Suomalaisen popmusiikin teosvienti on kasvanut myös pandemiavuoden aikana. Music Finlandin vuosittaisen teosvientiselvityksen mukaan ulkomaisten artistien esittämiä suomalaisten tekijöiden popkappaleita julkaistiin vuoden 2020 aikana yhteensä 102.

Suomalaisten musiikintekijöiden ulkomaisille artisteille tekemiä popkappaleita on tilastoitu usean vuoden ajan. Vuonna 2016 julkaistussa "Suomalaisten musiikintekijoiden popkappaleet maailmalla" -raportissa esiteltiin teosviennin lukuja vuodesta 2006 alkaen, ja selvitys osoitti selkeää kasvua 2000-luvun kuluessa. Kasvutrendi on ajan mittaan vain vahvistunut, ja vuonna 2020 teosviennissä saavutettiin taas uusi ennätys, 102 popkappaletta (katso lista kaikista kappaleista tekstin sivun alareunan linkistä).

Kaikkiaan vuodesta 2009 alkaen on tiedossa 670 popmusiikin teosviennin kriteerit täyttävää kappaletta.

Uusien tekijöiden määrä kasvoi edelleen

Monelle biisintekijälle vuosi 2020 on merkinnyt kansainvälisen uran avausta. Teosvientitilaston mukaan ensimmäisen kansainvälisen julkaisunsa sai nyt 27 suomalaistekijää. Vuonna 2020 julkaistuja kappaleita on ollut kirjoittamassa yhteensä 62 eri kirjoittajaa ja kaikkiaan eri tekijöitä aineistossa on nyt 136. Naisten osuus tekijöistä on pysynyt noin viidenneksessä.

Lukumääräisesti eniten uusia kansainvälisiä julkaisuja on vuonna 2020 saanut Anna Timgren, jonka julkaisulista kasvoi peräti 17 vientikappaleella. Seuraavaksi tuotteliaimpia ovat olleet Teemu Brunila ja Hank Solo. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna eniten kansainvälisiä julkaisuja on kuitenkin edelleen Erik Nyholmilla, Nalle Ahlstedtilla sekä Axel Ehnströmillä.

Menestystä eri markkina-alueilla

Popmusiikin teosvienti suuntautui vuonna 2020 samoille markkina-alueille kuin aiemminkin. Euroopan merkitys korostui: nyt joka toinen kappaleista tehtiin eurooppalaisille artisteille tai Euroopan markkinoille. Aasian osuus on pysynyt noin kolmanneksessa ja etenkin Etelä-Korean merkitys on keskeinen.

Kuten aiempinakin vuosina, monet kappaleista menestyivät julkaisualueillaan erinomaisesti. Korkealle esimerkiksi Etelä-Korean ja Japanin albumimyyntilistoilla nousivat vuonna 2020 albumit, joilla julkaistiin Loonan So What (tekijänä Anna Timgren) ja IZ*ONEn Ayayaya (tekijänä Anna Timgren), Jung Yong-hwan Fire & Rain (tekijöinä Marko Kantola ja Ville Lope) sekä King & Princen Mazy Night (tekijänä Tido Nguyen). Singlemyyntilistoilla menestyivät puolestaan esimerkiksi Chung Han Stay Tonight (tekijänä Anna Timgren) ja Weki Mekin Cool (tekijänä Jere Särkkä). Billboard myös nosti Coolin vuoden 2020 parhaiden K-pop-kappaleiden listalle.

Angloamerikkalaisilla albumilistoilla nousi marraskuussa kärkeen Kylie Minoguen albumi Disco, jolla julkaistiin useita Teemu Brunilan ja Nico Stadin tekemiä kappaleita. Levy nousi listaykköseksi niin julkaisumaassaan Iso-Britanniassa kuin myös Australiassa ja Billboardin Dance/Electronic-albumilistalla. Suomalaisten levylle tekemistä kappaleista parhaiten menestyivät Magic (tekijänä Teemu Brunila) sekä Real Groove (tekijöinä Teemu Brunila ja Nico Stadi).

Brittimarkkinalla menestyivät lisäksi KSI:n Killa Killa (tekijänä Tiina Vainikainen) ja Pohjois-Amerikan markkina-alueella DaBabyn Blame It On Baby (tekijöinä Juho Tuovinen ja Vladislav Mokhin). DaBabyn "Blame It On Baby" -albumi myi platinaa ja sijoittui Billboard 200 -listan kärkeen. Ava Maxin kappale OMG What's Happening (tekijänä Henri Salonen eli Hank Solo) puolestaan päätyi Iso-Britannian listakakkoseksi osana "Heaven & Hell" -albumia, joka pysyi sadan kärjessä kaikkiaan 31 viikkoa maassa.

Monilla mittareilla menestynein ja kuunnelluin suomalaistekijän kappale vuonna 2020 oli kuitenkin Jason Derulon Take You Dancing, joka nousi korkealle eri maiden kuuntelu- ja myyntilistoilla.

Monilla mittareilla menestynein ja kuunnelluin suomalaistekijän kappale vuonna 2020 oli kuitenkin Jason Derulon Take You Dancing (tekijänä Teemu Brunila), joka nousi korkealle eri maiden kuuntelu- ja myyntilistoilla. Kappale on kesään 2021 mennessä saanut 372 miljoonaa Spotify-kuuntelua, ja se on ollut korkeimmillaan 26. kuunnelluin kappale Spotifyn Daily Top 200 -listalla. Yhdysvaltojen radiolistalla Take You Dancing nousi sijalle 13. Kappaletta on lisäksi esitetty televisio-ohjelmissa ja mainoksissa.

Suoratoistojen määrässä vertailtuna Take You Dancing sijoittuu erittäin korkealle myös verrattuna aiempien vuosien menestyksiin, joita ovat olleet esimerkiksi vuonna 2018 julkaistu Speechless (Robin Schulz, tekijänä Teemu Brunila, nyt 279 miljoonaa Spotify-kuuntelua), vuonna 2019 julkaistut Don’t Call Me Angel (Ariana Grande, Miley Cyrus & Lana Del Rey, tekijänä Alma Miettinen, nyt 267 miljoonaa Spotify-kuuntelua), Slide Away (Miley Cyrus, tekijänä Alma Miettinen, nyt 243 miljoonaa Spotify-kuuntelua) ja Mother’s Daughter (Miley Cyrus, tekijänä Alma Miettinen, nyt 218 miljoonaa Spotify-kuuntelua). Pitkällä aikavälillä eniten Spotify-toistoja saaneena suomalaiskappaleena säilyy kuitenkin vuonna 2017 julkaistu JP Cooperin September Song (tekijänä Teemu Brunila), jota on nyt kuunneltu suoratoistopalvelussa 466 miljoonaa kertaa.

Koronavuoden menestyksiä syntyi myös etäyhteyksin

Yhteensä vuonna 2020 julkaistuja kappaleita on kuunneltu Spotifyssa kesään 2021 mennessä yli 850 miljoonaa kertaa. Kappaleista kahdeksantoista on ylittänyt 10 miljoonan kuuntelun rajan, ja 37 kappaletta on kuunneltu nyt yli miljoona kertaa.

Pandemiavuosi on lisännyt suoratoistopalveluiden suosiota, mikä näkyy erityisesti suosituimpien kappaleiden kuuntelumäärissä. Samalla kuitenkin kilpailu on kasvanut ja uusien artistien läpimurto on vaikeutunut. Uudet julkaisut jäävät löytymättä suoratoistopalveluissa, ja monia julkaisuhankkeita on myös siirretty tulevaisuuteen.

Kappaleiden julkaisuprosessit saattavat olla pitkiä, ja monen nyt julkaistun kappaleen juuret ovat pandemiaa edeltäneessä ajassa. Niitä on tehty kotimaisissa ja ulkomaisissa studioissa tai biisileireillä, ja Music Finlandin kyselyyn vastanneiden biisinkirjoittajien mukaan verkostojen rakentamisessa tärkeitä ovat olleet myös Music Finlandin teosvientituki ja biisileirit.

Teosviennin kasvu pandemiavuonna kertoo siitä, että työn vaatimat verkostot ovat vakaalla pohjalla. Kansainvälisiä menestyskappaleita kirjoittavat yhä useammat suomalaiset biisintekijät.

Mukana on kuitenkin myös useita kappaleita, jotka ovat syntyneet pandemian aikana ja etäyhteyksin. Kansainvälinen laulunkirjoittaminen on ryhmätyötä, jolle on nyt etsitty uusia tapoja. Vahvat verkostot ja tottumus mannerten väliseen työskentelyyn ovat helpottaneet yhteistyötä verkossa myös pandemia-aikana, vaikka työhön normaalisti kuuluva matkustaminen onkin estynyt. Toisaalta nuoremmat kirjoittajat ovat tottuneet rakentamaan uraansa sosiaalisessa mediassa ja tekemään kappaleita yhdessä tapaamatta toisiaan kasvotusten.

Suuri osa koronapandemian aikaan etäyhteyksin syntyneistä kappaleista tullaan julkaisemaan vasta vuoden 2021 aikana, jolloin pandemian aiheuttamat muutokset biisinkirjoittamiseen tullaan näkemään selkeämmin.

Teosviennin kasvu pandemiavuonna kertoo joka tapauksessa siitä, että työn vaatimat verkostot ovat vakaalla pohjalla. Kansainvälisiä menestyskappaleita kirjoittavat yhä useammat suomalaiset biisintekijät.

Mitä on popmusiikin teosvienti?

Music Finland kerää tietoja suomalaisesta popmusiikin teosviennistä vuosittain, ja tiedossa on kappaleita takautuvasti vuodesta 2006 saakka.

Keväällä 2016 julkaistu ensimmäinen teosvientiselvitys ”Suomalaisten musiikintekijöiden popkappaleet maailmalla” kartoitti laajasti kasvavaa musiikinvientialaa. Teosvienti on rajattu tässä yhteydessä tarkoittamaan suomalaisten musiikintekijöiden kansainvälisesti julkaistuja popkappaleita, joiden esittäjänä ovat ulkomaiset esiintyjät. Suomalaiset artistit tai musiikintekijä itse saattavat olla mukana vierailevana artistina. Popkappale ei määrity selvityksessä musiikillisin kriteerein, vaan sillä viitataan tietyillä käytännöillä toimivalla kentällä julkaistuihin kappaleisiin.

Vuoden 2020 tietoja kysyttiin keväällä 2021 musiikkikustantajilta ja tekijöiltä. Koko kentän kartoittamisen vuoksi alalle suunnattu tietopyyntö on ollut laaja, ja ilmoitettuja tietoja on tarkistettu ja rajattu tilaston kokoamisvaiheessa. Teos- ja tekijätietojen lisäksi vastaajilta on kysytty kappaleiden myyntimääriä ja listasijoituksia sekä kappaleiden taustatarinoita ja tietoa synkronoinnista. Tilastoa tarkennetaan myös takautuvasti.

.