Music Finland teki lokakuussa 2020 kyselytutkimuksen koronatilanteen vaikutuksista musiikkialan yrittäjien, yhteisöjen, freelancereiden ja palkansaajien tuloihin ja tilanteeseen. Kyselyn vastaukset kertovat kentän moninaisuudesta, mutta myös yhteisiä teemoja löytyy paljon.
Music Finlandin asiakkaille suunnattuun koronatilannekyselyyn tuli määräaikaan mennessä reilut 40 vastausta eri sektoreilta: tapahtumajärjestäjiltä, muusikoilta, managereilta, säveltäjiltä, tuottajilta, teknikoilta ja pienlevy-yhtiöiltä. Vastauksissa kuvatut tilanteet vaihtelivat. Joillakin tulonmenetykset olivat suppeita tai jopa olemattomia, kun taas joillain isoilla yrityksillä tulonmenetykset kohosivat satoihin tuhansiin euroihin.
Vastaukset vahvistavat kuvaa, joka koronatilanteesta on pitkin vuotta saatu. Tulonmenetykset olivat keskimäärin kolmanneksen vastaajien normaalituloista, mikä vastaa myös musiikkialan koronatilannekuvasta saatua tietoa. Taloudelliset menetykset olivat pahimpia elävän musiikin sektorilla toimiville, erityisesti niille, jotka edustivat tapahtumasektoria. Kerrannaisvaikutukset levisivät laajalle, mutta vähäisimmiltä tulonmenetykset näyttivät levy-yhtiöiden, säveltäjien ja musiikintekijöiden näkökulmista.
Tämän kyselyn perusteellakaan korona-aika ei ole täysin katkaissut musiikkialan tulovirtoja. Muusikoilla on ollut jonkin verran keikkoja, ja niitä on myös sovittu lähitulevaisuuteen ja ensi kesälle matalalla volyymillä. Suoratoistosta ja livestriimauksesta saatavat tulot paikkaavat tilannetta joillain toimijoilla. Pieninä valopilkkuina tässä hetkessä ja tulevaisuudessa nähdään myös esimerkiksi etäkirjoittamisen mahdollisuudet, tilaussävellystulot sekä elokuva- ja mediamusiikista saatavat tulot.
Kansainvälinen toiminta on vaikeutunut
Yksi kyselyn tarkoituksista oli selvittää, miltä tilanne näyttää kansainvälisen toiminnan osalta. Suurella osalla vastaajista vientitulot olivat normaalisti kotimaasta saatavia tuloja pienemmät, ja pudotus on viennin osalta ollut suhteessa suurempi. Hankalin tilanne on niille toimijoille, joiden toiminnasta suurin osa on kohdistunut ulkomaille.
Myös ulkomailla tulonmenetykset ovat suurimmat elävän musiikin viennissä, jonka tuloista on koronan myötä kadonnut ehdoton valtaosa. Kansainvälisiä kiertueita ei pystytä järjestämään, ja yksittäisetkin konsertit ulkomailla ovat erittäin harvinaisia. Tilanne heijastuu myös ulkomailta saataviin tekijänoikeuskorvauksiin, kun esityskorvaukset ulkomailta jäävät saamatta.
Kansainvälisiä kiertueita ei pystytä järjestämään, ja yksittäisetkin konsertit ulkomailla ovat erittäin harvinaisia.
Toisaalta osa toimijoista saa vielä korona-aikaa edeltäviä korvauksia tänä vuonna, ja peruuntumiset näkyvät pahemmin tulevana vuonna. Lisäksi tekijänoikeuskorvauksia tulee edelleen esimerkiksi suoratoistopalveluista, livestriimauksesta ja ulkomailla paikallisin voimin tapahtuvista konserteista. Suoratoisto paikkaa myös fyysisestä äänitemyynnistä johtuvia tappioita jonkin verran.
Tilanteen ei uskota parantuvan kovin nopeasti. Vastaajat kertovat, että musiikkiviennin osalta neuvottelut ovat jäissä, ja he arvelevat tilanteen tuskin paranevan ”kunnes pandemia loppuu tai keksitään uusia tapoja viedä”.
Palataanko edes ensi vuonna normaaliin?
Osa kyselyyn vastanneista vaikuttaa toiveikkaalta tulevaisuuden suhteen ja suunnittelee aktiivisesti uusia tuotantoja. Toiminta voi lähteä täydellä volyymillä käyntiin heti tilanteen niin salliessa.
Paljon suurempi osa vastaajista näkee tulevaisuuden hyvin synkkänä. Musiikkialalla pelätään myös isojen toimijoiden lomautuksia ja konkursseja. Freelancerit ja yksinyrittäjät ennakoivat henkilökohtaisia konkursseja tai suunnittelevat alanvaihtoa. Epävarmuuden pelätään jatkuvan pitkään. Myös julkisen rahoituksen – mukaan lukien kuntien panostuksen ja veikkausvoittorahojen – supistuminen nähdään tulevaisuuden uhkana elävän musiikin kuihtumisen lisäksi.
Parempia näkymiä odotetaan aikaisintaan huhtikuussa 2021. Nopeampaa palautumista hidastaa myös se, ettei keikkoja ole vastaajien mukaan myyty kovin paljon huhtikuuta edeltävälle ajalle. Ensi vuoden keikat ovat monien kohdalla edelleen vahvistamatta ja vaarassa peruuntua. Kun ennakkolipunmyynti ei vedä ja viranomaisten määräykset saattavat muuttua nopeasti, järjestäjien riski kasvaa huomattavan suureksi.
Osa uskoo, että tilanne paranee heti kun rajoitukset poistuvat, osa odottaa normaaliin toimintavolyymiin palaamista, ja osa pelkää tilanteen jatkuvan siihen saakka, kunnes myös vanhempi väki uskaltaa palata konsertteihin.
Tulevaisuuden uhkat eivät vastaajien mukaan ole pelkästään rajoituksissa, vaan alalla pelätään myös sitä, ettei yleisö uskalla palata keikoille ja konsertteihin. Arviot tilanteen palautumisesta vaihtelevat. Osa vastaajista uskoo, että tilanne paranee heti kun rajoitukset poistuvat, osa odottaa normaaliin toimintavolyymiin palaamista, ja osa pelkää tilanteen jatkuvan siihen saakka, kunnes myös vanhempi väki uskaltaa palata konsertteihin. Osa uskoo, että yleisöt tulevat pysyvästi pienenemään. Monet ennakoivatkin tilanteen parantuvan kenties vasta 2022 tai 2023 myös siksi, että kriisivuoden jälkeen alan toipuminen tulee myös viemään aikansa – jopa vuosia.
Apurahat ja taloudelliset tuet nähdään tarpeellisina koko musiikkialalle sekä tällä hetkellä että tulevina vuosina. Vastaajat sanovat myös suoraan, että tulevaisuus riippuu näistä. Vastaajat ovat joutuneet kohtaamaan myös työttömyys- ja sosiaaliturvassa olevia ongelmakohtia ja väliinputoamisia, kuten myös hankalia tilanteita verotuksessa ja EU-byrokratiassa.
”Esittävät taiteet, ja koko taide- ja kulttuuriala on yhä tärkeämpi osa hyvinvointia. Koronan aiheuttama sulku on maailmanlaajuisesti osoittanut tämän. Meillä on velvollisuus pitää kulttuuri- ja taidekenttä elinvoimaisena myös haastavassa tulevaisuudessa”, yksi vastaajista summaa.
Uusia toimintatapoja myös tulevaisuuteen
Tilanne on pakottanut alan toimijat miettimään, mihin oikeasti kannattaa nyt ja jatkossa panostaa. Joillekin on ollut mahdollista etsiä aktiivisesti uusia tulonlähteitä, joita on löytynyt esimerkiksi tilausteosten säveltämisestä. Myös elokuva- ja mediamusiikin tilanne alkaa vaikuttaa paremmalta. Nuoteilla ja äänitteillä on taas hiukan kysyntää, ja suoratoistosta tulee jonkin verran uusia tuloja menetettyjen tilalle. Taidemusiikin säveltäjillä tulot ovat puolestaan tulleet tänäkin vuonna suhteellisen normaalisti apurahoista tai sävellystilauspalkkioista. Monilla muillakin sektoreilla lisätuloja on saatu esimerkiksi opettamisesta.
Uudet toimintatavat saattavat muuttaa kenttää myös pysyvämmin. Työtapojen osalta esimerkiksi musiikintekijät kokevat, että etäkirjoittaminen on tullut jäädäkseen. Vastaajien joukossa on myös niitä, jotka pitävät livestriimauksen lisääntymistä hyvänä asiana, ja uusien striimikeikka-alustojen tarpeeseen uskotaan. Yksi vastaajista kuvaa tilannetta esitysalan murroksena, joka synnyttää uusia toimintatapoja tulevaisuuteen. Toinen uskoo, että livestriimit tulevat jatkossakin olemaan osa bändien kiertuekokonaisuuksia. Tulonmuodostuksen kannalta tilanne kuitenkin vaatii parantamista.