudellisesti hyvin eri tavoin. Kulttuurilla on taiteellista ja hyvinvointiarvoa, minkä lisäksi se tulisi ymmärtää myös työnä ja elinkeinona. Hyvänä asiana tilanteessa nähdäänkin sen tuoma alan yhtenäistyminen, uusi solidaarisuus ja sektorien välinen yhteistyö. Toiveena on, että jos kulttuurialan arvo ymmärretään ja se saa tarvitsemaansa tukea, se voi tuoda uusia mahdollisuuksia koko suomalaiselle kulttuurille tulevaisuudessa.

Tietoa kyselystä ja vastaajista

• Opetus- ja kulttuuriministeriö avasi kyselyn tammikuussa 2021 kaikille taiteen ja kulttuurin aloille. Kysely oli auki 1.2.2021 saakka, ja se oli jatkoa opetus- ja kulttuuriministeriön keväällä 2020 tekemälle kyselylle.
• Musiikin alan vastauksia sisältyi myös kulttuuritapahtumien pääkategoriaan. Kulttuuritapahtumia ei ole tässä tarkasteltu, vaan vastaukset julkaistaan omassa aikataulussaan.
• Vastaajista oli freelancereita (taiteilijat, työryhmän jäsenet, muut freelancerit) 65 %, yhdistyksiä 18 %, yrityksiä 14 % ja kunnallisia toimijoita 3 %.
  
• Vastaajista suurin osa edusti vapaata kenttää.
• Tekijänoikeustuloja sai vastaajista 27 %.
• Vastaajista 44 % toimii valtakunnallisesti, 40 % alueellisesti tai paikallisesti ja 16 % kansainvälisesti.
• Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kuuluvia tukia oli saanut 29 % vastaajista, ja TEMin yritystukia 10 %. Muista koronatuista tärkeimpiä olivat yksityiset säätiöt (21 %). Vastaajista 44 % ei ollut saanut mitään tukea toimintaansa.