Musiikkialan tilannekuva 2020 – koronatilanteen aiheuttamat tulonmenetykset heijastuvat musiikkialalle laajasti

create23. 04. 2020
Musiikkialan talous on kasvanut varsin tasaisesti 2010-luvulla nousujohteisen elävän musiikin sektorin sekä myöhemmin myös äänitemyynnin myötävaikutuksesta. Vuonna 2020 musiikkialan talouteen ja toimeentuloedellytyksiin tulee kuitenkin vaikuttamaan dramaattisesti koronavirustilanne, joka katkaisi maaliskuussa kokonaan elävän musiikin tapahtumien järjestämisen, ja joka on vaikuttanut monin muinkin tavoin musiikkialan ja musiikin käyttäjien taloustilanteeseen. Monet musiikkialan toimijat ovat riippuvaisia osin tai kokonaan elävän musiikin taloudesta, joten vaikutukset tulevat leviämään laajalle.

Tapahtumien keskellä vaikutuksia on vaikea arvioida, mutta Music Finland on pyrkinyt luomaan päivittyvän tilannekuvan alan tämänhetkisille arvioille. Arvio pohjautuu Music Finlandin Musiikkialan talous -raporttien menetelmiin, ja ajankohtaisia tilannearvioita on kysytty alan järjestöiltä. Vertailulukuina on käytetty vuotta 2018, paitsi jos tuoreempia vertailutietoja on ollut saatavilla.

Huhtikuussa 2020 on arvioitavissa, että koronavirusepidemia aiheuttaa musiikkialalle noin 127 miljoonan euron tulonmenetykset, mikäli elävän musiikin tapahtumat peruuntuvat heinäkuun loppuun saakka. Jos tapahtumat peruuntuvat vielä loppukesältäkin, tulonmenetysten voi arvioida nousevan reilusti yli 150 miljoonaan euroon. Tällaiset tulonmenetykset tarkoittavat kokonaisuudessaan noin 19 prosentin tai tilanteen pitkittyessä jopa 23 prosentin arvonlaskua Suomen musiikkialalle vuonna 2020.  

Elävän musiikin kenttä on pysähtynyt

Musiikkialan ydinsektoreista koronaviruksen aiheuttamat toimenpiteet ovat iskeneet suorimmin elävän musiikin kenttään, joka on ollut perinteisesti musiikkialan ydinsektoreista suurin (sen arvo vuonna 2018 oli 479,1 miljoona euroa). Tapahtumia alettiin perua massiivisesti viimeistään 12.–13.3. hallituksen linjauksen ja aluehallintovirastojen päätösten mukaisesti. 22.4.2020 Suomen hallitus päätti jatkaa isojen, yli 500 hengen tapahtumien rajoituksia ainakin heinäkuun loppuun saakka. Pienempien tapahtumien osalta on toistaiseksi voimassa yli kymmenen hengen kokoontumisrajoitus.

Mikäli elävän musiikin tapahtumat perutaan laajamittaisesti heinäkuun loppuun asti, tulonmenetykset elävän musiikin osalta voidaan arvioida noin 115 miljoonaan euroon. Tästä suurin osa suurin osa syntyy yksityisellä sektorilla – klubi- ja lavaesiintymisissä, konserteissa, festivaaleilla ja muissa suurtapahtumissa – jonka arvon arvioidaan pienenevän vähintään 40 prosenttia (109 miljoonaa euroa) suhteessa aiempiin vuosiin. Jos tilanne pitkittyy kesän loppuun ja alkusyksyyn, tulonmenetykset voivat nousta jopa 50 prosenttiin (136 miljoonaa euroa). Festivaalien osuus elävän musiikin arvosta on elävän musiikin toimialabarometrin mukaan jopa puolet.

Myös julkisella rahoituksella toimivat sinfoniaorkesterit ja Suomen kansallisooppera ja -baletti ovat kärsineet huomattavasti, mutta menetykset lasketaan näiden kohdalla miljoonissa eikä kymmenissä miljoonissa.

Musiikkitapahtumien etujärjestö LiveFin ry on arvioinut tapahtumapaikkojen ja populaarimusiikkifestivaalien liikevaihdon menetyksiä ja nettotappioita omalla sektorillaan, ja luvut kertovat tilanteesta samansuuntaisesti.

Elävän musiikin toimialabarometrin mukaan noin 40 prosenttia tapahtumapaikkojen kuluista kohdistuu ohjelmistoon, ja tulonmenetykset näkyvät näin ollen myös suoraan ohjelmatoimistojen, muusikoiden ja teknisen henkilökunnan tuloissa. Tilanne on aiheuttanut esimerkiksi lomautuksia ja työtilanteiden menetyksiä freelancer-muusikoille. Lisäksi elävällä musiikilla on merkittäviä kerrannaisvaikutuksia muille sektoreille, sillä tulovirroista osa menee säveltäjille, musiikintekijöille ja kustantajille esityskorvauksina. Myös artistien ja pienten levy-yhtiöiden levymyynti usein tapahtuu konserttien yhteydessä tai kiertueiden markkinoimana.

Vaikutukset näkyvät myös äänitemyynnissä ja tekijänoikeuksissa

Äänitemyynti on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, mikä on johtunut hyvin vahvasti suoratoiston suosiosta. Koronakriisin negatiiviset vaikutukset ovat nähtävissä kuitenkin fyysisessä äänitemyynnissä, jonka vähenemisen voi arvioida kuluttajahinnoissa yli kolmeen miljoonaan euroon. Vaikutusta on myös siihen, mitä kuunnellaan: kriisitilanteessa painottuu vanhemman musiikin kuuntelu ja uudesta musiikista saatavat tulot voivat kärsiä. Tulevaisuuteen vaikuttavat puolestaan albumien tuotannon keskeytyminen, investointimahdollisuuksien heikkeneminen, markkinoinnin vaikeutuminen sekä kulutuksen väheneminen.

Koronatilanteella on vaikutusta paitsi elävän musiikin lipunmyyntiin ja fyysisten äänitteiden myyntiin mutta myös audiovisuaalisiin tuotantoihin, taustamusiikin käyttöön sekä kaupallisten radioiden ja televisioiden mainosmyyntiin. Kaikkien näiden tulovirtojen väheneminen tulee näkymään tekijänoikeustuloissa, osa lyhyemmällä, osa pidemmällä viiveellä. Teosto arvioi vuoden 2020 koronatilanteen vähentävän keräämiään tekijänoikeuskorvauksia reilusti yli kymmenellä prosentilla, mikä tarkoittaisi tilanteen pitkittymisestä riippuen jopa lähes kymmenen miljoonan eron tulonmenetyksiä tekijöille ja kustantajille.  

Myös kustantajien suoraan keräämät korvaukset pienenisivät 10–20 prosentilla riippuen siitä, miten pitkään tilanne kestää. Gramexin osalta koronaviruksen aiheuttamat taloudelliset vaikutukset osuvat pahimmin suurimpiin korvausalueisiin, taustamusiikkiin sekä radio- ja televisiokäyttöön, ja vaikutukset voivat kohota miljooniin. Gramexin tulonmenetykset näkyvät ennen pitkää äänitetuottajien ja muusikoiden tuloissa.

Muusikoiden, säveltäjien ja musiikintekijöiden tulovirrat hiipuvat

Musiikkialalla toimivat muusikot, säveltäjät ja musiikintekijät saavat tuloja eri lähteistä, ja edellä mainittujen sektorien pienenevät tulovirrat näkyvät lopulta myös heidän toimeentulossaan. Keikkapalkkiot ovat loppuneet, kuukausipalkkaiset joutuvat yhteistoimintaneuvotteluihin ja heitä lomautetaan, ja pienenevät tekijänoikeuskorvaukset näkyvät tulotasossa vielä tulevinakin vuosina.

Monet musiikkialan ammattilaiset toimivat alalla monissa eri rooleissa, esimerkiksi sekä muusikoina että musiikintekijöinä tai säveltäjinä sekä opettajina. Tulot kaikista eri lähteistä ovat saattaneet hiipua hetkessä. Tulonmenetysten arviointi esimerkiksi ammattiryhmäkohtaisesti on vaikeaa, mutta Muusikkojen liiton arvion mukaan 3000 freelancer-muusikon yhteenlasketut tulonmenetykset viideltä kuukaudelta olisivat yli 40 miljoonaa euroa.

Mitä tapahtuu musiikkiviennille?

Music Finlandin tekemien kyselyiden perusteella suomalainen musiikkivienti on hidastunut huomattavasti tai jopa lakannut kokonaan useaksi kuukaudeksi. Viennin seisahtuminen viideksi kuukaudeksi tarkoittaisi yhteensä 12 miljoonan euron tulonmenetyksiä suomalaiselle musiikkialalle.

Suurin yksittäinen sektori musiikkiviennin markkina-arvossa on elävän musiikin vienti, joka on nyt keskeytynyt varsin suureksi osaksi vuotta. Joidenkin tulolajien kuten tekijänoikeuksien osalta viive on pidempi ja tulee näkymään myös tulevien vuosien musiikkivientituloissa. Myös vientiartistien ja musiikintekijöiden urien viivästyminen tuottaa toistaiseksi vaikeasti arvioitavia tulonmenetyksiä tulevina vuosina.

Miten tulonmenetykset on arvioitu?

Tässä esitetyt tulonmenetykset on suhteutettava suomalaisen musiikkialan arvoon Music Finlandin julkaisemissa aiemmissa Musiikkialan talous -raporteissa. Vuonna 2018 musiikkialan ytimen arvo ilman koulutusta oli 675 miljoonaa euroa. Koulutuksen arvoksi oli arvioitu 270 miljoonaa euroa, joten kokonaisarvo oli 945 miljoonaa euroa. 

Musikkialan talous -raporteissa esitetään alalle tulevat tulovirrat, jotka muodostuvat kuluttajien maksamista arvonlisäverollisista loppuhinnoista tai musiikin käyttäjien maksamista korvauksista. Alan sisäiset tulonsiirrot, esimerkiksi muusikkojen ja musiikin tekijöiden saamat korvaukset eivät näy suoraan luvuissa, koska ne tuloutuvat eri reittejä, osin konsertoinnin tai äänitteiden perusteella, osin tekijänoikeuskorvauksina tai esimerkiksi apurahoina tai opetuspalkkioina. Kolmen pääsektorin keskinäiset tulonsiirrot on vähennetty kokonaissummasta.

Elävän musiikin arvo lasketaan Teostolle tilitettävistä korvauksista vakiintuneella laskukaavalla (ks. tarkemmin Musiikkialan talous ja vienti 2018: Näin tutkimus tehtiin), ja samaa menetelmää on käytetty tässä myös tulonmenetysten arvioimiseen. LiveFin ry puolestaan arvioi elävän musiikin arvoa jäsenilleen ja elävän musiikin kentälle tekemiensä kyselyiden avulla. Luvut eri menetelmillä kertovat samansuuntaisesta tilanteesta, vaikka laskutapa sekä tulonlähteet, joista näillä eri menetelmillä saadaan tietoa, ovat erilaiset.  

Muiden sektorien osalta tulonmenetyksiä ovat arvioineet samat alan järjestöt ja toimijat, joiden tietojen perusteella myös Musiikkialan talous -raportti on koottu. Lähteiltä on saatu joko euromääräisiä tai prosentuaalisia arvioita, jotka on suhteutettu Musiikkialan talous -raportin laskentatapoihin.

Näihin lukuihin ei ole arvioitu koronavirusepidemian aiheuttamaa tilannetta musiikkikoulutuksessa, eli esimerkiksi tuntiopettajien keskeytyneet työt eivät näy kokonaisarviossa. Mukana ei ole myöskään kirkko- tai sotilasmusiikin mahdollisesti alentunutta taloustilannetta, eikä musiikkialan vaikutuksia muihin aloihin. Esimerkiksi festivaalien aluetaloudelliset vaikutukset ovat taloudellisesti merkittäviä.