Music Finland julkaisee puolivuosittain musiikkialan tutkimustietoon keskittyvän uutiskoosteen. Jaamme siinä tietoa omista tutkimuksistamme, sekä poimimme esimerkkejä muualla tehdystä alaa koskevasta tutkimuksesta. Tämän koosteen aiheita ovat esimerkiksi popmusiikin teosvienti 2021, musiikkialabarometri, musiikkialan tilannekuva ja paljon muuta meiltä ja maailmalta.

Popmusiikin teosviennin volyymi kasvaa

Suomalaisen popmusiikin teosvienti on kasvanut tasaisesti läpi 2000-luvun, ja vuosi 2021 lisäsi volyymiä edelleen. Music Finlandin vuosittaisen teosvientiselvityksen mukaan niin vientikappaleiden, kansainvälisesti toimivien musiikintekijöiden kuin myös kappaleiden suoratoistojen yhteenlasketut määrät olivat nyt suurempia kuin koskaan.

Ulkomaisten artistien esittämiä suomalaisten tekijöiden popkappaleita julkaistiin vuoden 2021 aikana yhteensä 144, jotka ovat saaneet Spotifyssa yhteensä yli miljardi toistoa. Muutaman viime vuoden aikana tekijäjoukko on kaksinkertaistunut: selvitykseen koottuja kappaleita tekemässä oli yhteensä 77 tekijää, joista 25 oli uusia nimiä. Kasvua tuli kaikilla suomalaisille tyypillisillä markkina-alueilla: Euroopassa, Aasiassa sekä Pohjois-Amerikassa. Luvut kertovat, että suomalaisen teosviennin verkostot kasvavat ja uusia yhteyksiä maailmalle syntyy.

Lue raportti kokonaisuudessaan Music Finlandin tutkimussivulla.

Musiikkialabarometri luotasi alan tulevaisuuden odotuksia

Keväällä 2022 toteutettu Musiikkialabarometri luotasi suomalaisen musiikkialan tunnelmia koronavuosien jälkeen. Tulokset kertoivat uskosta parempaan tulevaisuuteen: vaikka monet kokivat olevansa nyt aiempaa hankalammassa tilanteessa, tulevaisuudessa nähdään paljon mahdollisuuksia. Kasvua ennakoidaan paitsi elävän musiikin kentällä myös synkronoinnissa. Ratkaisuja kuitenkin tarvitaan erityisesti itsensä työllistävien sosiaali- ja eläketurvan ongelmiin.

Nyt kolmatta kertaa toteutetussa Musiikkialabarometrissa kysyttiin myös alan toimijoiden näkemyksiä ajankohtaisista kysymyksistä, tulevaisuuden suunnista sekä esimerkiksi mediasta. Avoimet kysymykset antoivat mahdollisuuden kertoa koetusta tilanteesta myös omin sanoin. Kyselyn toteutti Music Finland jäsenjärjestöineen, ja se suunnattiin sekä yhteisöille että yksittäisille ammattilaisille eri genreissä ja erilaisissa toimenkuvissa.

Lue tiivistelmä barometrin tuloksista ja raportti kokonaisuudessaan Music Finlandin tutkimussivuilla.

Musiikkialan tilannekuva nostaa esille viennin ja kasvun pullonkaulat

Osana musiikkialan kasvustrategiahanketta selvitettiin suomalaisen musiikkialan tilannekuvaa, teemoja ja kasvuedellytyksiä keväällä 2022. Jani Jalosen konsulttityönä laatima analyysi perustui muiden lähteiden lisäksi runsaaseen määrään haastatteluita musiikkialalta sekä sitä lähellä olevilta tahoilta.

Tilannekuvan johtopäätökset kertovat, että erityisesti koronatilanteen jälkeen kasvun olosuhteet ovat varsin kahtiajakautuneet: digitaalinen äänitemarkkina on voimakkaassa kasvusuunnassa, kun taas elävän musiikin markkina vasta aloittaa toipumistaan. Kasvulle nähdään silti hyviä mahdollisuuksia, jotka kuitenkin vaativat uusien toimintamallien kokeilua ja omaksumista – erityisesti yhteisiä tavoitteita ja lisääntyvää yhteistyötä sekä musiikkialan sisällä että toimialojen välillä, esimerkiksi AV-alan kanssa.

Tutustu raporttiin ja toimenpide-ehdotuksiin sekä Jani Jalosen puheenvuorotekstiin aiheesta.

Musiikkialalla kohdataan paljon epäasiallista käytöstä

Keväällä 2022 musiikkialan järjestöt teettivät yhdessä tutkimuksen epäasiallisesta käytöksestä alalla. Kyselyn mukaan kolme neljästä musiikkialalla toimivasta on kokenut epäasiallista käytöstä viimeisen viiden vuoden aikana, ja erityisen hankalalta tilanne näyttää nuorten, naisten ja muunsukupuolisten kannalta. Epäasiallista käytöstä voi olla esimerkiksi sopimaton kommentointi, vähättely tai seksuaalinen häirintä, jotka osoittautuivat alalla varsin yleisiksi. Inkusiiv Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi 1012 musiikkialalla toimivaa ja työskentelevää henkilöä.

Kyselyn mukaan musiikkialan organisaatioilta toivottiin aiempaa enemmän toimia tilanteen parantamiseksi, ja uusia toimenpiteitä ja ohjelmia on lanseerattu jo kevään aikana. Toukokuussa julkaistiin esimerkiksi Esiinnyn edukseni -ohjeistus, joka selkiyttää miten häirintään ja epäasialliseen kohteluun puututaan paikallisesti ja musiikkialan työtilanteissa.

Lue lisää ja lataa raportti.

Yleistietoa ja käytännön vinkkejä Espanjan musiikkimarkkinasta

Music Finland on tilannut tutkimus- ja strategiakonsulttiyhtiö Sound Diplomacylta Espanjan musiikkimarkkinasta katsauksen, jossa kerrotaan, mitä suomalaisen musiikinviejän tulisi tietää markkina-alueella navigoidakseen. Raportti antaa kuvan monitahoisesta ja merkittävästä musiikkisektorista sekä kulttuurista, jossa musiikkia kuunnellaan poikkeuksellisen paljon. Yleiskuvan lisäksi raportissa on myös runsaasti käytännöllistä tietoa esimerkiksi kiertuejärjestelyiden tueksi, ja laajassa raportissa listataan myös eri sektorien toimijoita ja toimintatapoja omine erityispiirteineen. Tutustu aiheeseen ja tilaa raportti.

Music Finlandin sivuilla myös

• Music Finlandin vuosikertomus 2021
• Näkymiä musiikkialalta -sarjassa julkaistu keväällä esimerkiksi kirjoitus musiikkialan trendeistä nyt
• Lue myös kuuluminen uusia teknologioita kokeilevasta Motel Finlandia -showcasesta.

Äänitemarkkinat maailmanlaajuisessa kasvussa

Maailmanlaajuinen äänitemarkkina kasvoi vuonna 2021 18,5 prosenttia, ja myös Suomessa äänitemusiikin kulutus oli ennätyskasvussa. Maaliskuussa julkaistut markkinaluvut kertovat kasvusta erityisesti suoratoistomarkkinalla, ja IFPIn mukaan streaming-palveluilla oli nyt 523 miljoonaa maksavaa käyttäjää maailmanlaajuisesti. Kasvua oli kaikilla markkina-alueilla. Keskeisimmistä markkina-alueista USA:ssa kasvua oli jopa 23 prosenttia, Isossa-Britanniassa noin 13 prosenttia ja Saksassa kymmenen prosenttia.

Suomessa kasvua oli nyt 18 prosenttia, ja äänitemusiikin verottoman tukkumyynnin kokonaisarvo oli 68,3 miljoonaa euroa. Äänitemusiikin kulutuksen kokonaisarvo Suomessa, mukaan lukien esityskorvaukset, oli vuonna 2021 yhteensä 92,1 miljoonaa euroa. Äänitemarkkinat kasvoivat jo seitsemättä vuotta peräkkäin, erityisesti suoratoiston ansiosta. Digitaalisista musiikkipalveluista saatava tulo muodostaa nyt 89 prosenttia äänitemusiikin kokonaismarkkinasta. Lue lisää.

Pohjoismaissa suoratoistopalveluita on käytetty paljon jo aiemmin, ja tuoreen Polaris-tutkimuksen mukaan palveluiden käyttäjien määrä on pysynyt viime vuosina ennallaan, noin 90 prosentissa. Maksullisten palveluiden käyttö on kuitenkin hiukan lisääntynyt, vaikka sen osuus on edelleen melko matala, erityisesti Suomessa. Polaris Nordic: Digital Music in the Nordics 2022 -tutkimuksessa selvitettiin Suomen, Tanskan, Norjan ja Ruotsin digitaalisia musiikinkuuntelutottumuksia. Lue lisää Teoston sivuilta.

Lyhyesti

• Suomen musiikkikustantajat ry on julkaissut raportin musiikin käytöstä AV-tuotannoissa. Raportissa selvitetään nykyinen markkinatilanne ja vallitsevat käytännöt, tunnistetaan keskeisimmät haasteet sekä tehdään ehdotuksia ratkaisuvaihtoehdoista ja kehittämistoimenpiteistä.
• Taiteen ja kulttuurin barometri 2021 keskittyi tulevaisuuden taiteentekijöihin. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen ja Taiteen edistämiskeskuksen vuosittainen kysely seuraa vaihtuvin teemoin taitelijoiden toimintaedellytyksiä ja näkemyksiä ajankohtaisiin kysymyksiin. Maaliskuussa julkaistun barometrin yhtenä fokuksena olivat nyt myös taiteilijoiden kokemukset korona-ajasta. Lue Taiteen ja kulttuurin barometri 2021.
• Pienillä festivaaleilla on kokoonsa nähden paljon aluetaloudellista vaikuttavuutta, kertoo Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen tutkimus keväältä 2022. Suurten festivaalien vaikuttavuus syntyy puolestaan suuresta volyymistä, ja niiden verkostot ulottuvat alueelliselta tasolta kansallisiin ja kansainvälisiin toimijoihin. Lue lisää suomalaisten taide- ja kulttuurifestivaalien aluetaloudellisia vaikutuksia käsittelevästä tutkimushankkeesta.
• Taidealan rakenteellisten ongelmien ja epäkohtien ratkaiseminen vaatii pitkäjänteistä, rajat ylittävää yhteistyötä, todetaan Taideyliopiston maaliskuussa julkaisemassa Taidealan jälleenrakennus -selvityksessä. Raportissa hahmotellaan taidealan keskeisimmät taloudelliset, kulttuuriset, sosiaaliset ja ekologiset kestävyysvajeet erityisesti taiteen vapaan kentän näkökulmasta, sekä neljä kestävämpään tulevaisuuteen johdattavaa muutospolkua. Selvityksessä käsitellään myös koronatilanteen vaikutuksia taiteen kentälle. Lue raportti.
• Tampereen yliopiston tutkimushankkeessa ”Poikkeustila ja resilienssi tapahtumatalouden organisaatioissa” selvitetään kulttuurialan kestävyyttä ja palautumista koronapandemian aiheuttamasta poikkeustilanteesta. Hankkeen aikana kehitetyt toimintamallit ja käytännöt kootaan vapaasti saataville verkkoon oppaan muodossa. Lue lisää tutkimushankkeen verkkosivuilta.
• Esittävät taiteet, mukaan lukien musiikki, ovat saaneet valtiolta koronatukina yhteensä 202,4 miljoonaa euroa, selviää Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen tutkimuksesta. Tämä on lähes puolet kaikesta taiteen ja kulttuurin eri hallinnonaloilta saamasta koronatuesta vuosina 2020–2021. Tutkimuksen mukaan tukisummat luovien alojen toimijoille olivat tyypillisesti pienempiä kuin muiden alojen toimijoille myönnetyt summat. Työpaperi on osa laajempaa tutkimushanketta, jossa selvitetään valtion rahoitusta taiteelle ja kulttuurille Suomessa.
• Opetus- ja kulttuuriministeriö kehittää kulttuuripolitiikan tilastopalvelua, jonka tavoitteena on koota keskeisiä tunnuslukuja taiteen ja kulttuurin eri aloilta yhteen paikkaan. Palvelun tarkoituksena on tukea päätöksentekoa ja tiedolla johtamista, edistää kulttuuri- ja taidealan näkyvyyttä ja tarjota luotettavaa ja mahdollisimman vertailukelpoista tilastotietoa. Tavoitteena on saattaa ensimmäinen versio tilastopalvelusta käyttöön vuoden 2023 loppuun mennessä.
• OLMI (El Observatorio Latinoamericano de Música Independiente) tuo sivustollaan esiin Latinalaisen Amerikan musiikkiekosysteemiä. OLMI yhdistelee ja analysoi eri datalähteistä tietoa valottamaan eri maiden ominaispiirteitä, musiikin kulutusta ja markkinaa.
• Taiteen ja kulttuurin julkista rahoitusta eri Pohjoismaissa on vertailtu Pohjoismaisen ministerineuvoston julkaisemassa artikkelikokoelmassa.
• International Journal of Music Business Researchin kevään 2022 numerossa tarkastellaan esimerkiksi Kiinan digitaalista musiikkimarkkinaa, elävän musiikin suoratoistoa sekä artikla 17:n vaikutusta eurooppalaiseen musiikkimarkkinaan.
• Norjalaiset professorit Arnt Maasø ja Hendrik Storstein Spilker käsittelevät tutkimusartikkelissaan ns. streaming-paradoksia – eli kuinka digitaalisen palvelun laajasta sisällöstä vain pieni osa pääsee esille. Lue artikkeli.