Popmusiikin teosvienti lisääntyi myös pandemiavuonna

Music Finlandin vuosittainen popmusiikin teosvientiselvitys julkaistiin kesäkuussa, ja tilaston mukaan ulkomaisten artistien esittämiä suomalaisten tekijöiden popkappaleita julkaistiin vuoden 2020 aikana yhteensä 102. Tämä on uusi ennätys suomalaisessa teosviennissä, jota on tilastoitu nyt jo usean vuoden ajan. Myös kansainvälisesti toimivia popmusiikin tekijöitä oli mukana aiempaa enemmän.

Monen vuonna 2020 julkaistun popkappaleen juuret ovat pandemiaa edeltäneessä ajassa, mutta uusia kappaleita oli tehty myös etäyhteyksin. Joukossa on lukuisia kappaleita, jotka ovat menestyneet erittäin hyvin julkaisualueillaan niin myyntimäärissä kuin suoratoistomäärissäkin mitattuna. Yleisesti ottaen markkina-alueet pysyivät samoina kuin ennenkin: noin joka toinen kappaleista tehtiin eurooppalaisille artisteille tai Euroopan markkinoille, Aasian osuus pysyi noin kolmanneksessa ja kolmantena suurena markkina-alueena oli Pohjois-Amerikka.

Koronatilanteen vaikutuksia suomalaiseen musiikkialaan seurataan jatkuvasti

Music Finlandin koronatilannekuvien sarja jatkui keväällä 2021 kahdella katsauksella. Helmikuun tilannekuvassa Helmikuun tilannekuvassa on esitetty vuoden vaihteen arvio musiikkialan tulonmenetyksistä vuonna 2020, ja huhtikuun tilannekuvassa huhtikuun tilannekuvassa on arvioitu vaikutuksia musiikkialan talouteen vuonna 2021 kahdessa eri skenaariossa. Tilannekuva tarkentuu seuraavan kerran syksyllä 2021, kun tilinpäätöksissä vahvistuneet musiikkialan talouden luvut vuodelle 2020 julkaistaan.

Musiikkialan vaikeasta tilanteesta kertoi toisesta näkökulmasta myös opetus- ja kulttuuriministeriön kysely, jonka tulokset julkaistiin kokonaisuudessaan Valtioneuvoston julkaisusarjassa Valtioneuvoston julkaisusarjassa. Musiikkialan näkökulmasta tuloksista kerrotaan tarkemmin Music Finlandin sivuilla.

Koronatilanteen vaikutuksia musiikin ja kulttuurin alaan Suomessa ovat selvittäneet vuoden 2021 aikana Music Finlandin lisäksi myös monet muut tahot. Tuoreena tietona esimerkiksi Teosto on kertonut musiikin säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikkikustantajien tulonmenetyksistä tulonmenetyksistä. Teoston asiakkaille suunnatun kyselyn vastaajista lähes neljännes oli menettänyt yli puolet tuloistaan, ja osalla tulot olivat alenneet jopa 80 prosenttia tukitoimista huolimatta.

Koronatilanteen laajempaa kulttuuripoliittista kontekstia ja vaikutuksia puolestaan ovat tarkastelleet esimerkiksi Cuporen tutkijat artikkeleissaan Koronakriisi kärjistää kulttuuritalouden rakenteellista epävakautta ja epätasa-arvoa (Marjo Mäenpää, Sari Karttunen) sekä Katsaus koronan vaikutuksista taiteen ja kulttuurin alojen toimintaedellytyksiin ja kulttuuripolitiikkaan Suomessa (Olli Jakonen, Mervi Luonila, Vappu Renko ja Anna Kanerva).

Musiikilla ja kulttuurilla on suuri taloudellinen merkitys koko Euroopassa

Marraskuussa 2020 julkaistu tutkimus The Economic Impact of Music in Europe nostaa esiin musiikin suurta taloudellista merkitystä Euroopassa. IFPIn tilaaman tutkimuksen mukaan musiikkiala tuo 81,9 miljardin arvonlisän bruttokansantuotteeseen, ylläpitää kahta miljoonaa työpaikkaa sekä tuottaa vientiä 9,7 miljardin arvosta.

Alan merkittävää kasvupotentiaalia korostaa myös eurooppalaisten tekijänoikeusjärjestöjen GESACin tilaama tutkimus Rebuilding Europe. Tutkimuksessa kuvataan kulttuurin ja luovien alojen kasvuvaihetta ennen pandemiaa ja koronan vaikutuksia alalle. Eurooppalainen kulttuuri ja luova ala on kärsinyt koronapandemiasta pahasti, mutta sillä on myös potentiaalia tulla avuksi jälleenrakentamisessa.

Lue Music Finlandin verkkosivuilta lisää myös arvoverkostoista ja musiikkialan näkymistä

Music Finland julkaisi vuoden vaihteessa kaksi artikkelia vapaalla kentällä toimivien taidemusiikkiryhmien arvoverkostoista. Anna-Maaria Oramon kirjoituksissa käsitellään toisaalta alan rahoitusta ja tukien merkitystä ja toisaalta kansainvälistymisen merkitystä, verkostoitumista ja digitaalisuutta.

Music Finlandin uudessa kirjoitussarjassa Näkymiä musiikkialalta on puolestaan alkuvuoden aikana julkaistu artikkeleita alan tulevaisuusnäkymistä, TikTokin merkityksestä sekä tasa-arvosta. Artikkeleissa luodataan kansainvälisiä muutostrendejä suomalaisen musiikkialan näkökulmasta. Tutustu artikkeleihin Puheenvuorossa-palstallamme.

Lyhyesti

Musiikin kuuntelu on kasvanut myös korona-aikana. Taloudellisesti tämä näkyy erityisesti äänitemusiikin markkinassa, joka on kasvanut IFPIn Global Music Reportin mukaan maailmanlaajuisesti 7,4 prosenttia ja Suomessakin neljä prosenttia vuoden 2020 aikana. Markkina on ollut kasvusuunnassa jo pitkään erityisesti suoratoiston ansiosta.

Globaalin musiikkialan muutokset haastavat myös ruotsalaisen musiikkialan kansainvälistä menestymistä. Tutkija Daniel Johanssonin raportissa Det Svenska Musikundret. Små företag på en global arena analysoidaan menestyksen taustatekijöitä ja ajankohtaisia muutosvoimia.

Tulevaisuuteen suuntautuneella ajattelulla on merkittävä rooli popmusiikintekemisessä. Riikka Hiltusen tuoreessa väitöskirjassa Foresightfulness in the creation of pop music tarkastellaan popmusiikintekijöiden asennoitumista musiikkitrendeihin ja musiikin muutoksiin sekä tapoja ennakoida niitä. Yhtenä tutkimuskohteena ovat olleet Music Finlandin musiikintekoleirit vuosina 2015, 2017 ja 2018. Hiltunen toteaa tutkimuksessaan, että musiikintekijöiden tulevaisuuteen suuntautunut ajattelu on pitkälle tiedostamatonta ja verbalisoimatonta, mutta sillä on silti merkittävä rooli luovassa työssä. Ennakoivuuteen vaikuttavat myös monet muut käsitykset, uskomukset ja arvot alasta ja omasta toimijuudesta.

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporessa on käynnissä tutkimushanke, jossa selvitetään valtion rahoitusta taiteelle ja kulttuurille. Hankkeen puitteissa on tähän mennessä julkaistu kaksi työpaperia, joissa kuvataan toisaalta valtion eri hallinnonaloilta taiteelle ja kulttuurille kohdistamaa rahoitusta vuonna 2019 ja toisaalta rahapelitoiminnan osuutta rahoituksesta.

Viimeisin Taiteen ja kulttuurin barometri tarkastelee taiteen tekemistä kunnissa. Eri alojen taiteilijoille suunnatussa kyselyssä taiteilijoilta kysyttiin myös koronaviruspandemian vaikutuksista heidän työhönsä. Taiteen ja kulttuurin barometrin on toteuttanut kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.

Helsingin kaupunginorkesterin uusi hanke nostaa esiin musiikinhistorian kätköihin jääneitä orkesteriteoksia. HUOM – Historian unohtamat orkesterimusiikit -hankkeessa pyritään etsimään ja soittamaan varjoon jääneitä teoksia sekä myös editoimaan ja julkaisemaan teoksia myöhempää käyttöä varten. Laajaan yhteistyöverkostoon kuuluu esimerkiksi tutkimusorganisaatioita, arkistoja ja kirjastoja sekä musiikin kustantajia.