Suomen musiikkialan talous alkoi vuonna 2022 elpyä koronapandemiasta. Elävän musiikin arvo oli jälleen nousussa, ja kasvua syntyi myös äänite- ja tekijänoikeussektorilla. Ydinalueiden lisäksi selvitykseen on nyt saatu mukaan entistä tarkempia lukuja koulutussektorin taloudellisesta merkityksestä.

Suomen musiikkialan kokonaisarvo vuonna 2022 oli 1,25 miljardia euroa. Kokonaisarvoon lasketaan musiikkialan ydinsektorit – elävä musiikki, tekijänoikeudet, äänitteet sekä alan saamat avustukset – 791 miljoonaa euroa sekä musiikkikoulutus, 455 miljoonaa euroa. Alan arvo on kasvanut suhteessa edellisvuoteen 16 prosentilla erityisesti elävän musiikin kentän elpymisen vuoksi.

Musiikkialan ydinsektorien taloudellinen arvo on laskettu samoilla menetelmillä kuin aiemmin, ja sen arvo nousi koronapandemian jälkimainingeissa 27 prosentilla. Erityisen paljon kasvoi elävän musiikin sektori, jonka arvo, 518 miljoonaa euroa, palautui nyt pandemiaa edeltäneelle tasolle. Tekijänoikeustulot kasvoivat 14 prosentilla 110 miljoonaan euroon. Äänitesektori kasvoi seitsemän prosenttia, ja sen vähittäismyynnin kokonaisarvo voidaan nyt arvioida 118 miljoonaan euroon. Koronapandemian vuoksi moninkertaistunut julkisen ja yksityisen tuen määrä kuitenkin lähes puolittui ja tukia jaettiin nyt 58 miljoonaa euroa. Tästä koronatukia oli vielä lähes 24 miljoonaa euroa.

Ydinalueiden lisäksi musiikkialan arvoon lasketaan myös musiikkikoulutus. Kun aiempina vuosina saatavilla oli vain vanhentunut arvioluku, käsillä olevassa selvityksessä on pystytty hyödyntämään musiikkikoulutussektorin toimijoiden uutta laskelmaa. Sen mukaan musiikkikoulutuksen arvo vuonna 2021 oli 456 miljoonaa euroa, ja vuoden 2022 arvoksi voidaan arvioida vastaavasti 455 miljoonaa euroa. Tarkennettu laskelma nostaa aiempaa arviota 186 miljoonalla eurolla. Vuotta 2021 koskeva laskelma on huomioitu tämän raportin vertailuluvuissa.

Suomen musiikkialan kokonaisarvon osalta raportissa esitetään tulovirrat, jotka muodostuvat kuluttajien maksamista arvonlisäverollisista loppuhinnoista tai musiikin käyttäjien korvauksista. Esimerkiksi konserttien osalta mukaan on laskettu kuluttajien tapahtumaan käyttämät rahat lippuineen ja oheismyynteineen. Samoin äänitemyyntiin on arvioitu mukaan vähittäismyynnin kate. Eri sektorien väliset tulonsiirrot on vähennetty kokonaisarvosta.

Elävä musiikki: 517,9 miljoonaa euroa (+ 65 %)

Elävä musiikki on perinteisesti muodostanut yli puolet Suomen musiikkialan kokonaisarvosta. Koronapandemian myötä alan voimasuhteet keikahtivat, mutta vuonna 2022 tilanne on alkanut palautua ja elävän musiikin yksityissektorin arvo nousi jo lähelle aiempaa huippuarvoaan. Vaikka musiikkitapahtumien kävijämäärät olivat vielä koronaa edeltänyttä aikaa alempia, tapahtumia päästiin jo järjestämään paljon. Julkisen sektorin rahoituksessa näkyivät puolestaan esimerkiksi valtionrahoituksen muutokset sekä koronatilanteesta palautumiseen saatu lisärahoitus, ja sektorin arvo oli näin ollen aiempaa korkeampi.

Elävän musiikin yksityissektori: 296,9 miljoonaa euroa (+ 170 %)

Elävän musiikin tulonmuodostuksesta valtaosa on peräisin yksityiseltä sektorilta. Yksityissektorin kokonaisarvoon lasketaan ne yksityiset elävän musiikin tapahtumat, joista Teosto kerää tekijänoikeuskorvauksia: klubi- ja lavaesiintymiset, konsertit, festivaalit ja muut suurtapahtumat. Tässä selvityksessä vakiintuneen laskentatavan mukaan elävän musiikin yksityissektorin arvo vuonna 2022 oli 296,9 miljoonaa euroa.

Koronapandemia vaikutti eniten juuri elävän musiikin yksityissektoriin: vuosina 2020 ja 2021 sen arvo oli vain pieni osa pandemiaa edeltäneestä yli 300 miljoonasta. Vielä alkuvuonna 2022 tapahtumien järjestämistä rajoitettiin, mutta pian tämän jälkeen sektori pääsi jo palautumaan. Koronatilanne näkyi kuitenkin vielä esimerkiksi festivaalikävijöiden määrässä (ks. Toimialabarometri 2021: koronapandemia ja rytmimusiikkifestivaalit).

Suomen musiikkitapahtumien etujärjestö LiveFin ry on aiemmin arvioinut, että koronarajoitusten myötä elävän musiikin vapaan kentän liikevaihto laski koronaa edeltäneestä noin 452 miljoonasta eurosta ensimmäisenä koronavuonna 80 prosentilla, ja vielä vuonna 2021 sektorin arvo jäi vain 30 prosenttiin suhteessa vuoteen 2019. LiveFin laskee elävän musiikin yksityissektorin koon liikevaihtoperustaisesti, mikä huomioi tätä selvitystä laajemmin elävän musiikin tulonmuodostuksen kokonaisuuden.

Elävän musiikin yksityissektorilla toimivien kulttuurifestivaalien toimintaa tilastoi Finland Festivals ry. Näiden festivaalien toiminnan rahoitus tulee osittain julkisista rahoituslähteistä. Finland Festivalsin tilasto vuodelta 2022 kertoo, että myös kulttuurifestivaalit alkoivat jo toipua poikkeusvuosista, mutta yleisömäärä ei vielä palautunut pandemiaa edeltäneeseen tilanteeseen. Lippuja myytiin noin 40 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019, ja kokonaiskäyntimäärä jäi noin neljänneksen vuotta 2019 alemmaksi.

Elävän musiikin julkinen sektori: 221,1 miljoonaa euroa (+ 8 %)

Elävän musiikin julkiseen sektoriin lasketaan sinfoniaorkesterit, Kansallisooppera ja -baletti, kirkkomusiikki sekä sotilasmusiikki. Koronapandemian aikana myös näiden tahojen kokonaisrahoitus pieneni selvästi, vaikka tilannetta suojasikin vakiintunut julkinen rahoitus. Vuonna 2022 rahoituksessa palattiin koronapandemiaa edeltävälle tasolle, ja elävän musiikin julkisella sektorilla liikkui rahaa 221,1 miljoonan euron edestä.

Suomen sinfoniaorkesterit ry:n jäsenorkesterien kokonaisrahoitus kasvoi edellisvuodesta kahdeksan prosenttia ja oli nyt 84,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 alusta voimaan astunut taiteen valtionosuusuudistus toi uusia toimijoita valtionosuuden piiriin, ja valtion tulo- ja menoarviossa Suomen sinfoniaorkesterit ry:n jäsenorkestereille myönnettiin yhteensä edellisvuotta enemmän valtionosuutta. Kuntien rahoitusosuus sen sijaan pieneni, mutta sen osuus kokonaisrahoituksesta on kuitenkin lähes puolet.

Alkuvuoden sulkutoimista huolimatta orkesterien toiminta alkoi palautua vuonna 2022 entisenkaltaiseksi, ja orkesterien kuulijamäärä yli kaksinkertaistui edellisvuoteen verrattuna. Verkkokonsertteja järjestettiin yhä, mutta vain noin puolet edeltävän vuoden määrästä.

Myös Kansallisoopperan ja -baletin vuosi 2022 jakautui koronarajoitusten leimaamaan alkukauteen ja yleisöjä paikan päälle tuovaan loppukauteen. Vuoden aikana talo keräsi esityksilleen lähes 2,5 miljoonaa yleisökontaktia, sisältäen suoratoistot ja digitaalisen levityksen. Toiminnan tuotot kasvoivat kymmenen prosenttia, ja lipputulojen ja avustusten yhteen laskettu summa oli nyt 61,4 miljoonaa euroa. Summa sisältää myös balettioppilaitoksen valtionosuuden sekä vuoden 2022 tulosvaikutteiset korona-avustukset.

Sotilasmusiikin rahoituksen taso pysyi edellisen vuoden tasolla (11 miljoonaa euroa), ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon musiikkiin käyttämät varat nousivat aiempia vuosia korkeammalle (nyt 64,1 miljoonaa euroa, + 8 %).

Äänitteet: 118,4 miljoonaa euroa (+ 7%)

Suomessa toimivien äänitetuottajien kattojärjestö Musiikkituottajat – IFPI Finland ry julkaisee vuosittain tiedot äänitteiden tukkumyynnistä Suomessa. Tilaston mukainen tukkumyynnin arvo oli vuoden 2022 lopussa 73,6 miljoonaa euroa. Tukkumyynnin perusteella äänitteiden vähittäismyynnin verolliseksi kokonaisarvoksi on vuoden 2022 osalta arvioitu 118,4 miljoonaa euroa, eli 7 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Lukuun sisältyy myös arvio Musiikkituottajat ry:n ulkopuolisesta äänitemyynnistä; Musiikkituottajien jäsenten osuus kokonaismyynnistä on 76 prosenttia.

Kasvun lähteenä on digitaalinen myynti ja erityisesti suoratoistopalvelut. Digitaalinen markkina kasvoi 9 prosentilla, muodostaen markkinasta nyt 91 prosenttia. Fyysisen äänitemyynnin osuus on vakiintunut noin kymmenesosaan kokonaismarkkinasta, ja suurin osa tästä myynnistä on vinyylilevyjä.

Vuonna 2022 kotimaisen musiikin osuus Musiikkituottajat ry:n jäsenyhtiöiden äänitemyynnistä oli 34 prosenttia. Riippumattomien levy-yhtiöiden markkinaosuus kotimaisen äänitemyynnin arvosta on nyt 27 prosenttia.

Tekijänoikeuskorvaukset: 110,4 miljoonaa euroa (+ 14 %)

Musiikkialalla kertyy tekijänoikeustuloja usealta osa-alueelta kuten konserteista, radio- ja TV-soitosta, internetkäytöstä sekä äänitteiden monistamisesta. Suomessa tekijänoikeustulot keräävät valtaosin Teosto ja Gramex, jotka tilittävät ne edelleen musiikkiteosten ja äänitteiden oikeudenomistajille. Suomen Musiikkikustantajat ry vastaa musiikkikustantajien suoraan lisensoimien tekijänoikeuksien tilastoinnista.

Koronapandemia vaikutti viime vuosien tekijänoikeuskertymiin monilla eri tavoilla, joista rahallisesti merkittävin oli elävästä musiikista saatavien tekijänoikeuskorvauksien väheneminen. Vuonna 2022 elävän musiikin tapahtumia päästiin jälleen järjestämään siinä määrin, että Teoston konserteista ja festivaaleista keräämät tekijänoikeuskorvaukset palautuivat lähes vuoden 2019 tasolle. Samaan aikaan verkkopalveluista saadut tuotot ovat kasvaneet, ja Teoston korvauskertymä näistä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2019.

Kaikkiaan Teosto keräsi kotimaasta korvauksia musiikinkäytöstä yhteensä 72,8 miljoonaa euroa eli 17 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kun huomioidaan myös esitys- ja tallennekorvaukset muilta järjestöiltä sekä lisäksi yksityisen kopioinnin hyvitys, lainauskorvaukset sekä muut tuotot, Teoston varsinaisen toiminnan tuotot olivat sen toimintahistorian suurimmat, yhteensä 81,0 miljoonaa euroa. Teoston tekijä- ja kustantaja-asiakkaille jaettiin vuoden aikana 70,3 miljoonaa euroa.

Myös Gramex saavutti uuden ennätyksen korvauskertymässä. Gramexin keräämät korvaukset vuonna 2022 olivat yhteensä 26,4 miljoonaa euroa. Suurimmat korvaustulot tulivat nyt taustamusiikkisektorilta (9,6 miljoonaa euroa), radio- ja televisiokäytöstä (7,8 milj. euroa), sekä Internet- ja tietoverkkokäytöstä (4,6 milj. euroa). Taiteilijoille ja tuottajille maksettiin vuoden aikana korvauksia 21 miljoonaa euroa.

Suomen Musiikkikustantajat ry:n jäsenyritysten kokonaisliikevaihto vuonna 2021 oli 6,6 miljoonaa euroa. Musiikkikustantajat saavat tuloja esimerkiksi esityskorvauksista, nuottimyynnistä ja -vuokrauksesta sekä äänitteiden mekanisoinnista ja synkronoinnista. Osa tuloista tulee Teoston kautta tekijänoikeuskorvauksina. Sektorin sisäiset tulonsiirrot on vähennetty tekijänoikeuskorvauksien kokonaisarvosta päällekkäisyyksien välttämiseksi.

Julkinen ja yksityinen tuki: 58,0 miljoonaa euroa (- 47 %)

Koronapandemian myötä musiikkialan saama yksityinen tuki säätiöiltä sekä julkinen tuki valtiolta ja kunnilta nousi merkittävästi. Tukien kokonaisuus oli ennen koronapandemiaa vakiintunut alle 30 miljoonaan euroon, mutta tukisumma kaksinkertaistui jo ensimmäisenä pandemiavuonna ja nousi vuonna 2021 uusien tuki-instrumenttien myötä yli sataan miljoonaan euroon.

Vuoden 2022 osalta edellä raportoituihin pääsektoreihin sisältymättömän yksityisen ja julkisen tuen määrä on arvioitavissa 58,0 miljoonaan euroon. Summaan lasketaan esimerkiksi muusikoiden, säveltäjien ja yhtyeiden saamia apurahoja, taiteilijoiden ja organisaatioiden korona-avustuksia ja toiminta-avustuksia – pois lukien sinfoniaorkesterien ja Kansallisoopperan saamat tuet, jotka lasketaan osaksi elävän musiikin kokonaisuutta.

Vuonna 2022 koronatukien osuus koko yksityisen ja julkisen tuen kokonaisuudesta on 23,6 miljoonaa euroa, ja vakiintuneempiin tukimuotoihin kytkeytyneiden avustusten osuus on 34,5 miljoonaa euroa.

Julkinen tuki: 42,1 miljoonaa euroa

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta jaettiin tukia musiikkialan vapaan kentän toimijoille yhteensä 31,5 miljoonaa euroa vuonna 2022. Tästä tuesta noin 16 miljoonaa euroa osoitettiin erityisesti koronatilanteeseen, ja 15,5 miljoonaa euroa puolestaan jaettiin vakiintuneempien tukimuotojen kautta. Tukia hallinnoidaan sekä Taiteen edistämiskeskuksen että suoraan opetus- ja kulttuuriministeriön kautta.

Vakiintuneisiin avustuksiin kuuluvat esimerkiksi kulttuuritapahtumille jaettavat avustukset, musiikkialan yhteisöjen toiminta-avustukset sekä yksittäisten taiteilijoiden saamat apurahat ja valtionpalkinnot. Mukaan on laskettu myös uusia rahoitusmuotoja, kuten Kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen rakennetuki, mikä nostaa myös koronatilanteeseen liittymättömän rahoituksen tasoa selkeästi.

Korona-avustuksia jaettiin vuonna 2022 erityisesti Taiteen edistämiskeskuksen kautta. Korona-apurahojen kuudennella ja seitsemännellä hakukierroksella yksityishenkilöille ja yhteisöille oli jaossa kaikkiaan 52 miljoonaa euroa, ja myöntölistojen perusteella musiikille summasta meni noin 30 prosenttia. Opetus- ja kulttuuriministeriön kautta varsinaisia koronatukia jaettiin sen sijaan paljon edellisvuotta vähemmän.

Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee lisäksi valtionosuutta saavia orkestereita sekä Kansallisoopperan ja -baletin toimintaa. Normaalin valtionavustuksen lisäksi nämä tahot ovat saaneet vuonna 2022 myös koronatilanteeseen liittyviä tukia. Tässä raportissa nämä on huomioitu edellisten vuosien tapaan elävän musiikin julkisen sektorin rahoituksessa (ks Elävän musiikin julkinen sektori).

Business Finlandin musiikkialan yrityksille jakamia tukia ei ole aiemmin eritelty tässä selvityksessä, mutta tilastoinnin tarkentamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi myös näitä on nyt kartoitettu vuosien 2021 ja 2022 osalta. Musiikkialan ydinalueiden yritysten saamia tukia on kuitenkin myöntölistoista tunnistettavissa vain vähän, ja summa on – myös RRF-rahoitus huomioiden – ollut noin 400 000 euroa vuotta kohden. Tilastoinnin edelleen tarkentuessa myös näitä lukuja pyritään jatkossa päivittämään vuosittain.

Koronapandemian aikana musiikkialan tulonmenetyksiä ja yritysten selviämistä koronapandemian yli on kompensoitu valtiokonttorin tuilla. Vuosina 2020–2022 jaettu kustannustuki kohdistui yrityksille, joiden liikevaihto oli pudonnut koronapandemian vuoksi. Vuosina 2021–2022 oli mahdollista myös saada sulkemiskorvausta, jos yritys joutui sulkemaan toimitilansa tai perumaan yleisötapahtumia viranomaismääräysten vuoksi. Vuosina 2021 ja 2022 on lisäksi voitu myöntää tukea kattamattomiin kiinteisiin kustannuksiin erityisesti keskisuurille ja suurille yrityksille. Pelkästään vuonna 2021 haettavissa oli tapahtumatakuu, ennakollinen maksusitoutus, joka voitiin myöntää tapahtumajärjestäjälle, mikäli tapahtuma peruttiin tai sen laajuutta rajoitettiin lain tai viranomaisen määräyksestä.

Kaikkiaan valtiokonttorin koronatukia jaettiin kolmen vuoden aikana noin miljardi euroa eri aloille, ja siitä taiteen ja kulttuurin toimialaluokalle on jaettu esimerkiksi kustannustukina yli 30 miljoonaa euroa, tapahtumatakuuna yli 4 miljoonaa euroa sekä sulkemiskorvauksina yli 400 000 euroa. Musiikin alan yritystoiminta ylittää tilastoidut toimialaluokat, eikä musiikki ole myöntölistoissa suoraan eriteltävissä. Myös taloudellisten vaikutusten arvioiminen kalenterivuosittain on monimutkaista. Kaikkiaan musiikkialan toimijoiden saamia avustuksia on kuitenkin tunnistettavissa eri tukimuodoissa noin 45 miljoonaa euroa, ja vuodelle 2022 voidaan arvioida kohdistuneen näistä noin 6 miljoonaa euroa.

Koronatukien jakaminen valtiokonttorin kautta on päättynyt vuonna 2022. Kattavat tilastot jaetuista tuista ovat tarkasteltavissa valtiokonttorin sivuilla, ja tukien ajallisesta ja euromääräisestä jakautumisesta voi lukea myös Kustannustuen loppuraportista.

Julkisen tuen määrässä on huomioitava valtion tukien lisäksi myös kuntien antamat avustukset musiikkitoimintaan. Kunnat rahoittavat musiikkitoimintaa monin eri tavoin. Orkestereille, oopperalle sekä musiikkikoulutukselle osoittamat summat näkyvät tässä selvityksessä toisaalla. Kuntien musiikkitoimijoille myöntämiä toiminta-avustuksia ja apurahoja ei kuitenkaan huomioida muualla, vaikka kyse on merkittävistä summista. Esimerkiksi yksin Helsingissä musiikin alalle eriteltyjen toiminta- ja projektiavustusten summa lähenee miljoonaa euroa.

Tarkkaa selvitystä kuntien jakamista tuista kokonaisuutena ei kuitenkaan toistaiseksi ole, ja tässä raportissa pitäydytäänkin vielä aiemmassa arviossa, jossa kuntien ammattimaiselle musiikkitoiminnalle jakamien avustusten määrä on lähtökohtaisesti noin neljä miljoonaa euroa. Tämän päälle voidaan lisätä varovainen arvio kuntien vuonna 2022 myöntämistä koronatuista. Näin päädytään summaan 4,2 miljoonaa euroa.

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore ja Suomen kuntaliitto ovat parhaillaan toteuttamassa Kultti-hanketta, jossa selvitetään kuntien kulttuuritoiminnan tietoperustaa tarkemmin. Esiselvitys julkaistiin vuonna 2021, ja hanke toteutetaan vuoden 2023 loppuun mennessä. (Lue lisää kuntien kulttuuritoiminnasta Kuntaliiton sivulta.)

Yksityinen tuki: 16,7 miljoonaa euroa

Yksityisesti musiikkialan toimijoita rahoittavat erilaiset säätiöt ja rahastot. Kulttuuria yleisesti rahoittavista suurimmista säätiöistä on tässä selvityksessä huomioitu seitsemän Tilastokeskuksen perinteisesti tilastoimaa säätiötä: Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden, Koneen Säätiö, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Jane ja Aatos Erkon säätiö, Konstsamfundet sekä Alfred Kordelinin säätiö. Näiden musiikille myöntämä tuki on selvitetty säätiöiden vuosikertomuksista tai säätiöiltä kysymällä, ja tietojen mukaan summa oli vuonna 2022 yhteensä 12,5 miljoonaa euroa eli noin kolme prosenttia edellisvuotta enemmän.

Kaikkiaan säätiökentän musiikille jakama tuki on suurempi; vuotta 2021 koskevan Säätiöt ja rahastot ry:n selvityksen mukaan musiikille myönnetyt avustukset olisivat olleet yhteensä 17,1 miljoonaa euroa. Vuotta 2022 koskeva selvitys julkaistaan myöhemmin syksyllä 2023.

Musiikin alalla erityisen keskeinen on Musiikin edistämissäätiön (MES) jakama tuki. MES jakoi vuonna 2022 eri tehtäväalueilleen 2,95 miljoonaa euroa. MES:n jakamat avustukset tulevat esimerkiksi valtionavustuksista sekä taustayhteisöille osoitetuista opetus- ja kulttuuriministeriön yksityisen kopioinnin hyvityksistä. Taustayhteisöt antavat Musiikinedistämissäätiölle lahjoituksia myös omista varoistaan. Kahteen kertaan laskemisen välttämiseksi valtionavustukset on tässä selvityksessä vähennetty yksityisen ja julkisen tuen kokonaissummasta, ja alan sisäiset tulonsiirrot on vähennetty alan kokonaisarvosta.

Myös musiikkialan järjestöt alkoivat koronakriisin myötä jakaa tukia omille jäsenilleen. Tässä laskelmassa on vielä huomioitu Teoston vuonna 2022 jakama koronatuki, yhteensä 1,0 miljoonaa euroa, sekä Muusikkojen liiton vuonna 2022 jaettu korona-apuraha, yhteensä 300 000 euroa. Summat on huomioitu yksityisen tuen kokonaissummassa, mutta kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi niitä ei ole laskettu musiikkialan talouden kokonaisarvoon.

Koulutus: 454,7 miljoonaa euroa

Musiikkialan kokonaisarvossa on aiempina vuosina huomioitu musiikkikoulutuksen rooli arviolukuna 270 miljoonaa euroa. Luku on perustunut Tilastokeskuksen vuonna 2012 tekemään arvioon musiikkialan koulutuksen arvosta, eikä se ole pystynyt heijastamaan koulutuksen arvon vuosittaisia muutoksia tai jakautumista eri koulutusasteille. Paremman puutteessa sitä on kuitenkin käytetty muistuttamaan koulutussektorin taloudellisesta merkityksestä suomalaisen musiikkialan tulonmuodostuksessa ja rakenteessa – esimerkiksi julkisessa rahoituksessa ja työllistävyydessä.

Koulutuksen taloudellisen arvon selvittämisestä tekee haasteellista se, että musiikinopetusta annetaan valtakunnallisesti useilla eri koulutusasteilla kouluista tohtoriopintoihin asti. Eri koulutusasteiden rakenteet ja rahoitusjärjestelmät poikkeavat toisistaan, minkä vuoksi myöskään tilastointi ei ole yhtenevää.

Musiikkikoulutuksen avaintoimijat päättivät kuitenkin tarttua haasteeseen keväällä 2023. Kokonaisarvioinnin pohjana käytettiin Musiikkikoulutuksen visio 2030 -työn myötä rakentunutta kokonaiskuvaa koulutuksen rakenteesta ja toimijoista (ks. Musiikkikoulutuksen visio 2030, s. 36-37), ja ajantasaisia tietoja eri koulutusasteilta keräsivät Visiosta vaikuttavuuteen 2030! -jatkotyöryhmän jäsenet.

Tiedot kerättiin vuosilta 2021 ja 2022. Tilastoinnin aikajänteestä johtuen vuoden 2022 luvut eivät ole kaikilta osin vielä selvillä, ja näiltä osin tässä selvityksessä on käytetty edellisen vuoden lukuja. Luvut tullaan päivittämään myöhemmin tilastoinnin tarkentuessa.

Musiikkikoulutuksen yhteenlaskettu arvo vuonna 2021 oli selvityksen mukaan 455,7 miljoonaa euroa, ja vuodelle 2022 arvioitu summa on 454,7 miljoonaa euroa.

Musiikkialan koulutuksen arvo koostuu seuraavista osioista:

Ammatilliseen koulutukseen on laskettu tiedot 16 musiikin ammattiopetusta antavasta oppilaitoksesta. Liikevaihtotiedot on kerätty oppilaitoksilta tai tarvittaessa arvioitu koulutusohjelman koon mukaan. Vuonna 2021 näiden oppilaitosten liikevaihto on ollut 13,8 miljoonaa euroa ja vuonna 2022 hiukan vähemmän, 13,7 miljoonaa euroa.

Ammattikorkeakoulusektorin arvoksi on määritetty 10,0 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 8,0 miljoonaa euroa vuonna 2022. Luvut on arvioitu kahdeksan ammattikorkeakoulun musiikkikoulutusohjelmien rahoituksen perusteella, ja summa on viime vuosina pienentynyt vuosi vuodelta.

Korkeakoulujen osalta laskelma sisältää kuusi musiikkia, musiikkikasvatusta ja -opettajankoulutusta sekä musiikkitiedettä opettavaa koulutusalaa. Yhteensä arvoksi vuonna 2021 on arvioitu 27,5 miljoonaa euroa ja vuonna 2022 28,7 miljoonaa euroa. Suurin osa sektorista koostuu Taideyliopiston Sibelius-Akatemian koulutusohjelmista.

Perusopetuksen ja lukion osalta arvo on laskettu opetuksen prosenttiosuuden perusteella. Opetustuntien osuus on suhteutettu kokonaiskäyttömenoihin (6,7 miljardia euroa vuonna 2021), ja arvoksi on näin laskettu 197,2 miljoonaa euroa. Tietoa ei ole päivitetty vuodelle 2022.

Taiteen perusopetuksen summa, 129,4 miljoonaa euroa, on kerätty Opetushallituksen VOS-raporteista. Tilastoja ei ole vielä vuodelle 2022.

Myös vapaan sivistystyön taloudellinen arvo vuodelle 2021 perustuu opetushallituksen raportteihin musiikin opetustunneista sekä rahoituksesta tai toimintamenoista. Musiikin osuudeksi kansanopistojen, kansalaisopistojen sekä kesäyliopistojen kokonaiskäyttömenoista on näin saatu 46,8 miljoonaa euroa. Vastaavaa tilastotietoa ei ole vielä saatavilla vuodelle 2022.

Musiikkikoulutuksen muu liiketoiminta on arvoitu Tilastokeskuksen liikevaihtotietojen perusteella. Arvio, 31 miljoonaa, euroa sisältyy Taloustutkimuksen musiikkialalle koostamaan liikevaihtoraporttiin ja kohdistuu vuoden 2021 liikevaihtotietoihin.

.