Music Finlandin tutkimuksen uutiskoosteessa kerrotaan ajankohtaisista musiikkialan tutkimuksista ja selvityksistä Suomesta ja ulkomailta. Tämänkertaisen koosteen aiheita ovat esimerkiksi elävän musiikin yksityissektorin talous, musiikin globaalit tekijänoikeuskorvaukset, valtion rahoitus kulttuurille sekä tekoälyn vaikutukset musiikkialaan.

Uusi maisteriohjelma tukemaan suomalaisen musiikin vienti- ja kasvumahdollisuuksia

Taideyliopiston uusi Music Business -koulutusohjelma tuo uudenlaista kaupallista osaamista kotimaiseen musiikkiteollisuuteen digitalisaation ja kuluttajakäyttäytymisen murroksessa. Englanninkielinen koulutusohjelma käynnistyy syksyllä 2025 yhteistyössä Music Finlandin, alan johtaviin yliopistoihin kuuluvan norjalaisen Universitetet i Agderin sekä arvostettujen yhdysvaltalaisten instituutioiden kanssa. Koulutusohjelma toteutetaan Teoston kulttuurisäätiön tuella. Lue lisää Music Finlandin uutisesta.

Elävän musiikin yksityissektorin liikevaihto kasvoi, mutta tulevaisuus huolettaa

LiveFinin joulukuussa julkaisema Elävän musiikin toimialatutkimus kokoaa tietoja keikka- ja konserttipaikkojen sekä festivaalien taloudellisesta tilanteesta vuonna 2023 sekä toimijoiden tulevaisuudennäkymistä. Elävän musiikin yksityissektorin koko liikevaihdoksi arvioidaan nyt 453 miljoonaa euroa, josta keikka- ja konserttipaikat tuottavat 40 prosenttia ja rytmimusiikkifestivaalit 39 prosenttia. Tapahtumissa käytiin vuonna 2023 kaikkiaan 7,3 miljoonaa kertaa. Vaikka luvut osoittavat monilta osin kasvua, toimijoita huolettaa tulevaisuudessa erityisesti kustannusten nousu ja sen vaikutukset keikka- ja konserttipaikkojen sekä festivaalien talouteen.

Musiikin globaalit tekijänoikeuskorvaukset kasvavat erityisesti digialustoilta

Tekijänoikeusjärjestöjen kansainvälisen kattojärjestö CISACin Global Collections Reportin mukaan eri alojen tekijänoikeuskorvaukset kasvoivat vuonna 2023 globaalisti 7,6 prosentilla ja olivat yhteensä yli 13 miljardia euroa. Myös musiikkikorvaukset kasvoivat saman 7,6 prosenttia ja muodostivat nyt kokonaisuudesta 11,7 miljardia euroa. Digitaalinen käyttö muodostaa musiikkikorvausten kasvusta valtaosan, ja kaikista tekijänoikeuskorvauksista digitaalisen käytön osuus on 35 prosenttia. Suomessa musiikin tekijänoikeuskorvaukset ovat kasvaneet globaalia keskiarvoa hitaammin. Lisää tietoa myös Teoston sivuilla ja Will Pagen koosteraportissa.

Valtio rahoitti kulttuuria yli miljardilla eurolla vuonna 2023

Suomen valtio rahoitti kulttuuria 1,53 miljardilla eurolla vuonna 2023, kertoo Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen joulukuussa julkaistu katsaus. Lähes kaikilta ministeriöiltä tulee kulttuurille rahoitusta, mutta eniten opetus- ja kulttuuriministeriöltä (881 miljoonaa), liikenne- ja viestintäministeriöltä (432 miljoonaa) sekä valtiovarainministeriöltä (160 miljoonaa). Summaan sisältyy myös Yleisradion rahoitus eri sisältöluokille. Musiikille eriteltiin selvityksessä rahoituksesta yhteensä 167 miljoonaa euroa, mutta valtaosaa esimerkiksi kunnille suunnatusta rahoituksesta ei voitu eritellä sisältöaloittain.

Selvitys jatkaa tutkimushanketta, jonka puitteissa on aiemmin tarkasteltu esimerkiksi kulttuurin vuoden 2019 valtionrahoitusta sekä luovien alojen yritystukia. Tutustu myös tiedon visualisointiin Cuporen sivuilla.

Tekoälyn pelätään uhkaavan luovan työn asemaa – vastaa myös Teoston tekoälykyselyyn

Generatiivisen tekoälyn tuottaman musiikki- ja av-sisällön markkinan ennustetaan 20-kertaistuvan muutaman vuoden aikana ja kasvavan globaalisti 64 miljardiin euroon vuoteen 2028 mennessä, kertoo tekijänoikeusjärjestöjen kansainvälisen kattojärjestön CICACin selvitys. Kasvu tuottaa merkittävää taloudellista hyötyä teknologiayrityksille, mutta voi vaarantaa luovan työn tekijöiden toimeentuloa, mikäli korvauskysymyksiä ei saada ratkaistua. Lue lisää myös Teoston sivuilta.

Teosto kartoittaa nyt puolestaan suomalaisen musiikkialan näkemyksiä tekoälyn käytöstä musiikissa. Kysely on avoin kaikille musiikkialan toimijoille ja siihen voi vastata 12.1.2025 saakka. Tulokset julkaistaan vielä tammikuun aikana.

Lyhyesti

• UK Musicin vuosittainen This is Music -selvitys kokoaa tiedot maan musiikkialan taloudellisesta vaikutuksesta. Vuonna 2023 alan talous kasvoi selvityksen mukaan 13 prosentilla 7,6 miljardiin puntaan, ja myös musiikkivienti kasvoi 15 prosentilla. Kaikkiaan musiikkiala työllistää Iso-Britanniassa 216 000 ihmistä.
• Euroopan riippumattomien levy-yhtiöiden kattojärjestö Impala on julkaissut vuosiraportin hiilijalanjälkilaskurinsa tuottamasta datasta. Raportti sisältää paitsi tietoja laskurin käytöstä ja käyttökokemuksista myös keskiarvo- ja jakaumatietoja levytuotannon hiilijalanjälkipäästöistä.
• Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen julkaisu Kulttuuria kartalla II kokoaa tietoa valtion ja kuntien kulttuuritoiminnasta eri puolilla Suomea. Tutkimuksen mukaan kulttuuripalvelut keskittyvät vahvasti kaupunkeihin ja Uudellemaalle. Kuntien kulttuuritoiminnasta on julkaistu myös visualisointeja karttoina ja kuvioina.
• Marraskuussa 2024 julkaistun Tekijänoikeusbarometrin mukaan suomalaiset suhtautuvat tekijänoikeusjärjestöihin myönteisesti. Valtaosa suomalaisista näkee myös, että tunnettujen taiteilijoiden tyyliä ei saa hyödyntää tekoälyn tuottamissa sisällöissä ilman asianmukaista lupaa ja korvausta. Tekijänoikeusbarometrin on tilannut Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus (TTVK) ja toteuttanut Taloustutkimus. Lue lisää musiikkiala.fi-sivustolta.
• Finland Festivals on julkaissut selvityksen jäsenfestivaaliensa taloudellisista tunnusluvuista. Tunnusluvuissa tarkastellaan esimerkiksi festivaalien tulo-, meno- ja henkilöstörakenteita sekä tulevaisuudennäkymiä.
• Koronapandemia jätti jälkensä kulttuuriosallistumiseen, todetaan Tilastokeskuksen tuoreessa artikkelissa, jossa vertaillaan käyntimääriä eri kulttuurikohteissa vuosina 2019 ja 2023. Moniin lähteisiin perustuvassa vertailussa huomataan, että joillakin aloilla kävijämäärät ovat kasvaneet, kun taas toiset kulttuurisektorit ovat vielä toipumisvaiheessa. Lisäksi artikkelissa vertaillaan väestötasolla kulttuuritapahtumiin osallistumista vuosina 2015 ja 2022. Sen mukaan eläviin esityksiin osallistuvien osuus väestöstä on vähentynyt selkeästi seitsemän vuoden aikana. Erityisesti vanhemmat ikäpolvet osallistuvat kulttuuritapahtumiin nyt vähemmän.
• Taide ja kulttuuri edistävät terveyttä ja hyvinvointia, toteavat Taru-Anneli Koivisto ja Taru Tähti Suomen lääkärilehdessä julkaistussa katsausartikkelissaan. Artikkelissa kartoitettiin tutkimustietoa taide- ja kulttuuritoiminnan mahdollisuuksista edistää eri ikä- ja väestöryhmien terveyttä ja hyvinvointia.
• Marras-joulukuun 2024 suomalaisissa väitöskirjoissa on tarkasteltu esimerkiksi klassisen musiikin sukupuolittunutta epätasa-arvoa (Anna Ramstedt, Helsingin yliopisto), suomalaisten satuelokuvien musiikkia (Sanna Qvick, Turun yliopisto), Nordic Noir -sarjojen äänimaailmaa (Kaapo Huttunen, Turun yliopisto) sekä musiikkikorkeakoulujen kansainvälistymistä (Outi Niemensivu, Taideyliopisto).
• Musiikkialaan liittyvien tuoreiden kansainvälisten open access -artikkeleiden aiheita ovat esimerkiksi musiikkituotannon alustoituminen, naisten musiikkiyrittäjyys sekä epävarmuus riskit ja luottamus livealalla. International Journal of Music Business -julkaisussa puolestaan tarkastellaan esimerkiksi koronapandemian vaikutusta baskimuusikoihin sekä musiikkiorganisaation arvojen merkityksellisyyttä kuluttajille.

Lue myös aiemmat tutkimuksen uutiskoosteet

• Vuoden 2024 edelliset uutiskoosteet julkaistiin lokakuussa, kesäkuussa ja maaliskuussa. Tutustu aiempiin uutiskoosteisiin ja tutkimuksiin Music Finlandin tutkimussivuilla.

Seuraa alan avainlukuja ja uutisia musiikkiala.fi-sivustolta

• Koko musiikkialan uusimmat tiedot löytyvät helposti musiikkiala.fi-sivustolta.