Tiivistelmä
Musiikkialan kotimainen kokonaisarvo ja suomalainen musiikkivienti jatkoivat vuonna 2019 tasaista kasvua. Kasvu näkyi erityisesti elävän musiikin ja äänitemyynnin arvossa niin kotimaan taloudessa kuin viennissäkin.
Suomen musiikkialan kokonaisarvo vuonna 2019 oli 988 miljoonaa euroa. Suurin sektori, elävä musiikki, kasvoi edellisvuodesta selvästi ja oli nyt arvoltaan 512 miljoonaa euroa. Myös äänitesektorin arvo nousi, ja sen vähittäismyynnin arvo Suomessa voidaan nyt arvioida 89 miljoonaan euroon. Suomalaisten tekijänoikeusjärjestöjen ja musiikkikustantajien keräämät korvaukset olivat nyt yhteensä 99 miljoonaa euroa. Ydinalueiden lisäksi musiikkialan arvoon on laskettu musiikin saama julkinen ja yksityinen tuki (29 miljoonaa euroa) sekä musiikkikoulutus (270 miljoonaa euroa). Kaikkiaan kasvua suhteessa edelliseen vuoteen tuli nyt noin 5 prosenttia.
Musiikkiviennin markkina-arvo oli vuonna 2019 yhteensä 81,7 miljoonaa euroa. Musiikkiviennin ydinalueista suurin on elävä musiikki (14,5 miljoonaa euroa), jonka arvo oli noussut selvästi edellisestä vuodesta. Kasvua oli myös ääniteviennissä (nyt 7,1 miljoonaa euroa). Tekijänoikeudet (nyt 5,2 miljoonaa euroa) ja musiikkialan muut vientitulot (2,9 miljoonaa euroa) olivat sen sijaan nyt laskeneet lähelle aiempaa tasoaan. Muihin vientituloihin kuuluvat esimerkiksi sävellys- ja tuottajapalkkiot, nuottien myynti ja vuokraus, mainossopimukset, oheistuotteiden myynti sekä studiopalvelut.
Jo useana vuonna musiikkiviennin kaikkein suurin menestys on tullut musiikkiin liittyvistä sovelluksista, palveluista ja teknologiasta, esimerkiksi äänentoistoon liittyvistä ammattilaislaitteista sekä digitaalisia palveluita tuottavien startup-yritysten vientituloista. Vuonna 2019 näiden arvo oli 52,1 miljoonaa euroa.
Musiikkialan talous ja vienti -raportin vuoden 2019 tiedot on kerätty samalla menetelmällä kuin edellisinä vuosina (lue menetelmistä tarkemmin raportin lopusta osiosta Näin tutkimus tehtiin). Tietojen keräämisestä ovat vastanneet tutkimuspäällikkö Merja Hottinen Music Finlandista (kokonaisarvo, musiikkivienti) sekä tutkija Tuomas Ilmavirta (musiikkivienti). Raportin kokosi Merja Hottinen.
Suomen musiikkialan kokonaisarvo vuonna 2019 oli 988 miljoonaa euroa. Arvo jakautui eri sektoreiden välillä seuraavasti:
Kotimaan musiikkiala kasvoi vuonna 2019 yhteensä viidellä prosentilla edellisvuodesta. Jo useana vuonna kasvusuunnassa olleen äänitemyynnin lisäksi arvoaan kasvatti nyt selkeästi elävä musiikki.
Suomen musiikkialan kokonaisarvon osalta raportissa esitetään tulovirrat, jotka muodostuvat kuluttajien maksamista arvonlisäverollisista loppuhinnoista tai musiikin käyttäjien korvauksista. Esimerkiksi konserttien osalta mukaan on laskettu kuluttajien tapahtumaan käyttämät rahat lippuineen ja oheismyynteineen. Samoin äänitemyyntiin on arvioitu mukaan vähittäismyynnin kate. Eri sektorien väliset tulonsiirrot on vähennetty kokonaisarvosta.
Elävä musiikki: 512,2 miljoonaa euroa (+7 %)
Elävä musiikki muodostaa yli puolet Suomen musiikkialan kokonaisarvosta. Elävän musiikin tulonmuodostuksesta suurin osa tulee yksityiseltä sektorilta, johon lasketaan ne yksityiset elävän musiikin tapahtumat, joista Teosto kerää tekijänoikeuskorvauksia: klubi- ja lavaesiintymiset, konsertit, festivaalit ja muut suurtapahtumat. Näin johdettu elävän musiikin yksityissektorin arvo vuonna 2019 oli 300,9 miljoonaa euroa.
Suomen musiikkitapahtumien verkosto ja etujärjestö LiveFin ry teetti kesällä 2020 elävän musiikin toimialakyselyn, jolla selvitettiin alan liikevaihtoa. Kyselyn perusteella pelkästään rytmimusiikkifestivaalien yhteenlaskettu liikevaihto Suomessa on ollut viime vuonna 192 miljoonaa euroon. Konsertti- ja keikkapaikkojen liikevaihto ylsi puolestaan 175 miljoonaan euroon. Kokonaisarvoa lisäävät vielä tanssilavat (9 miljoonaa euroa) ja klassisen musiikin festivaalit (21 miljoonaa euroa). Suurkonserttien ja laivojen osalta selvitystyö on kesken.
Liikevaihtoja tarkastelemalla näkyy Music Finlandin totuttua menetelmää paremmin elävän musiikin tulonmuodostuksen moninaisuus. Lipputulojen osuus esimerkiksi konsertti- ja keikkapaikkojen osalta oli LiveFinin tietojen perusteella noin 44 prosenttia, kun taas tässä selvityksessä käytetyssä kaavassa osuuden oletetaan olevan noin 70 prosenttia, mikä on lähempänä festivaalien tulorakennetta.
Music Finlandin vakiintunut menetelmä näyttää kuitenkin selvästi elävän musiikin tapahtumakentän taloudellisen kasvun vuonna 2019, ja sama trendi näkyi myös LiveFinin toimialakyselyssä: vastaajien mukaan vuosi 2019 näytti taloudellisesti hyvältä, monien vastaajien mukaan jopa tavanomaista paremmalta.
Hiukan pienempi osa elävän musiikin arvosta, yhteensä 211,3 miljoonaa euroa, syntyy julkisella sektorilla. Sen taloudellinen rooli Suomen kulttuurialoilla on merkittävä. Musiikin alalla julkinen rahoitus kohdistuu suurimmalta osin klassiseen musiikkiin, suurimpina toimijoina sinfoniaorkesterit (kokonaisrahoitus 81,9 miljoonaa euroa) sekä Kansallisooppera ja -baletti (58,3 miljoonaa euroa). Julkisen sektorin arvoon elävän musiikin osalta lasketaan lisäksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon musiikkiin käyttämät varat (59,2 miljoonaa euroa) sekä sotilasmusiikki (11,9 miljoonaa euroa).
Äänitteet: 88,9 miljoonaa euroa (+9 %)
Suomessa toimivien äänitetuottajien kattojärjestö Musiikkituottajat – IFPI Finland ry julkaisee vuosittain tiedot äänitteiden tukkumyynnistä Suomessa. Tukkumyynnin arvo oli vuoden 2019 lopussa 55,2 miljoonaa euroa. Tukkumyynnin perusteella on äänitteiden vähittäismyynnin verolliseksi kokonaisarvoksi vuoden 2019 osalta arvioitu 88,9 miljoonaa euroa, eli yhdeksän prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Lukuun sisältyy myös arvio Musiikkituottajat ry:n ulkopuolisesta äänitemyynnistä.
Äänitemarkkina Suomessa on viime vuosina kasvanut voimakkaasti erityisesti enenevän suoratoiston ansiosta. Suoratoistopalveluiden osuus äänitemarkkinasta on nyt 87 prosenttia. Kasvua nähdään myös vinyylilevyjen myynnissä, mutta niiden osuus kokonaismarkkinasta on edelleen hyvin pieni. CD-levyjen myynti on laskenut entisestään. Äänitemyynnin kotimaisuusaste Suomessa on 36 prosenttia.
Tekijänoikeuskorvaukset: 98,6 miljoonaa euroa (+2 %)
Musiikkialalla kertyy tekijänoikeustuloja usealta osa-alueelta kuten konserteista, radio- ja TV-soitosta, internetkäytöstä sekä äänitteiden monistamisesta. Suomessa tekijänoikeustulot keräävät valtaosin Teosto ja Gramex, jotka tilittävät ne edelleen musiikkiteosten ja äänitteiden oikeudenomistajille. Suomen Musiikkikustantajat ry vastaa musiikkikustantajien suoraan lisensoimien tekijänoikeuksien tilastoinnista.
Teoston kotimaasta keräämät musiikinkäytön korvaukset vuonna 2019 olivat 62,7 miljoonaa euroa. Lisäksi Teoston kautta musiikintekijöille ja musiikkikustantajille kanavoitui esitys- ja tallennekorvauksia muilta järjestöiltä, sekä lisäksi yksityisen kopioinnin hyvitystä ja lainauskorvauksia. Kaikkiaan Teoston kautta kulki 72,1 miljoonan euron arvosta tekijänoikeuskorvauksia.
Gramex keräsi vuonna 2019 korvauksia yhteensä 23,6 miljoonaa euroa. Suurimmat korvauserät tulivat taustamusiikista (9,0 miljoonaa euroa) sekä musiikin radio- ja televisiokäytöstä (8,9 miljoonaa euroa).
Suomen Musiikkikustantajat ry:n jäsenyritysten kokonaisliikevaihto vuonna 2019 oli 5,7 miljoonaa euroa. Musiikkikustantajien tilastoimat korvaukset koostuvat nuottimyynneistä ja -vuokrauksista, esityskorvauksista sekä mekanisointi- ja synkronointituloista sekä Teoston kautta tuloutuneista tekijänoikeuskorvauksista ja yksityisen kopioinnin hyvityksestä.
Sektorin sisäiset tulonsiirrot on vähennetty tekijänoikeuskorvauksien kokonaisarvosta päällekkäisyyksien välttämiseksi.
Yksityinen ja julkinen tuki: 29,1 miljoonaa euroa (+ 4 %)
Vuonna 2019 julkiset ja yksityiset tahot antoivat musiikkialalle erilaisina edellä lueteltuihin sektoreihin kuulumattomina apurahoina, määrärahoina ja avustuksina 29,1 miljoonaa euroa.
Musiikkialalle jaettavat valtionavustukset jaetaan joko suoraan opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahoista tai apurahoina Taiteen edistämiskeskuksen kautta. Valtion jakamia avustuksia musiikkialalle oli nyt eriteltävissä yhteensä 13,4 miljoonaa euroa. Tähän kuuluvat esimerkiksi kulttuuritapahtumille jaettavat avustukset, musiikkialan yhteisöjen toiminta-avustukset sekä yksittäisten taiteilijoiden saamat apurahat ja valtionpalkinnot. Näiden lisäksi valtio tukee valtionavustuksin myös orkesterikenttää ja Kansallisoopperaa, mutta näiden rahoitus on tässä selvityksessä laskettu kokonaan elävän musiikin arvoon.
Valtion lisäksi myös kunnat tukevat musiikkitoimintaa. Kokonaisuutena kuntien kulttuuritoimen nettokustannukset musiikin osalta olivat esimerkiksi vuonna 2018 74 miljoonaa euroa, mutta summaan sisältyy paitsi orkesterien ja kansallisoopperan avustuksia, jotka on tässä selvityksessä huomioitu toisaalla, myös monenlaista harrastustoimintaa. Tarkemman selvityksen puuttuessa kuntien avustuksiksi ammattimaiselle musiikkitoiminnalle on arvioitu tässä aiempien vuosien tapaan noin neljä miljoona euroon. (Lue lisää kuntien kulttuuritoiminnasta Kuntaliiton sivulta.)
Yksityiset säätiöt jakavat apurahoja lahjoituksiin ja sijoituksiin perustuvasta omaisuudestaan. Tässä laskelmassa on huomioitu kuuden suurimman säätiön musiikille myöntämä tuki, yhteensä 9,5 miljoonaa euroa.
Musiikin alalla keskeistä on Musiikin edistämissäätiön (MES) jakama tuki. MES jakoi vuonna 2019 yhteensä eri tehtäväalueilleen 2,7 miljoona euroa. Jaetut varat tulivat esimerkiksi valtionavustuksista sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yksityisen kopioinnin hyvityksestä, joka oli osoitettu Esittävän säveltaiteen edistämissäätiölle, Musiikkituotannon tuki- ja edistämissäätiölle ja Teostolle. Edellä mainitut taustayhteisöt antoivat Musiikinedistämissäätiölle lahjoituksia myös omista varoistaan. Alan sisäiset tulonsiirrot on tässä selvityksessä vähennetty alan kokonaistalouden summasta.
Koulutus: 270 miljoonaa euroa
Musiikkialan kokonaisarvossa huomioidaan myös musiikkikoulutus, joka on Suomessa erittäin laaja-alaista ja keskeinen osa kentän toimintaa. Opetusta annetaan valtakunnallisesti useilla eri koulutustasoilla varhaiskasvatuksesta tohtoriopintoihin saakka, mikä tekee koulutuksen arvon määrittämisestä työlästä ja haastavaa. (katso esim. Musiikkialan talous Suomessa 2014 -selvitys).
Tässä selvityksessä on päädytty käyttämään edelleen aikaisempien selvitysten arviolukua, jonka mukaan musiikkikoulutuksen kokonaisarvo on 270 miljoonaa euroa. Luku perustuu Tilastokeskuksen vuonna 2012 tekemään arvioon musiikkialan koulutuksen arvosta. Vaikka luku on jo usean vuoden takainen eikä heijasta koulutuksen arvon vuosittaisia muutoksia, se kuitenkin muistuttaa koulutussektorin taloudellisesta merkityksestä suomalaisen musiikkialan tulonmuodostuksessa ja rakenteessa. Koulutuksella on merkittävä rooli alan tulonmuodostuksessa toisaalta suorien opetukseen kohdistuvien julkisten taloudellisten resurssien myötä sekä toisaalta työllistävyytensä kautta.
Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo oli vuonna 2019 yhteensä 81,7 miljoonaa euroa, ja se kasvoi edellisvuodesta neljällä prosentilla.
Musiikkiviennillä tarkoitetaan suomalaisten tai Suomesta käsin vakituisesti toimivien henkilöiden ja organisaatioiden harjoittamaa musiikkiin liittyvää toimintaa, joka on suunnattu Suomen rajojen ulkopuolelle tai joka tuottaa tuloja ulkomailta. Musiikkiviennin markkina-arvoon lasketaan tästä toiminnasta Suomeen tuloutuvan rahavirran määrä eli suomalaisten musiikkialan yritysten ja yksityishenkilöiden ulkomailta saamat tulot.
Musiikkiviennin ydinalueista suurin on elävän musiikin vienti (14,5 miljoonaa euroa). Elävän musiikin vienniksi lasketaan esimerkiksi suomalaisartistien ulkomailta saamat esiintymispalkkiot sekä ulkomaisten asiakkaiden ostamat liput Suomessa pidettyihin konsertteihin ja musiikkitapahtumiin.
Elävän musiikin suhteellinen merkitys musiikkialan vientitulojen kannalta on ollut viime vuosina suuri. Musiikin kaikissa tyylilajeissa toimii säännöllisesti ulkomailla esiintyviä yksittäisiä taiteilijoita ja erilaisia suomalaisia taiteilijaryhmiä. Tulot saattavat kuitenkin vaihdella vuosittain paljonkin riippuen siitä, mille vuosille menestyneimpien artistien kiertueita on osunut.
Äänitevienti on vakiintunut osa musiikkivientiä, ja siitä Suomeen palautuvat tulot ovat pysyneet viime vuodet melko vakiintuneena. Nyt myös ääniteviennissä näkyy selkeää kasvua, ja sen arvo oli 7,1 miljoonaa euroa. Äänitteiden osalta vientituloksi lasketaan suomalaisille oikeudenomistajille ulkomailta palautuvat korvaukset, jotka muodostuvat sekä fyysisestä levymyynnistä että digitaalisesta kulutuksesta.
Tekijänoikeuksista saatiin vuonna 2019 Suomeen 5,2 miljoonaa euroa musiikkivientituloa. Tekijänoikeustuloissa on huomattavia vuosittaisia vaihteluita esimerkiksi tuloutuksen pitkien viiveiden vuoksi paitsi kokonaissummassa myös eri osa-alueilla. Vuonna 2019 pitkäjänteinen vientityö tuotti musiikkivientituloja monille kustantajille, mutta Teoston ja Gramexin kautta tuloutuneet kokonaissummat laskivat edellisvuodesta. Kokonaisuutena tekijänoikeuksista saatavat musiikkivientitulot olivat nyt samalla tasolla kuin ne olivat olleet 2015–2016.
Muut vientitulot (2,9 miljoonaa euroa) ovat tuloja, jotka liittyvät erottamattomasti muihin edellä esitettyihin musiikkiteollisuuden ydinalueisiin, mutta joita ei voida jakaa perustellusti näiden kesken. Ne koostuvat useista hyvin erilaisista tulonlähteistä, esimerkiksi sävellys- ja tuotantopalkkioista, nuottien myynnistä ja vuokrauksesta, oheistuotteiden myynnistä, studiopalveluista ja mainossopimuksista.
Musiikkialan ydinalueissa kasvua edellisvuoteen oli noin kolme prosenttia.
Suurimman kasvun musiikkiviennin markkina-arvoon ovat viime vuosina tuottaneet musiikkiin liittyviin palveluihin ja teknologiaan liittyvät vientitulot, joiden arvo oli nyt 52,1 miljoonaa euroa. Näihin musiikkiviennin muihin tavaroihin ja palveluihin kuuluvat esimerkiksi äänentoistoteknologian ja -laitteiden vienti sekä digitaalisia musiikkipalveluita tuottavien startup-yritysten vientitulot.
Musiikkiviennin kohdealueista keskeisimpänä on säilynyt Eurooppa, johon suuntautuu musiikkiviennistä yli kolme neljännestä. Suurin yksittäinen markkina-alue on saksankielinen Eurooppa, jonka osuus kaikesta musiikkiviennistä on noin neljännes. Toiseksi tärkein kohdealue on Pohjoismaat. Pohjois-Amerikan osuus musiikkiviennistä on ollut jo usean vuoden ajan noin 15 prosenttia.
Mitä tapahtuu musiikkialan taloudelle ja viennille vuonna 2020?
Vuonna 2019 suomalainen musiikkiala ja musiikkivienti kasvoivat erityisesti elävän musiikin ja äänitteiden kasvaneen kysynnän ansiosta. Musiikkiala kohtasi kuitenkin dramaattisia muutoksia keväällä 2020, kun koronaviruspandemia katkaisi elävän musiikin esitykset sekä Suomessa että kansainvälisesti. Tällä hetkellä (elokuussa 2020) on arvioitavissa, että elävän musiikin yksityissektorin arvo vuonna 2020 tulee laskemaan vähintään 70 prosentilla kotimaassa, ja koko musiikkialan arvo laskee noin kolmanneksella. Myös vientituloissa näkyy suuria pudotuksia, jotka kohdistuvat erityisesti elävän musiikin vientiin.
Vaikka esimerkiksi äänitesektorilla tilanne on osin valoisampi, elävän musiikin pysähtymisellä sekä kuluttajien ostovoiman heikentymisellä on monia kauaskantoisia kerrannaisvaikutuksia, jotka tulevat näkymään musiikkialan taloudessa ja viennissä vuonna 2020.
.
Miten musiikkialan kokonaisarvo on laskettu?
Musiikkialan kokonaisarvossa keskitytään musiikkialan ytimeen. Se kattaa toiminnot ja toimijat, joiden raha tulee pääosin musiikista: elävän musiikin, äänitteet sekä tekijänoikeudet. Lisäksi mukaan on laskettu apurahat ja avustukset sekä arvioitu koulutussektorin taloudellinen merkitys. Sektorien väliset päällekkäisyydet on huomioitu laskennassa.
Menetelmien ja rajauksen osalta selvitys jatkaa edellisten tutkimusten mallia. Näin taataan vertailtavuus sekä trendiseurannan luotettavuus. Tarkempi kuvaus menetelmän perusteluista löytyy aiemmista raporteista.
Elävän musiikin arvon määrittäminen perustuu yksityissektorin osalta Teoston keräämiin korvauksiin elävän musiikin esityksistä sekä julkisen sektorin osalta suurimpien toimijoiden vuotuisista kokonaisrahoituksista saataviin tietoihin.
Elävän musiikin yksityissektorin vakiintuneen laskentatavan pohjana ovat Teoston tariffien mukaiset keräykset elävän musiikin tapahtumista, jotka vastaavat Teoston oman arvion mukaan noin 3,5 prosenttia lipunmyynnin arvosta. Lipunmyynnin puolestaan arvioidaan muodostavan 70 prosenttia elävän musiikin tapahtumien kokonaistuotosta. Kun lipunmyynnin arvoon lisätään siis oheismyynti (juomat, ruuat yms.) ja sponsoritulot voidaan arvioida koko elävän musiikin arvo yksityissektorin osalta.
Julkisen sektorin osalta Suomen Sinfoniaorkesterit ry (SUOSIO) toimii suomalaisten ammattisinfonia- ja kamariorkesterien edunvalvontajärjestönä tilastoiden kolmenkymmenen jäsenorkesterinsa taloudellisia ja toiminnallisia avainlukuja. Lisäksi elävän musiikin arvossa on huomioitu Suomen kansallisoopperan ja -baletin tilinpäätöstiedot, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon raportoimat musiikkiin käytetyt rahat ja Puolustusvoimien arvioon perustuva summa sotilasmusiikin arvosta.
Äänitteiden osalta selvityksessä hyödynnetään Musiikkituottajien (IFPI Finland ry) tilastoja äänitemyynnistä Suomessa. Arvo perustuu Suomen musiikkituottajien tilastoimaan äänitteiden tukkumyyntiin, joka on tätä selvitystä varten muunnettu vähittäismyynnin verolliseksi arvoksi aiemmissa selvityksissä vakiintuneella kertoimella, 161 %. Laskelmassa on huomioitu Musiikkituottajien arvio jäsenistönsä ulkopuolisesta äänitemyynnistä.
Tässä selvityksessä käytetty luku sisältää siis vähittäiskaupan katteen ja arvonlisäveron. Kerrointa käytetään, jotta äänitesektorin arvo olisi vertailukelpoinen muiden sektorien kanssa. On kuitenkin huomioitava, että raportissa esitetty äänitemyynnin kokonaisluku ei kata esimerkiksi suoralisensointia yrityksille tai artistien sponsorisopimuksia.
Elävän musiikin yksityissektorin, tekijänoikeuskorvausten ja äänitteiden myynnin tarkastelun lisäksi kokonaisarvoon on laskettu mukaan musiikin koulutus, musiikkialan julkinen rahoitus sekä julkishallinnon ja säätiöiden jakamat avustukset ja apurahat. Vaikka näitä tulovirtoja ei voidakaan pitää musiikkitoimialan liikevaihtona, on niiden rooli alan tulonmuodostuksessa merkittävä ja rahoituksen huomiotta jättäminen vääristäisi kokonaistalouden arvon muodostamista. Valtion myöntämissä apurahoissa ja avustuksissa veikkausvoittovaroilla on merkittävä rooli. Selvityksessä ei ole kuitenkaan huomioitu esimerkiksi musiikkialalle suunnattuja EU:n, valtion tai kuntien kehittämishankerahoituksia.
Musiikkiviennin arvon tutkimusmenetelmä
Musiikkiviennillä tarkoitetaan Suomen rajojen ulkopuolella tapahtuvaa suomalaisten tai Suomesta käsin vakituisesti toimivien henkilöiden ja organisaatioiden harjoittamaa musiikkiteollisuuden ydinalueisiin liittyvää toimintaa. Musiikkiviennin markkina-arvolla tarkoitetaan edellä mainitusta toiminnasta Suomeen palautuvan rahavirran määrää.
Musiikkiviennin markkina-arvon keskeiset lähteet ovat alan järjestöt, Music Finlandin toteuttama kysely alan yrityksille sekä haastatteluihin perustuvat asiantuntija-arviot.
Yrityksille suunnattu tiedonkeruu toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena touko-kesäkuussa 2020. Music Finlandin asiakasrekisterin pohjalta luotiin yli sadan yrityksen segmentoitu otos, jolle toimitettiin kyselylomake ulkomailta Suomeen tuloutuneista rahavirroista. Tiedonkeruun haasteena on se, että lukujen raportoiminen on yritykselle työlästä ja kynnys vastata on siksi korkea. Toinen syy on mahdollisesti haluttomuus luovuttaa ulkopuoliselle taholle liikesalaisuuksien piiriin kuuluvaa tietoa.
Tarkasteltavat musiikkiviennin osa-alueet ovat seuraavat:
1. Elävän musiikin alueen tulot koostuvat pääasiassa lipputuloista ja ulkomailla tapahtuneista esiintymisistä maksetuista palkkioista. Tähän alueeseen lukeutuvat lisäksi muun muassa ohjelmatoimistojen ja agenttien palkkiot sekä kotimaisten festivaalien lipunmyynti ulkomaille. Elävää musiikkia koskevat tiedot on kerätty osa-alueen eri yrityksiltä sekä yksittäisiltä toimijoilta. Kyselyn tietoa on täydennetty asiantuntija-arvioin.
2. Äänitetulot koostuvat sekä fyysisten että digitaalisten äänitteiden vähittäismyynnistä ja mainostuotoista. Lisäksi tähän ryhmään on laskettu mukaan äänitteiden lisensointi ulkomaisille levy-yhtiöille sekä äänitteiden lisensointi ja synkronointi ulkomaille tv-ohjelmiin, elokuviin, mainoksiin ja peleihin. Äänitteitä koskevat tiedot on kerätty alan yrityksiltä ja yksittäisiltä toimijoilta.
3. Tekijänoikeuskorvaukset koostuvat pääasiassa tekijänoikeusjärjestöjen ulkomailla tapahtuneesta teosten ja äänitteiden käytöstä keräämistä ja tilittämistä esitys- ja tallennusoikeuskorvauksista. Lisäksi tähän ryhmään kuuluvat musiikkikustantajien lisensoimat graafiset, synkronointi- ja ns. suuret oikeudet sekä yksittäisten oikeudenomistajien suoraan lisensoimat oikeudet. Tekijänoikeuksia koskevat tiedot koostettiin pääosin Nordic Copyright Bureaun (NCB), Suomen musiikkikustantajat ry:n, Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry:n ja Tekijänoikeusjärjestö Gramex ry:n toimittamista luvuista. Mukana on myös kustantajien suoralisensointeja sekä em. järjestöjen ohi tilitettyjä tekijänoikeuskorvauksia.
4. Muut vientitulot ovat tuloja, jotka liittyvät erottamattomasti muihin edellä esitettyihin musiikkiteollisuuden ydinalueisiin, mutta joita ei voida jakaa perustellusti näiden kesken. Tällaisia ovat muun muassa kansainväliset apurahat ja tuet, nuottimyynti ja -vuokraus, oheistuotteet eli merchandise, pelimusiikki, studiovuokrat (kun tilaajana ulkomainen taho), tilaussävellyspalkkiot ja tuottajien palkkiot. Muut vientitulot -ryhmää koskevat tiedot on kerätty alan yrityksiltä sekä yksittäisiltä toimijoilta. Kyselyn tietoja on täydennetty asiantuntija-arvioin.
5. Muut tavarat ja palvelut ovat tuloja, jotka liittyvät musiikkiin, mutta eivät ole riippuvaisia muiden osa-alueiden aktiivisuudesta ja liiketoiminnasta. Näitä ovat muun muassa musiikkilaitteet, musiikkiohjelmistot ja -sovellukset (applikaatiot), soittimet, startup- ja muiden yritysten tuottamat musiikkiin liittyvät sekalaiset palvelut ja teknologia. Muut tavarat ja palvelut -ryhmää koskevat tiedot kerättiin osa-alueen eri yrityksiltä, tullin vientitilastoista sekä yksittäisiltä toimijoilta.