Music Finlandin tutkimuksen uutiskoosteessa kerrotaan ajankohtaisista musiikkialan tutkimuksista ja selvityksistä Suomesta ja ulkomailta. Tämänkertaisen koosteen aiheita ovat esimerkiksi kulttuurialan tilastointi ja rahoitus, elokuva- ja mediamusiikin vienti, äänitemusiikki, musiikkialan yhdenvertaisuus sekä muita teemoja.

Selvitys elokuva- ja mediamusiikin kansainvälistymisen tekijöistä

Millainen on elokuva- ja mediamusiikin kansainvälinen ekosysteemi? Millaisin vinkein suomalaiset elokuva- ja mediasäveltäjät voisivat edetä kansainvälisellä urallaan? Esimerkiksi näitä teemoja kartoitti tutkimusyhtiö Sound Diplomacy Music Finlandin tilaamassa selvityksessä. Raportissa valotetaan esimerkiksi elokuva- ja mediamusiikin toimijarooleja, ansaintalogiikkaa sekä nykytrendejä. Lisäksi nostetaan esiin hyödyllisiä verkostoitumisen vinkkejä. Asiantuntijoina raportissa on hyödynnetty eri markkina-alueisiin erikoistuneita toimijoita. Lue lisää Music Finlandin tutkimussivuilta: Elokuva- ja mediamusiikin kansainvälinen ekosysteemi.

Taiteen ja kulttuurin tilastopalvelu avattu joulukuussa

Opetus- ja kulttuuriministeriön joulukuussa avattu taidejakulttuuri.fi-alusta kokoaa tilastoja taiteen ja kulttuurin eri aloilta samaan osoitteeseen. Sivustolla on esimerkiksi tilastoraportteja käsitekuvauksineen, apurahahakemisto sekä uutisia alan tietojulkaisuista. Tietoa sivustolle tuottaa laaja kulttuuritoimijoiden joukko sekä Tilastokeskus. Verkkopalvelu on luotu opetus- ja kulttuuriministeriön monivuotisessa taide- ja kulttuurialan tietoperustaa kehittävässä hankkeessa, ja palvelun kehittämistä jatketaan vielä tulevina vuosina. Tutustu palveluun: taidejakulttuuri.fi

Viime kuukausina on julkaistu myös muita kulttuurin tilastointiin liittyviä verkkopalveluita ja visualisointeja. Kuntien kulttuuritoimintaa voi tarkastella KULTTI-raportointialustalla, jonka pilotti on tehty Kuntaliiton ja Cuporen yhteistyönä. Visualisointien avulla voi tutustua esimerkiksi kulttuuritoiminnan tarjontaan kunnissa sekä käyntejä taide- ja kulttuurilaitoksissa. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore puolestaan on julkaissut tutkimuksistaan tehtyjä visualisointeja omalla sivustollaan, teemoina kuntien lisäksi kulttuurin rakenteet ja rahoitus, tekijänoikeus sekä yhdenvertaisuus ja osallisuus. Tutustu tarkemmin: KULTTI-raportointialusta ja Cuporen visualisoinnit.

Äänitemusiikin kulutus Suomessa kasvoi yhdeksättä vuotta peräkkäin

Musiikkituottajat ry:n julkaiseman tilaston mukaan äänitemusiikin verottoman tukkumyynnin arvo oli Suomessa vuonna 2023 yhteensä 76,5 miljoonaa euroa eli noin neljä prosenttia edellisvuotta enemmän. Kun mukaan lasketaan myös äänitekäytöstä kerätyt esitys- ja synkronointikorvaukset, kokonaisarvo nousee 102,6 miljoonaan euroon. Kasvun taustalla ovat erityisesti maksulliset suoratoistopalvelut, ja digitaalisten palveluiden osuus kulutuksesta oli nyt noin 91 prosenttia. Myös kotimaisen musiikin myyntiosuus kasvoi. Lue lisää Musiikkituottajien uutisesta.

Kansainvälisen kattojärjestö IFPI:n globaalia äänitekulutusta seuraava Global Music Report tullaan julkaisemaan 21.3.2024 klo 16.00.

Lyhyesti

• Suomen musiikkialalla esiintyy edelleen runsaasti syrjintää ja epäasiallista kohtelua, kertoo Teoston helmi-maaliskuussa teettämä kyselytutkimus. Syrjintä on yleisestä erityisesti etniseen taustaan, ikään ja sukupuoleen liittyen. Alle puolet vastaajista piti musiikkialaa yhdenvertaisena, ja tilanteen parantamiseksi ehdotettiin esimerkiksi monimuotoisuuden tietoista lisäämistä. Tutkimustoimisto Vastakaikun toteuttamaan kyselytutkimukseen vastasi kaikkiaan 914 musiikkialalla toimivaa henkilöä. Lue lisää Teoston sivuilta.
• Musiikkiala.fi-sivustolla on julkaistu musiikkialan taiteilijan tunnuslukuja infograafina. Tiedot perustuvat Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen vuonna 2023 julkaistuun tietovihkoon Taiteilijana Suomessa: ammattitaiteilijat Suomessa vuonna 2019. Tiedot kertovat esimerkiksi, että musiikkialan taiteilijan keski-ikä on 41 vuotta, ja 59 prosenttia Suomen musiikkialan taiteilijoista on miehiä ja 41 prosenttia naisia. Tutustu infograafiin musiikkiala.fi-sivustolla.
• Business Finlandin myöntämä yritystuki on merkityksellinen osa kulttuuri- ja luovien alojen rahoitusta. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore on analysoinut rahoitusta vuosilta 2017–2022 osana laajempaa valtion kulttuurille myöntämän rahoituksen tarkastelua. Saajissa ovat korostuneet erityisesti audiovisuaalisen kulttuurin, pelialan ja mainosalan yritykset; musiikkisektori näkyy osana esittävän taiteen kokonaisuutta. Tukien kokonaismäärä oli noin 4-5 prosenttia Business Finlandin kaikesta yritystuesta, mutta euromääräisesti kokonaisuus on kulttuurialoilla keskeinen. Lue lisää Cuporen sivuilta. Tutustu myös koosteeseen tukien alueellisesta jakautumisesta.
• Muusikot ja musiikkialan ammattilaiset hyötyisivät esimerkiksi yrittäjyyteen ja musiikkiliiketoimintaan liittyvistä koulutuksista, toteaa Maria Metsalo opinnäytetyössään. Metsalo kartoitti alan ammattilaisten ulottuvilla olevia tukia ja koulutuksia, tapaustutkimuksena Music Finlandin Music Business Masterclass -ohjelma. Tutkielma on luettavissa Taideyliopiston Taju-tietokannassa.
• Eurooppalaiset tekijänoikeusjärjestöt Sacem ja GEMA ovat yhdessä julkaisseet raportin generatiivisen tekoälyn vaikutuksista musiikkiin ja luoville aloille. Selvityksen on tehnyt Goldmedia, ja se kartoittaa sekä tekoälyn tuomia mahdollisuuksia että haasteita. Asiantuntijamateriaalin lisäksi selvitykseen sisältyy kysely yli 15 000 musiikintekijälle ja kustantajalle. Yli kolmannes vastanneista kertoo jo hyödyntäneensä tekoälyä työssään ja sen käytön uskotaan kasvavan jatkossa. Suurin osa vastanneista on huolissaan tekoälyn vaikutuksista tulohinsa. Lue lisää Geman sivuilta.
• Musiikkimanagerien tärkeimpiin taitoihin kuuluvat artisteista huolehtiminen, taloudelliset taidot sekä laki- ja sopimusneuvottelutaidot. Ammatin sisältöä ja ammattilaisten demografiaa on selvitetty eurooppalaisten musiikkimanagerien allianssi EMMAN kartoituksessa.
• Ruotsin musiikintekijöiden jäsenyhdistys Skapin selvitys rakenteellisesta rasismista musiikkialalla on julkaistu nyt myös suomeksi. Selvitys pohjautuu kyselytutkimukseen ja haastatteluihin, ja käsittelee mm. valkoisuuden normia musiikkikoulutuksessa, musiikkigenrejen ja -tyylien rodullistamista, eksotisointia, rasismin vaikutuksia musiikintekijöiden hyvinvointiin ja laajemmin musiikkiteollisuuteen sekä rodullistettujen musiikintekijöiden hyväksikäyttöä. Suomennoksen on julkaissut tutkimusyhtiö Suoni. Lue lisää musiikkiala.fi-sivuston uutisesta.
• Suomessa toimii Cuporen tuoreen selvityksen mukaan 700–4000 ulkomaalaistaustaista taiteilijaa. He ovat keskimäärin korkeasti koulutettuja mutta mediaanituloiltaan suomalaisia matalampituloisia. Kulttuuripolitiikan tietopohja tunnistaa ulkomaalaistaustaiset heikosti, ja eri lähteistä peräisin olevat tiedot poikkeavat paljon toisistaan. Tutustu Moninaisuus taiteen ja kulttuurin alalla -raporttiin sekä teemaan liittyvään tietokorttiin Cuporen sivuilla.

Lue myös aiemmat tutkimuksen uutiskoosteet

• Vuonna 2023 julkaistiin neljä tutkimuksen uutiskoostetta, joissa esiteltiin Music Finlandin tutkimusten lisäksi alan uutisia eri sektoreilta. Lue Marraskuun uutiskooste, Kesäkuun uutiskooste, Maaliskuun uutiskooste sekä Tammikuun uutiskooste Music Finlandin tutkimussivuilta.

Seuraa alan avainlukuja ja uutisia musiikkiala.fi-sivustolta

• Koko musiikkialan uusimmat tiedot löytyvät helposti musiikkiala.fi-sivustolta.