Opetus- ja kulttuuriministeriö kartoitti huhtikuun lopussa koronatilanteen vaikutuksia taiteen ja kulttuurin aloilla. Eri taiteenalojen toimijoille suunnatulla kyselyllä haluttiin tietoa esimerkiksi tulonmenetyksistä ja kulurakenteesta sekä näkemyksiä tilanteen vaikutuksista. Tietoja kerättiin sekä politiikkatoimien muodostamisen tueksi että pidemmän aikavälin politiikan ja toiminnan suunnittelemiseksi.
Musiikkialalta kyselyyn vatsasi yhteensä 174 toimijaa, joista noin kolmannes oli yksityishenkilöitä, kolmannes yrityksiä ja kolmannes yhdistyksiä ja julkisyhteisöjä. Music Finlandin kyselyaineistosta tekemän analyysin mukaan alan näkemykset olivat vastaajajoukon kirjavuudesta huolimatta melko yhteneväisiä. Työt ovat loppuneet, ja huoli tämän hetken toimeentulosta ja tulevaisuudesta on suuri. Tilanne tuottaa epävarmuutta myös niille, joiden säästöt tai korvaavat tulot auttavat pahimman yli.
Suurin osa vastaajista koki toimintansa vaarantuneen
Ehdoton valtaosa kyselyyn vastanneista musiikkialan toimijoista koki tulonhankintansa ja toimintansa estyneen koronatilanteen vuoksi vakavasti tai kokonaan. Useimmat uskoivat kevään heikon tilanteen jatkuvan myös kesän läpi ja tilanteen vain pahenevan seuraavan kolmen kuukauden aikana. Tulonmenetysten taustalla on erityisesti konserttien peruminen, ja käytännössä kesän esiintymiset oli monien kohdalla peruttu jo kyselyajankohtana sekä kotimaasta että ulkomailta.
Hankalin tilanne musiikkialalla koskee elävän musiikin sektoria – festivaaleja ja tapahtumapaikkoja, orkestereita, muusikoita, muita tapahtuma-alan ammattilaisia sekä laajaa joukkoa näiden kanssa työskenteleviä musiikkialan toimijoita kuten managereita tai ohjelmatoimistoja. Elävän musiikin välilliset vaikutukset ulottuvat myös tekijänoikeuksiin, alihankkijoihin, yhteistyökumppaneihin ja esimerkiksi matkailuun. Myös muut työtilaisuudet ovat pitkälti peruuntuneet sekä Suomesta että ulkomailta, esimerkiksi musiikintekijöiden yhteiskirjoittaminen sekä musiikkituotannot.
Vastaajien raportoimat euromääräiset tulonmenetykset ovat luonnollisesti vaihdelleet sen mukaan, mikä on ollut toiminnan volyymi. Joidenkin kohdalla jo muutaman tuhannen euron tulonmenetykset uhkaavat toiminnan jatkumista, kun taas isoimmat yritykset pyörittävät kymmenien miljoonien eurojen liikevaihtoa jo yksinään. Vaikutukset heijastuvat monilla koko vuoden tuloihin, sillä kevät- ja kesäkausi on festivaalien ja tapahtumien sesonkiaikaa ja voi tuottaa vuotuisesta liikevaihdosta 50-70 prosenttia, osalla enemmänkin.
Kaikesta huolimatta alalla on myös niitä, joille tilanne ei ole aiheuttanut suurta uhkaa. Esimerkiksi luova työ saattaa sujua entisellä lailla kotikaranteenissa, ja aiemmin saadut apurahat tai avustukset auttavat muuten epävarmassa tilanteessa.
Selviytymiskeinoina lomautukset ja kulujen leikkaukset
Lähes kolmannes kyselyyn vastanneista on jo toteuttanut lomautuksia, ja niitä pidetään todennäköisenä myös kesäkaudella. Irtisanomisia sen sijaan pyritään välttämään. Yrittäjillä vaihtoehtoina ovat kyselyn mukaan olleet myös oman palkan pienennys tai työttömäksi jääminen. Vastaajat huomauttivat, että työtä saattaa olla konserttien perumisessa ja siirtämisessä sekä sopimusten uudelleen neuvottelemisessa paljonkin, vaikka tuloja ei tule.
Toiminnan alas ajaminen tarkoittaa paitsi tulojen myös osan kuluista peruuntumista. Maksamatta jää esimerkiksi freelancereiden, tuntityöntekijöiden ja orkesterien kapellimestarien ja solistien palkkioita sekä tilapäisiä tilavuokria, matkakuluja ja markkinointia ja vaikkapa soittimien huoltokustannuksia. Nämä kertovat osaltaan tilanteen kerrannaisvaikutuksista.
Lomautusten ja irtisanomisten lisäksi vastaajat kertovat jäädyttäneensä investointeja ja hankintoja ja leikanneensa kiinteitä kuluja, niistä suurimpina erinä vuokrat ja palkkakulut. Nyt tiloja on suljettu kokonaan ja muita sopimuksia on irtisanottu. Kuluja on kompensoitu myös vieraalla pääomalla (lainat, rahoitukset) ja maksujärjestelyin.
Kriisi- ja kehittämisrahoituksia on haettu esimerkiksi Business Finlandilta, Music Finlandilta ja Helsingin kaupungilta. Musiikkialan toimijat kokevat kuitenkin olevansa eri tukijärjestelmissä väliinputoajia, eikä tuki aina tunnu kohdentuvan oikein. Myös freelancereiden ja yksinyrittäjien turva työttömyyden varalle on edelleen huono.
Livestriimit ja uudet palvelut vaativat investointeja
Vastauksista käy ilmi, että korvaavia ansaintamalleja on pyritty löytämään, mutta käytännössä tulojen saaminen niistä on vaikeaa. Tuloja on etsitty esimerkiksi siirtymällä elävän musiikin parista video- ja studiopuolelle, hakemalla apurahoja ja avustuksia, tekemällä muita töitä ja tehtäviä tai ilmoittautumalla työttömäksi. Poikkeuskaudellakin mahdollisina tulonlähteinä vastaajat mainitsivat esimerkiksi kehitysprojektit, koulutukset ja konsultaation, laitehuoltotyöt, sävellystilauspalkkiot sekä mainosmusiikin ja elokuvamusiikin. Toiminnan uudelleen suuntaaminen vaatii kuitenkin useimmiten aikaa ja investointeja.
Valtaosa vastaajista kertoo kehittäneensä uusia digitaalisia palveluita, mikä useimpien kohdalla tarkoittaa konserttien ja tapahtumien striimausta ja musiikkituotantojen teknistä toteutusta etänä. Online- ja videokonsertteja tehdäänkin kaikissa genreissä, mutta tuloja tulee vähän, koska kysyntää ja tarjontaa on vaikea saada kohtaamaan ja alkuvaiheessa striimaus tuottaa lisäkustannuksia. Monissa vastauksissa korostuukin nimenomaan online-konserttien sisällöllinen merkitys – se antaa ”meille ja muusikoille mahdollisuuden luoda kulttuurisisältöä tähän haastavaan aikaan” ja pitää yllä yhteyttä omaan yleisöön.
Muutama vastaaja toi vastauksissaan esiin myös muita kehitysvaiheessa olevia digitaalisia palveluita ja kehityshankkeita. Ne liittyivät esimerkiksi uusiin ääniteknisiin mahdollisuuksiin, musiikkisektorin palveluihin ja koulutukseen tai yrityksen kehittämiseen. Suurimpana esteenä uusien palveluiden kehittämiselle on vastauksissa mainittu pääoman ja resurssien puute, mihin on osan vastaajista kohdalla auttanut Business Finlandilta saatu kehittämisraha.
Millaiseen normaaliin alalla palataan?
Monet kyselyyn vastanneista ovat toiveikkaita sen suhteen, että aiemmat tulot ja tehtävät voivat palautua, kunhan tilanne normalisoituu – kenties noin vuoden aikajänteellä. Jo kesällä tilanteeseen voi vaikuttaa positiivisesti se, jos pienempien tapahtumien järjestäminen mahdollistuu ja ravintolat voivat olla auki.
Epävarmuus tulevan osalta on silti suuri. Jos yleisömääriä rajoitetaan jatkossakin, se vaikuttaa tuleviin tuloihin. Ongelmia tuottaa myös se, että asiakkaiden ja kuluttajien taloustilanne on huonontunut ja kaupalliset yhteistyöt ovat jäissä.
Osa vaikutuksista tulee joka tapauksessa näkymään pitkälle tulevaisuuteen. Tilanne nyt vaikuttaa jo suoraan syksyn projekteihin, tekijänoikeuskorvauksiin ja myyntitilityksiin. Välillisiä vaikutuksia tuo myös kasvava kilpailu. Kun säästöt on käytetty eikä kassassa ole rahaa, myös alalle tyypilliset etupainotteiset kustannukset tuottavat ongelmia. Yritysten riskinottokyky on heikentynyt. Lisäksi tapahtumien siirtäminen tulee vaikuttamaan alan aikajänteiden muutokseen entistä pidemmiksi – jos jo nyt vuoden 2021 konserttimarkkinat buukataan täyteen siirrettyjä konsertteja, tulot ja artistien urat siirtyvät ainakin vuodella eteenpäin.
Lue lisää koronatilanteen vaikutuksista musiikkialaan
Kyselyn tulokset vastasivat hyvin sitä viestiä, joka Music Finlandin aiemmissa kyselyissä on alalta saatu. Music Finlandin huhtikuussa julkaiseman tilannekuvan mukaan on arvioitavissa, että tilanne aiheuttaa musiikkialalle 127–156 miljoonan euron tulonmenetykset, valtaosin elävän musiikin sektorille. Tämä vastaa jopa neljännestä musiikkialan koko arvosta. Myös musiikkivienti käytännössä pysähtyi koronapandemian vaikutuksesta maaliskuussa.
Tietoa kyselystä ja vastaajista
- Kysely toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön webropol-lomakkeella, jota välittivät musiikkialalle Music Finland ja Suomen Sinfoniaorkesterit ry
- Kyselyn vastausaika oli 20.4.-26.4.
- Kyselyyn voivat vastata sekä organisaatiot että yksityishenkilöt
- Vastaajia musiikkialalla oli yhteensä 174, joista kolmannes yksityishenkilöitä, kolmannes yrityksiä ja kolmannes yhdistyksiä ja julkisyhteisöjä
- Eniten vastaajia Uudeltamaalta (52 %)
- Toiseksi eniten vastaajia Pirkanmaalta (11 %)
- Vastaajia kaikista muista maakunnista paitsi Ahvenanmaalta
- Kyselyyn vastanneista yrittäjistä 29 % oli yksinyrittäjiä, 46 % työllisti 1-5 henkilöä ja 25 % työllisti yli 5 henkilöä
- Vastaajista kaikkiaan 18 sai toimintaansa valtionosuutta
- Kyselystä oli suljettu ulos tekijänoikeuskorvaukset
Lue koko kyselyteksti opetus- ja kulttuuriministeriön sivulta.