Suomen musiikkialan kokonaisarvo vuonna 2023 oli 1,28 miljardia euroa. Kokonaisarvoon lasketaan musiikkialan ydinsektorit – elävä musiikki, tekijänoikeudet, äänitteet sekä alan saamat avustukset – 817 miljoonaa euroa sekä musiikkikoulutus, 466 miljoonaa euroa. Alan arvo on kasvanut suhteessa edellisvuoteen kahdella prosentilla.

Koronapandemian aiheuttamat muutokset musiikkialalla olivat suuria, mutta sektorien osuudet ovat nyt palautuneet lähelle pandemiaa edeltänyttä aikaa. Kasvusuunta näyttää positiiviselta, vaikka eri sektorien sisällä viime vuosien poikkeustilanne saattaakin vielä näkyä epävarmuutena.

Tiivistelmä

Musiikkialan arvo on vakiintunut koronapandemian jälkeen, ja ala on kasvanut vuonna 2023 noin kaksi prosenttia suhteessa edellisvuoteen. Kasvu näkyy suurimpana elävän musiikin sektorilla, joka kasvoi edellisvuodesta kahdeksan prosenttia ja jonka arvo on nyt 558 miljoonaa euroa. Äänitesektori kasvoi neljällä prosentilla, ja sen vähittäismyynnin kokonaisarvo voidaan nyt arvioida 123 miljoonaan euroon. Tekijänoikeustuloissa kasvua oli kolme prosenttia ja arvo 113 miljoonaa euroa. Julkisen ja yksityisen tuen määrä on pudonnut lähelle korona-aikaa edeltävää tasoa ja on arvoltaan nyt 35 miljoonaa euroa.

Ydinalueiden lisäksi musiikkialan arvoon lasketaan myös musiikkikoulutus. Sen taloudellisen arvon laskemisessa hyödynnetään musiikkikoulutussektorin toimijoiden tuottamia koulutusastekohtaisia arvioita. Kaikkia tietoja ei ole vielä saatavilla viime vuodelle, mutta edellisen vuoden tilastojen perusteella voidaan musiikkikoulutuksen arvoksi vuodelle 2023 arvioida yhteensä 466 miljoonaa euroa (2022: 465 miljoonaa euroa, 2021: 456 miljoonaa euroa). Vuoden 2023 arvo tullaan tarkentamaan takautuvasti, kun vuoden 2023 tilastotieto on saatavilla.

Suomen musiikkialan kokonaisarvon osalta raportissa esitetään tulovirrat, jotka muodostuvat kuluttajien maksamista arvonlisäverollisista loppuhinnoista tai musiikin käyttäjien korvauksista. Esimerkiksi konserttien osalta mukaan on laskettu kuluttajien tapahtumaan käyttämät rahat lippuineen ja oheismyynteineen. Samoin äänitemyyntiin on arvioitu mukaan vähittäismyynnin kate. Eri sektorien väliset tulonsiirrot on vähennetty kokonaisarvosta.

Elävä musiikki: 557,6 miljoonaa euroa (+ 8 %)

Elävä musiikki on perinteisesti muodostanut yli puolet Suomen musiikkialan kokonaisarvosta. Koronapandemian myötä alan voimasuhteet keikahtivat, mutta vuonna 2023 elävän musiikin osuus on noussut jälleen. Kasvu johtuu erityisesti yksityissektorin palautumisesta koronapandemian jälkeen, kun taas julkisen sektorin tilanne on suhteellisen vakaa.

Elävän musiikin yksityissektori: 327,9 miljoonaa euroa (+10 %)

Elävän musiikin tulonmuodostuksesta valtaosa on peräisin yksityiseltä sektorilta. Yksityissektorin kokonaisarvoon lasketaan ne yksityiset elävän musiikin tapahtumat, joista Teosto kerää tekijänoikeuskorvauksia: klubi- ja lavaesiintymiset, konsertit, festivaalit ja muut suurtapahtumat. Tässä selvityksessä vakiintuneen laskentatavan mukaan elävän musiikin yksityissektorin arvo vuonna 2023 oli 327,9 miljoonaa euroa (vuonna 2022: 296,9 miljoonaa euroa).

Elävän musiikin yksityissektoria edustavan LiveFin ry:n viimeisin elävän musiikin toimialatutkimus koskee vuotta 2022. Selvityksessä mainittujen liikevaihtolukujen perusteella voi arvioida, että keikka- ja konserttipaikat muodostaisivat noin 40 prosenttia, festivaalit hiukan yli kolmanneksen ja suurkonsertit noin neljänneksen alan kokonaisliikevaihdosta. Jakaumassa ei ole huomioitu tanssilavoja, klassisen musiikin festivaaleja eikä laivoja.

Kesällä 2024 julkaistun rytmimusiikkifestivaalien toimialabarometrin (Kinnunen 2024) mukaan festivaalikentässä ei ole tapahtunut lukumääräisesti suuria muutoksia vuoden 2022 ja 2023 välillä. Tilaston mukaan vuonna 2022 järjestettiin 573 festivaalia ja vuonna 2023 festivaaleja oli 580. Myös kokonaiskäyntimäärä festivaaleilla oli molempina vuosina noin kolme miljoonaa. Koronavuosien tappiot ja odotettua pienemmät käyntimäärät ovat kuitenkin rasittaneet festivaaleja, ja järjestäjiä on joutunut konkursseihin ja velkasaneerauksiin. Samaan aikaan myös uusia festivaaleja syntyi.

Elävän musiikin yksityissektorilla toimivien kulttuurifestivaalien toimintaa tilastoi Finland Festivals ry. Näiden festivaalien toiminnan rahoitus tulee osittain julkisista rahoituslähteistä. Finland Festivalsin tilaston mukaan käyntejä kulttuurifestivaalien tapahtumissa oli vuonna 2023 lähes 1,9 miljoonaa, mikä oli noin 28 prosenttia edellisvuotta enemmän. Pääsylippuja myytiin 11 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022.

Elävän musiikin julkinen sektori: 229,7 miljoonaa euroa (+ 4 %)

Elävän musiikin julkiseen sektoriin lasketaan sinfoniaorkesterit, Kansallisooppera ja -baletti, kirkkomusiikki sekä sotilasmusiikki. Näiden talous on ollut suhteellisen vakaata, vaikka koronapandemia aiheuttikin tilapäisen loven rahoitukseen. Vuonna 2023 elävän musiikin julkisella sektorilla liikkui rahaa yhteensä 229,7 miljoonan euron edestä eli noin neljä prosenttia edellisvuotta enemmän.

Suomen sinfoniaorkesterit ry:n jäsenorkesterien kokonaisrahoitus kasvoi edellisvuodesta kuusi prosenttia ja oli nyt 90,0 miljoonaa euroa. Konsertteja järjestettiin enemmän kuin ennen pandemiaa, ja myös konserttien kuulijamäärät palautuivat korona-aikaa edeltävälle tasolle. Kaikkiaan kuulijoita oli noin 1,1 miljoonaa, ja verkkokonserteilla lisäksi yli kolme miljoonaa. Orkestereiden valtionosuus ja kuntien rahoitusosuus kasvoivat edellisestä vuodesta. Valtionosuutta myönnettiin yhteensä 31 orkesterille ja yhtyeelle.

Kansallisoopperan ja -baletin kokonaisrahoitus pieneni hiukan vuonna 2023. Lipputulojen ja avustusten yhteen laskettu summa oli nyt 60,3 miljoonaa euroa. Summa sisältää myös balettioppilaitoksen valtionosuuden. Kansallisoopperalla ja -baletilla oli vuoden 2023 aikana yli 900 esitystä, 250 000 kävijää ja lisäksi 1,5 miljoonaa digitaalista yleisökontaktia.

Sotilasmusiikin talouden osalta tietoon ei tullut suuria muutoksia, joten sen arvo on pidetty laskelmassa samana kuin edellisenä vuonna (11 miljoonaa euroa). Suomen evankelis-luterilainen kirkko käytti musiikkiin kirkon tilastojen mukaan vuonna 2023 seitsemän prosenttia edellisvuotta enemmän, 68,5 miljoonaa euroa.

Äänitteet: 123,2 miljoonaa euroa (+ 4 %)

Suomessa toimivien äänitetuottajien kattojärjestö Musiikkituottajat – IFPI Finland ry julkaisee vuosittain tiedot äänitteiden tukkumyynnistä Suomessa. Äänitemusiikin verottoman tukkumyynnin arvo, 76,5 miljoonaa euroa vuonna 2023 sisältää sekä jäseniltä saadun myyntidatan että arvion ulkopuolisten toimijoiden osuudesta eri musiikkiformaateissa. Arvo kasvoi edellisestä vuodesta noin neljä prosenttia.

Musiikkialan arvoon lasketaan tukkumyynnin sijaan arvio äänitteiden vähittäismyynnin verollisesta kokonaisarvosta. Sen voi laskea kasvaneen edellisvuoteen verrattuna samassa suhteessa, ja musiikkialan talouden kokonaisarvoon äänitemarkkina tuo näin kaikkiaan 123,2 miljoonaa euroa.

Digitaalinen myynti muodostaa nykyisestä äänitemarkkinasta 91 prosenttia, ja fyysisten formaattien osuus on vakiintunut noin yhdeksään prosenttiin. Kotimaisen musiikin osuus jäsenyhtiöiden äänitemyynnistä oli nyt 35 prosenttia. Riippumattomien levy-yhtiöiden markkinaosuus äänitemyynnin arvosta Suomessa oli 26 prosenttia.

Tekijänoikeuskorvaukset: 113,2 miljoonaa euroa (+ 3 %)

Musiikkialalla kertyy tekijänoikeustuloja usealta osa-alueelta kuten konserteista, radio- ja TV-soitosta, internetkäytöstä sekä äänitteiden monistamisesta. Suomessa tekijänoikeustulot keräävät valtaosin Teosto ja Gramex, jotka tilittävät ne edelleen musiikkiteosten ja äänitteiden oikeudenomistajille. Suomen Musiikkikustantajat ry vastaa musiikkikustantajien suoraan lisensoimien tekijänoikeuksien tilastoinnista.

Teosto kasvatti tulostaan vuonna 2023 lähes neljä prosenttia. Kotimaasta kerättiin korvauksia 75,7 miljoonaa euroa, ja kun huomioidaan myös esitys- ja tallennekorvaukset muilta järjestöiltä sekä yksityisen kopioinnin hyvitys, lainauskorvaukset sekä muut tuotot, Teoston tuotot nousivat yhteensä 84,1 miljoonaan euroon. Korvauksia tilitettiin 12 855 oikeudenomistajalle yhteensä 70,7 miljoonaa euroa.

Gramex keräsi korvauksia vuonna 2023 yhteensä 26,1 miljoonaa euroa. Eniten rahaa tuli taustamusiikkikorvauksista (10,2 miljoonaa euroa) sekä radio- ja televisiokäytöstä (8,1 miljoonaa euroa). Taiteilijoille ja tuottajille tilitettiin vuoden aikana 21,5 miljoonaa euroa korvauksia musiikin käytöstä.

Suomen Musiikkikustantajat ry:n jäsenyritysten kokonaisliikevaihto vuonna 2023 oli 6,9 miljoonaa euroa. Musiikkikustantajat saavat tuloja esimerkiksi esityskorvauksista, nuottimyynnistä ja -vuokrauksesta sekä äänitteiden mekanisoinnista ja synkronoinnista. Osa tuloista tulee Teoston kautta tekijänoikeuskorvauksina. Sektorin sisäiset tulonsiirrot on vähennetty tekijänoikeuskorvauksien kokonaisarvosta päällekkäisyyksien välttämiseksi.

Julkinen ja yksityinen tuki: 35,3 miljoonaa euroa (- 45 %)

Vuonna 2023 musiikkialan saama yksityinen tuki säätiöiltä sekä julkinen tuki valtioilta ja kunnilta on lähentynyt koronapandemiaa edeltäviä lukemia. Kun vuonna 2019 tukia huomioitiin musiikkialan kokonaistaloudessa kaikkiaan 29 miljoonan euron verran, nyt tukien kokonaissumma oli 35,3 miljoonaa euroa. Tuoreempana vertailukohtana voi käyttää vuoden 2022 koronaan liittymättömiä tukia, joita alalle jaettiin yhteensä 35,7 miljoonaa euroa. Pandemia-aikana tukien vuosittainen kokonaissumma nousi korkeimmillaan yli sataan miljoonaan euroon.

Julkisten ja yksityisten tukien kokonaisuudessa huomioidaan esimerkiksi muusikoiden, säveltäjien ja yhtyeiden saamia apurahoja sekä organisaatioiden saamia toiminta-avustuksia – pois lukien sinfoniaorkesterien ja Kansallisoopperan saamat tuet, jotka lasketaan osaksi elävän musiikin kokonaisuutta.

Julkinen tuki: 19,9 miljoonaa euroa

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta jaettiin vuonna 2023 tukia musiikkialan vapaille toimijoille yhteensä 14,9 miljoona euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna pudotus on ollut selkeä: vuonna 2022 tukia jaettiin yhteensä 38,1 miljoonaa euroa, josta noin 21,4 miljoonaa kohdistettiin koronatilanteeseen ja noin 16,7 miljoonaa jaettiin vakiintuneempien tukimuotojen kautta.

Koronatuet poislukien Taiteen edistämiskeskuksen kautta jaettavan tuen kokonaissumma nousi kuitenkin noin viidellä prosentilla vuoteen 2023 ja musiikkialaa tuettiin yhteensä 6,3 miljoonalla eurolla. Suoraan opetus- ja kulttuuriministeriön kautta jaettavat avustukset puolestaan vähenivät noin 19 prosentilla 8,7 miljoonaan euroon. Tähän selvitykseen sekä Taiken että OKM:n vuoden 2022 vertailutietoja on päivitetty laskennan tarkennuttua.

Vakiintuneisiin avustuksiin kuuluvat esimerkiksi kulttuuritapahtumille jaettavat avustukset, musiikkialan yhteisöjen toiminta-avustukset sekä yksittäisten taiteilijoiden saamat apurahat ja valtionpalkinnot. Mukaan on laskettu myös uusia ja tilannekohtaisempia rahoitusmuotoja, kuten Kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen rakennetuki. Kokonaisuuden kannalta on huomioitava, että opetus- ja kulttuuriministeriö tukee lisäksi valtionosuutta saavia orkestereita sekä Kansallisoopperan ja -baletin toimintaa, jotka tässä raportissa lasketaan osaksi elävän musiikin julkisen sektorin rahoitusta.

Business Finlandin musiikkialan yrityksille jakamat tuet huomioitiin tässä selvityksessä ensimmäistä kertaa vuosi sitten. Musiikkialan tukia ei erikseen tilastoida, mutta myöntölistoista niitä on tunnistettavissa vuodelle 2023 hiukan alle miljoonan euron verran.

Julkisen tuen määrässä on huomioitava valtion tukien lisäksi myös kuntien antamat avustukset musiikkitoimintaan. Kunnat rahoittavat musiikkitoimintaa monin eri tavoin. Orkestereille, oopperalle sekä musiikkikoulutukselle osoittamat summat näkyvät tässä selvityksessä toisaalla. Kuntien musiikkitoimijoille myöntämiä toiminta-avustuksia ja apurahoja ei kuitenkaan huomioida muualla, vaikka kyse on merkittävistä summista, kuten Kultti-hankkeen tilastotietokannasta voidaan nähdä. Kultti-hankkeen luvut koskevat vuosia 2021 ja 2022, eikä niistä ole eroteltavissa, mikä osa avustuksista kohdistuu ammattimaiselle musiikkitoiminnalle. Tästä syystä myös tässä selvityksessä pitäydytään edelleen aiemmassa arvioluvussa, neljä miljoonaa euroa.

Yksityinen tuki: 16,2 miljoonaa euroa

Yksityisesti musiikkialan toimijoita rahoittavat erilaiset säätiöt ja rahastot. Kulttuuria rahoittavista suurimmista säätiöistä on tässä selvityksessä huomioitu seitsemän suurta: Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden, Koneen Säätiö, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Jane ja Aatos Erkon säätiö, Konstsamfundet sekä Alfred Kordelinin säätiö. Näiden musiikille myöntämä tuki on selvitetty säätiöiden vuosikertomuksista tai säätiöiltä kysymällä. Yhteensä nämä seitsemän säätiötä tukivat musiikkia 13,2 miljoonalla eurolla vuonna 2023, mikä on noin kuusi prosenttia edellisvuotta enemmän (2022: 12,5 miljoonaa euroa).

Musiikin alalla erityisen keskeinen on lisäksi Musiikin edistämissäätiön (MES) jakama tuki. MES jakoi vuonna 2023 eri tehtäväalueilleen yhteensä 3 miljoonaa euroa. MES:n jakamat avustukset tulevat esimerkiksi valtionavustuksista sekä taustayhteisöille osoitetuista opetus- ja kulttuuriministeriön yksityisen kopioinnin hyvityksistä. Taustayhteisöt antavat Musiikin edistämissäätiölle lahjoituksia myös omista varoistaan. Kahteen kertaan laskemisen välttämiseksi valtionavustukset on tässä selvityksessä vähennetty yksityisen ja julkisen tuen kokonaissummasta, ja alan sisäiset tulonsiirrot on vähennetty alan kokonaisarvosta.

On huomioitava, että musiikkia rahoittavia säätiöitä on enemmän, ja Säätiöt ja rahastot ry:n selvityksen mukaan musiikin saamien avustusten kokonaismäärä oli esimerkiksi vuonna 2022 17,1 miljoonaa euroa.

Koulutus: 466,3 miljoonaa euroa

Musiikin koulutuksella on keskeinen rooli suomalaisen musiikkialan taloudessa. Sektorin merkitys näkyy alan tulonmuodostuksessa, työllistävyydessä sekä taloudellisessa rakenteessa, esimerkiksi julkisen rahoituksen kokonaisuudessa.

Koulutuksen taloudellisen kokonaisarvon selvittäminen on kuitenkin ollut haasteellista. Musiikinopetusta annetaan valtakunnallisesti useilla eri koulutusasteilla peruskouluista tohtoriopintoihin asti. Eri koulutusasteiden rakenteet ja rahoitusjärjestelmät poikkeavat toisistaan, minkä vuoksi myöskään tilastointi ei ole yhtenevää. Näistä syistä musiikkikoulutuksen arvo huomioitiin musiikkialan kokonaisarvossa vuotta 2022 koskevaan selvitykseen saakka vain kiinteänä, vuonna 2012 tehtyyn laskelmaan perustuneena arviolukuna.

Musiikkikoulutuksen avaintoimijoista koostuvan Visiosta vaikuttavuuteen 2030! -työryhmän ansiosta musiikkialan kokonaisarvossa on kuitenkin pystytty huomioimaan aiempaa paremmin koulutuksen koko kirjo sekä koulutuksen arvon vuosittaiset muutokset. Uuden arvioinnin pohjana on Musiikkikoulutuksen visio 2030 -työn myötä rakentunut kokonaiskuva koulutuksen rakenteesta ja toimijoista. Tietoja on kerätty vuosilta 2021–2023 erilaisista tilasto- ja asiantuntijalähteistä. Tilastoinnin aikajänteestä johtuen vuoden 2023 luvut eivät ole kuitenkaan kaikilta osin selvillä, ja näiltä osin selvityksessä on käytetty edellisen vuoden lukuja, jotka on nyt takautuvasti päivitetty uusin tilastoarvoin. Myös vuoden 2023 luvut tullaan päivittämään myöhemmin tilastoinnin tarkentuessa.

Musiikkikoulutuksen päivittynyt arvo vuonna 2022 on 464,9 miljoonaa euroa (2021: 455,8 miljoonaa euroa; aiempi arvio 454,7 miljoonaa euroa). Vuodelle 2023 arvioitu summa on 466,3 miljoonaa euroa.

Musiikkialan koulutuksen arvo koostuu seuraavista osioista:

Ammatilliseen koulutukseen on laskettu tiedot musiikin ammattiopetusta antavasta oppilaitoksesta. Liikevaihtotiedot on kerätty oppilaitoksilta tai tarvittaessa arvioitu koulutusohjelman koon mukaan. Vuonna 2023 näiden oppilaitosten liikevaihto on ollut 14,2 miljoonaa euroa (2022: 13,7 miljoonaa euroa, 2021: 13,8 miljoonaa euroa).

Ammattikorkeakoulusektorin arvoksi on määritetty 9,5 miljoonaa euroa vuonna 2023 (2022: 8,0 miljoonaa euroa, 2021: 10,0 miljoonaa euroa). Luvut on arvioitu kahdeksan ammattikorkeakoulun musiikkikoulutusohjelmien rahoituksen perusteella.

Korkeakoulujen osalta laskelma sisältää kuuden korkeakoulun musiikin, musiikkikasvatuksen ja -opettajankoulutuksen tai musiikkitieteen koulutukset. Vuoden 2023 osalta korkeakoulutuksen arvoksi on määritetty 28,1 miljoonaa euroa (2022: 28,7 miljoonaa euroa, 2021: 27,5 miljoonaa euroa). Suurin osa sektorista koostuu Taideyliopiston Sibelius-Akatemian koulutusohjelmista.

Perusopetuksen ja lukion osalta arvo on laskettu opetuksen prosenttiosuuden perusteella. Opetustuntien osuus on suhteutettu kokonaiskäyttömenoihin (2022: 6,9 miljardia euroa, 2021: 6,7 miljardia euroa). Näin musiikinopetukseen kohdistuva perusopetuksen ja lukio-opetuksen arvo oli 202,8 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 197,2 miljoonaa euroa vuonna 2021. Vuoden 2023 koulutustilastot päivittyvät myöhemmin.

Taiteen perusopetuksen summa perustuu Opetushallituksen VOS-raportteihin. Kokonaissumma vuodelle 2022 on 130,1 miljoonaa euroa (2021: 129,4 miljoonaa euroa). Tilastoja ei ole vielä vuodelle 2023.

Myös musiikkiin kohdistuvan vapaan sivistystyön taloudellinen arvo perustuu Opetushallituksen raportteihin musiikin opetuksesta sekä toisaalta rahoituksesta tai toimintamenoista. Näin musiikin osuudeksi kansanopistojen, kansalaisopistojen sekä kesäyliopistojen kokonaiskäyttömenoista on saatu 50,6 miljoonaa euroa vuodelle 2022 (2021: 46,8 miljoonaa euroa). Vastaavaa tilastotietoa ei ole vielä saatavilla vuodelle 2023.

Musiikkikoulutuksen muu liiketoiminta on arvioitu Tilastokeskuksen liikevaihtotietojen perusteella. Käytetty luku, 31 miljoonaa euroa, sisältyy Taloustutkimuksen musiikkialalle koostamaan liikevaihtoraporttiin ja kohdistuu vuoden 2021 liikevaihtotietoihin. Tietoa ei ole päivitetty vuosille 2022 tai 2023, sillä siihen ei ole nähtävissä merkittäviä vuosittaisia muutoksia.

Koska kaikkia lukuja ei ole päivitetty vuoden 2023 osalta, alla oleva koulutuksen jakauma perustuu vuoden 2022 ja 2021 tietoihin.

Tutkimuksesta

Lue alla olevasta linkistä, miten musiikkialan kokonaisarvo on laskettu.

.