Koronatilanne ja sen aiheuttama elävän musiikin tapahtumien rajoittaminen tulee laskemaan musiikkialan arvoa vuonna 2020 noin kolmanneksella. Suurimmat menetykset kohdistuvat elävään musiikkiin, jonka menetykset arvioidaan nyt jopa 75 prosenttiin. Music Finlandin uusin tilannearvio osoittaa myös koronatukien ja avustusten keskeisen merkityksen.
Music Finland on arvioinut vuoden 2020 aikana musiikkialan tulonmenetyksiä useissa tilannekuvaraporteissa, jotka pohjautuvat Music Finlandin aiempien Musiikkialan talous -raporttien menetelmiin. Tilannekuvaa on päivitetty vuoden 2020 aikana useita kertoja kysymällä alan järjestöiltä ajankohtaisia tilannearvioita. Huhtikuussa tarkasteltiin tilannetta kesän loppuun saakka, ja tuolloin musiikkialan arvon uskottiin alenevan noin viidenneksellä. Elokuussa tilanteen pitkittyminen oli jo selvästi nähtävissä, ja tulonmenetykset näyttivät olevan noin 30 prosenttia.
Uusimman, lokakuun lopussa tehdyn tilannekuvan perusteella musiikkialan arvo tulisi laskemaan vuonna 2020 noin 232 miljoonaa euroa. Elävän musiikin tilanne näyttää nyt elokuun arviotakin pahemmalta. Tilannetta kuitenkin kompensoivat tarkentuneet arviot esimerkiksi tälle vuodelle kohdistuvasta tekijänoikeustulojen laskusta, mutta varsinkin opetus- ja kulttuuriministeriön sekä yksityisten säätiöiden musiikkialalle kohdistamat tuet, jotka ovat helpottaneet tilannetta. Tulevaisuus näyttää edelleen monen kohdalla hyvin epävarmalta, mistä kertoo myös Music Finlandin lokakuun lopussa toteuttama, alalle suunnattu kysely.
Elävälle musiikille mittavat tulonmenetykset
Koronatilanne katkaisi elävän musiikin tapahtumien järjestämisen maaliskuussa, ja tapahtumien rajoitukset ovat jatkuneet siitä asti. Elävä musiikki on perinteisesti ollut musiikkialan ydinsektoreista suurin (arvo vuonna 2019: 512,2 miljoonaa euroa), joten tilanne koskee hyvin suurta osaa suomalaisesta musiikkialasta.
Lokakuussa arvioituna tulonmenetykset elävän musiikin osalta näyttävät olevan noin 237 miljoonaa euroa, josta valtaosa tulee elävän musiikin yksityissektorilta. Myös julkisella rahoituksella toimivat sinfoniaorkesterit ja Suomen kansallisooppera ja -baletti ovat kärsineet huomattavasti, mutta niiden osuus tulonmenetyksistä jää noin 11 miljoonaan euroon.
LiveFin ry on arvioinut tulonmenetykset noin 300 miljoonaan euroon maalis–elokuun ajalta.
Suomen musiikkitapahtumien verkosto ja etujärjestö LiveFin ry on arvioinut tulonmenetykset vieläkin suuremmiksi, noin 300 miljoonaan euroon maalis–elokuun ajalta. LiveFin ry:n laskelma pohjautuu toimialakyselyyn, jonka mukaan alan yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2019 oli 452 miljoonaa euroa. LiveFinin käyttämä liikevaihtoon perustuva laskenta ottaa laajemmin huomioon elävän musiikin eri tulolajit, joita ovat lipputulojen lisäksi esimerkiksi ravintolamyynti, ilmaisohjelma, sponsoritulot sekä muut tulot.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on kanavoinut tapahtumakentälle vuoden 2020 aikana tukia, jotka kompensoivat menetyksiä jonkin verran. Kulttuurialan yhteisöille sekä pandemian takia peruuntuneille tai pienempänä toteutuneille tapahtumille suunnattuja korona-avustuksia on jaettu musiikkialan toimijoille noin 10 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut myös uuden kulttuurialan yhteisöjen korona-avustuksen haun 31.10.2020.
.
Vaikutukset heijastuvat laajalle
Monet musiikkialan toimijat ovat riippuvaisia osin tai kokonaan elävän musiikin taloudesta, joten vaikutukset leviävät laajalle. Elävän musiikin tulonmenetykset kohdistuvat paitsi suoraan tapahtumajärjestäjiin, myös muun muassa ohjelmatoimistoihin, tekniseen henkilökuntaan, managereihin sekä muusikoihin, jotka ovat menettäneet valtaosan työtilaisuuksistaan vuoden aikana. Esimerkiksi manageriyrityksiä edustavan Managerifoorumin mukaan sen jäsenyritysten liikevaihto on laskenut nyt 75 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tilanne on aiheuttanut esimerkiksi lomautuksia ja työtilanteiden menetyksiä freelancer-muusikoille.
Lisäksi elävällä musiikilla on merkittäviä kerrannaisvaikutuksia muille sektoreille, sillä tulovirroista osa menee säveltäjille, musiikintekijöille ja kustantajille esityskorvauksina. Myös artistien ja pienten levy-yhtiöiden levymyynti tapahtuu usein konserttien yhteydessä tai kiertueiden markkinoimana.
Elävän musiikin tulonmenetykset kohdistuvat paitsi suoraan tapahtumajärjestäjiin, myös muun muassa ohjelmatoimistoihin, tekniseen henkilökuntaan, managereihin sekä muusikoihin, jotka ovat menettäneet valtaosan työtilaisuuksistaan vuoden aikana.
Äänitemyynnin osalta tilannetta kompensoi suoratoiston vahva rooli, mutta negatiiviset vaikutukset näkyvät fyysisessä äänitemyynnissä. Tilanne vaikuttaa erityisesti pieniin levy-yhtiöihin, joiden kohdalla tilanne on näkynyt mm. albumituotantojen keskeytymisinä, investointimahdollisuuksien heikkenemisenä ja markkinoinnin vaikeutumisena.
Koronatilanteella on ollut vaikutusta myös audiovisuaalisiin tuotantoihin, taustamusiikin käyttöön sekä kaupallisten radio- ja televisiokanavien mainosmyyntiin. Kaikkien näiden tulovirtojen väheneminen tulee näkymään tekijänoikeustuloissa, osa lyhyemmällä, osa pidemmällä viiveellä.
Teosto arvioi koronatilanteen vähentävän sen keräämiä tekijänoikeuskorvauksia noin kymmenellä miljoonalla eurolla. Gramexissa tilanne on vaikuttanut pahimmin kaupallisilta radioilta ja taustamusiikista kerättäviin korvauksiin. Musiikkikustantajilla tilanne on vaikuttanut esityskorvausten lisäksi erityisesti kustantajien suoraan lisensoimiin oikeuksiin.
Tekijänoikeuskorvausten aleneminen näkyy ennen pitkää toisaalta säveltäjien, musiikintekijöiden ja kustantajien tuloissa, toisaalta taas äänitetuottajien ja muusikoiden tulovirroissa.
Muusikoiden, säveltäjien ja musiikintekijöiden tulovirrat hiipuvat
Musiikkialalla toimivat muusikot, säveltäjät ja musiikintekijät saavat tuloja eri lähteistä, ja kaikkien edellä mainittujen sektorien pienenevät tulovirrat näkyvät lopulta myös heidän toimeentulossaan. Keikkapalkkiot ja sävellystilaukset ovat loppuneet ja kuukausipalkkaiset ovat vaarassa joutua yhteistoimintaneuvotteluihin ja lomautetuiksi. Pienenevät tekijänoikeuskorvaukset näkyvät tulotasossa vielä tulevinakin vuosina.
Monet musiikkialan ammattilaiset toimivat alalla monissa eri rooleissa, esimerkiksi sekä muusikoina että musiikintekijöinä tai säveltäjinä sekä opettajina. Nyt loppuvuodesta näyttää siltä, että osalla alan toimijoista tulonlähteet ovat saattaneet hiukan kompensoida toisiaan, kun taas osalla kaikki tulot loppuivat hetkessä.
Osalla alan toimijoista tulonlähteet ovat saattaneet hiukan kompensoida toisiaan, kun taas osalla kaikki tulot loppuivat hetkessä.
Tulonmenetysten arviointi esimerkiksi ammattiryhmäkohtaisesti on vaikeaa, mutta Muusikkojen liiton arvion mukaan freelancer-muusikoiden yhteenlasketut tulonmenetykset olisivat lokakuun loppuun laskettuna noin 62 miljoonaa euroa. Tästä menetyksestä noin puolet muodostuu palkkatulosta ja puolet yrittäjäasemassa saadusta tulosta.
Osa musiikkialalle kanavoidusta tuesta on suunnattu orkestereille sekä Suomen kansallisoopperalle ja -baletille, osa taas Taiteen edistämiskeskuksen kautta suoraan taiteellista työtä tekeville. Kun mukaan lasketaan myös yksityisten säätiöiden ja Musiikin edistämissäätiön lisäavustukset, muusikoiden ja säveltäjien työtä on kompensoitu noin 7 miljoonalla eurolla edellä mainittujen, yhteisöille ja tapahtumille suunnatun noin 10 miljoonan euron lisäksi. Alan sisällä uusia tukia ovat luoneet esimerkiksi Muusikkojen liitto ja Teosto. Osa tuista on vielä myöntämättä, joten kokonaissumma tulee vielä kasvamaan. Esimerkiksi Taiteen edistämiskeskuksen kolmas koronatuen hakukierros avattiin 30.10.2020.
Mitä tapahtuu musiikkiviennille?
Music Finlandin tekemien kyselyiden perusteella suomalainen musiikkivienti on hidastunut huomattavasti ja jopa lakannut kokonaan useaksi kuukaudeksi. Suurin yksittäinen sektori musiikkiviennin markkina-arvossa on elävän musiikin vienti, joka on nyt keskeytynyt varsin suureksi osaksi vuotta. Sen sijaan esimerkiksi äänitemyynnistä ja tekijänoikeuksista tuloja ulkomailta tulee edelleen. Kuitenkin viennin arvon voidaan arvioida laskevan noin 20 miljoonalla eurolla, josta suurin osa koskee elävää musiikkia.
Elävän musiikin vienti on keskeytynyt varsin suureksi osaksi vuotta, mutta esimerkiksi äänitemyynnistä ja tekijänoikeuksista tulee edelleen ulkomaantuloja.
Joidenkin tulolajien kuten tekijänoikeuksien osalta tuloutumisen viive on pidempi, ja koronapandemian vaikutukset tulevat näin näkymään myös tulevien vuosien musiikkivientituloissa. Myös vientiartistien ja musiikintekijöiden urien viivästyminen tuottaa toistaiseksi vaikeasti arvioitavia tulonmenetyksiä tulevina vuosina.
Miten tulonmenetykset on arvioitu?
Tässä esitetyt tulonmenetykset on suhteutettava suomalaisen musiikkialan arvoon Music Finlandin julkaisemissa aiemmissa Musiikkialan talous -raporteissa. Vuonna 2019 musiikkialan ytimen arvo ilman koulutusta oli 718 miljoonaa euroa. Koulutuksen arvoksi oli arvioitu 270 miljoonaa euroa, joten kokonaisarvo oli 988 miljoonaa euroa.
Musiikkialan talous -raporteissa esitetään alalle tulevat tulovirrat, jotka muodostuvat kuluttajien maksamista arvonlisäverollisista loppuhinnoista tai musiikin käyttäjien maksamista korvauksista. Alan sisäiset tulonsiirrot, esimerkiksi muusikkojen ja musiikin tekijöiden saamat korvaukset eivät näy suoraan luvuissa, koska ne tuloutuvat eri reittejä, osin konsertoinnin tai äänitteiden perusteella, osin tekijänoikeuskorvauksina tai esimerkiksi apurahoina tai opetuspalkkioina. Kolmen pääsektorin keskinäiset tulonsiirrot on vähennetty kokonaissummasta.
Elävän musiikin arvo lasketaan Teostolle tilitettävistä korvauksista vakiintuneella laskukaavalla (ks. tarkemmin Musiikkialan talous ja vienti 2019: Näin tutkimus tehtiin), ja samaa menetelmää on käytetty tässä myös tulonmenetysten arvioimiseen. LiveFin ry puolestaan arvioi elävän musiikin arvoa jäsenilleen ja elävän musiikin kentälle tekemiensä kyselyiden avulla. Luvut eri menetelmillä kertovat samansuuntaisesta tilanteesta, vaikka laskutapa sekä tulonlähteet, joista näillä eri menetelmillä saadaan tietoa, ovat erilaiset.
Muiden sektorien osalta tulonmenetyksiä ovat arvioineet samat alan järjestöt ja toimijat, joiden tietojen perusteella myös Musiikkialan talous -raportti on koottu. Lähteiltä on saatu joko euromääräisiä tai prosentuaalisia arvioita, jotka on suhteutettu Musiikkialan talous -raportin laskentatapoihin.
Näihin lukuihin ei ole arvioitu koronavirusepidemian aiheuttamaa tilannetta musiikkikoulutuksessa, eli esimerkiksi tuntiopettajien keskeytyneet työt eivät näy kokonaisarviossa. Mukana ei ole myöskään kirkko- tai sotilasmusiikin mahdollisesti alentunutta taloustilannetta, eikä musiikkialan vaikutuksia muihin aloihin. Esimerkiksi festivaalien aluetaloudelliset vaikutukset ovat taloudellisesti merkittäviä.