Music Finlandin tutkimuksen uutiskoosteessa kerrotaan ajankohtaisista musiikkialan tutkimuksista ja selvityksistä Suomesta ja ulkomailta. Tämänkertaisen koosteen aiheita ovat esimerkiksi popmusiikin teosvienti, elävän musiikin kansainvälistyminen ja kestävyys, festivaalien ja orkesterien yleisöt sekä paljon muuta meiltä ja maailmalta.

Popmusiikin teosvienti on vahvoissa kantimissa, mutta koronapandemia on muuttanut alan toimintatapoja

Suomalaisen popmusiikin teosviennissä on nähty viime vuosina vahvaa kasvua. Vuonna 2022 teosviennin tilastoissa ei ylletty aivan edellisen vuoden huippulukemiin, mutta Music Finlandin vuosittainen Popmusiikin teosvienti -selvitys osoittaa, että pitkän aikavälin kasvutrendi on kuitenkin selvä. Kymmenessä vuodessa vientikappaleiden määrä on kolminkertaistunut, ja kansainvälisesti toimivien biisinkirjoittajien määrä on viidessä vuodessa kaksinkertaistunut.

Kaikkiaan vuoden 2022 aikana julkaistiin yhteensä 125 ulkomaisten artistien esittämää suomalaisten tekijöiden popkappaletta. Suurin osa kappaleista on tehty eurooppalaisille artisteille, Aasian osuus on noin kolmanneksen, ja kolmantena keskeisenä markkina-alueena erottuu Pohjois-Amerikka.

Kappaleiden taustatarinoissa näkyy, miten koronapandemia on muuttanut popmusiikin teosviennin käytäntöjä. Suuren osan nyt julkaistuista kappaleista kerrotaan syntyneen online-yhteistyönä, kun taas matkustaminen yhteissessioihin on vähentynyt. Joillekin tämä on tarkoittanut paljon aiempaa vähemmän sessioita, kappaleita ja julkaisuja, kun taas toisille verkkoyhteistyö voi tuntua luontevalta ja kansainvälistä työskentelyä tehostavalta. Koska popkappaleiden julkaisuajat saattavat venyä useisiin vuosiin, työtapojen muuttuminen korona-aikana saattaa näkyä biisiviennin tilastoissa vasta nyt.

Lue raportti kokonaisuudessaan Music Finlandin tutkimussivulla.

Kansainvälistyvät muusikot toivovat enemmän esityksiä ulkomailla ja kestävämpää kiertuetoimintaa

Suomalainen musiikki soi kaikilla mantereilla, mutta eniten Euroopassa, selviää Music Finlandin ja Suomen Jazzliiton keväällä 2023 toteutetun kyselytutkimuksen tuloksista. Koronavuodet vähensivät esitystoimintaa merkittävästi, mutta tilanne näyttää jo palautuneen. Vastaajat haluaisivat huomioida kestävän kehityksen toiminnassaan paremmin ja toivovat, että kansainvälisen kysynnän lisääntyminen auttaisi pidentämään kiertueita ja siten tehostamaan kiertuetoimintaa.

Kyselytutkimuksessa yhdistettiin kaksi tavoitetta: tietojen kerääminen elävän musiikin kansainvälisistä esityksistä sekä vastaajien näkemyksistä liittyen kestävään kehitykseen kansainvälisessä kiertuetoiminnassa. Parhaiten vastauksia saatiin muusikoille, yhtyeille ja orkestereille suunnattuun kyselyyn sekä kansainvälisesti toimiville nykysäveltäjille suunnattuun kyselyyn. Vastaukset kertovat, että kansainvälistymisen tavat vaihtelevat suuresti esimerkiksi genreittäin. Kestävä kehitys näyttää alalle tärkeältä, mutta sen tavoittelua on tällä hetkellä vaikea sovittaa yhteen kansainvälistymispyrkimysten sekä taloudellisen tilanteen kanssa. Erityisesti lentomatkailun välttäminen on haastavaa Suomen sijainnin vuoksi.

Kyselyn tuloksia hyödynnetään Elma-alustan uusissa kansainvälistymistä koskevissa sisällöissä. Samaan aikaan kyselyn kanssa on kerätty myös yksityiskohtaisempaa tietoa suomalaisen musiikin kansainvälisistä esityksistä, ja nämä tullaan julkaisemaan myöhemmin vuonna 2023. Myös suomalaisten säveltäjien teosten kansainvälisistä esityksistä tullaan julkaisemaan erillinen raportti myöhemmin.

Lue raportti kokonaisuudessaan Music Finlandin tutkimussivulla.

Yleisötutkimuksissa kartoitettiin musiikkitapahtumiin osallistumista

Orkestereiden kävijäuskollisuus on poikkeuksellisen korkeaa, kertoo Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n konserttikävijätutkimus. Pandemia-aika ei ole heikentänyt kävijöiden sitoutuneisuutta, ja orkesterikonserteissa käyminen on palautumassa entiselle tasolleen. Samalla toteutettiin myös paneelitutkimus ei-kävijöistä. Sen mukaan orkestereiden toimintaa tunnetaan aiempaa paremmin, ja pientä kasvua on myös osallistumishalukkuudessa. Kehittämistä koskevat toiveet liittyvät esimerkiksi yleisöystävällisyyteen, ohjelmiston monipuolisuuteen sekä markkinointiin ja tiedottamiseen. Tarkempia tietoja molempien tutkimuksen tuloksista voi lukea Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n sivuilta.

Rytmimusiikkifestivaaleille sekä muille keikka- ja konserttikävijöille suunnattu laaja kyselytutkimus, Festivaali- ja venuebarometri, kartoitti puolestaan mm. yleisön syitä osallistua musiikkitapahtumiin, mielipiteitä festivaalielämykseen vaikuttavista tekijöistä sekä yleisön kulutustottumuksia. Kyselyssä selvitettiin nyt myös ensimmäistä kertaa kävijöiden kokemuksia epäasiallisesta käytöksestä. Kyselystä vastasi LiveFin ry ja raportin koostivat Maarit Kinnunen ja Mervi Luonila. Tutustu tutkimukseen Taideyliopiston Taju-tietokannassa.

Lyhyesti

• Business Finland on julkaissut tilannekuvan luovien alojen ja tapahtuma-alan liiketoiminnasta. VTT:n tutkijoiden laatimassa selvityksessä luova talous on jaettu kolmeen liiketoimintaympäristöön: monistettaviin sisältöihin, luoviin palveluihin sekä tapahtuma-alaan; musiikkiala jakautuu näistä useampaan. Liiketoimintaympäristöjen kuvaamisessa hyödynnettiin Tilastokeskuksen dataa sekä datalouhintaa, jonka avulla saatiin esille pelkästään tilastollisessa tarkastelussa varjoon jääviä piirteitä. Kokonaisuudessaan luovan alan liikevaihto on selvityksen mukaan 13,75 miljardia euroa. Lue lisää ja tutustu raporttiin Business Finlandin sivuilla.
• Koronapandemia on vaikuttanut monen suomalaisen vientiartistin uraan, ja pandemian jälkeistä musiikkivientiä leimaa epävarmuus sekä alan monet uudet haasteet. Anna-Liisa Nylund selvitti pro gradu -tutkielmassaan, millaisia vaikutuksia pandemialla on käytännössä ollut vientiartisteille, ja millaista tukea vientiuran uudelleen käynnistämiseksi ja jatkamiseksi nyt tarvitaan. Tutkielma on luettavissa Taideyliopiston Taju-tietokannassa.
• Kotimaiset festivaalit elävöittävät kulttuurielämää, työllistävät ja ovat tärkeitä artistien urapolulla. Festivaalien roolia selvitettiin Sibelius-Akatemian julkaisemassa toimialabarometrissa, jossa kootaan rytmimusiikkifestivaaleja koskevaa tilastotietoa sekä festivaalitoimijoiden näkemyksiä festivaalien merkityksestä ja tulevaisuudesta. Tutustu Maarit Kinnusen ja Mervi Luonilan kokoamaan toimialabarometriin Taideyliopiston sivuilla.
• Musiikkitapahtumien hiilijalanjäljestä suurin osa syntyy matkoista, selviää Positive Impact Oy:n tekemästä elävän musiikin hiilijalanjälkiselvityksestä. Suomen Jazzliiton tilauksesta tehdyn tutkimuksen perusteella koko sektorin hiilijalanjälki on noin sadan kilotonnin paikkeilla. Lue raportti viileamusiikki.fi-sivustolta, jolla esitellään myös toimialan ilmastotiekartta.
• IMPALA (Independent Music Companies Association) on julkaissut raportin äänitteiden hiilijalanjäljestä. Raportin tiedot perustuvat Impalan huhtikuussa 2022 lanseeraamaan hiilijalanjälkilaskuriin. Raportissa on esimerkiksi laskettu julkaisujen keskimääräinen hiilijalanjälki sekä annettu vinkkejä sen pienentämiseen. Raporttiin voi perehtyä Impalan verkkosivuilla.
• Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan kulttuuriammateissa ja -toimialoilla työskentelevien lukumäärä kasvoi vuonna 2022 edellisvuodesta, mutta ei vielä toipunut pandemiaa edeltävälle tasolle. Kulttuuriammateissa toimi noin 136 100 henkeä ja kulttuurialoilla työllisiä oli noin 110 500. Yrittäjyys on yleisempää kuin muissa ammateissa, ja monilla on useampi kuin yksi työpaikka. Myös korkea koulutustaso on tavallisempaa kuin muissa ammateissa. Lue tilastosta tarkemmin Tilastokeskuksen verkkosivuilla.
• Kulttuurialojen opiskelijoiden määrä kasvoi neljällä prosentilla vuonna 2021. Opiskelijoiden työssäkäynti oli edellisvuotta yleisempää ja alan tutkinnon suorittaneiden työllisyys kohentui suhteessa edellisvuoteen. Tutustu tarkempiin lukuihin Tilastokeskuksen kulttuuritilastoissa.
• Lisensointiekosysteemi on monen luovan alan liiketoimintamallin ytimessä, mutta käytännöt aloilla ovat omanlaisiaan. Business Finland on teettänyt selvityksen, jossa analysoidaan eri mallien mahdollisuuksia ja pullonkauloja. Tutustu selvitykseen Business Finlandin aineistopankissa.

Lue myös aiemmat tutkimuksen uutiskoosteet

• Maaliskuun uutiskoosteessa aiheina olivat esimerkiksi äänitemarkkinat, tasa-arvo, taiteilijoiden työ sekä tapahtuma-alan tutkimukset.

• Tammikuun uutiskoosteessa kerrottiin esimerkiksi koronapandemian vaikutuksista musiikkialaan Suomessa ja ulkomailla, orkesterien esittämästä nykymusiikista sekä kulttuurialan taloudesta.