Music Finlandin tutkimuksen uutiskoosteessa kerrotaan ajankohtaisista musiikkialan tutkimuksista ja selvityksistä Suomesta ja ulkomailta. Tämänkertaisen koosteen aiheita ovat esimerkiksi musiikkialan talous, rytmimusiikkifestivaalien tilastot, kulttuuritilastot, korona-ajan kulttuuripolitiikka sekä muita teemoja.

Musiikkialan arvo on nyt 1,28 miljardia euroa

Suomen musiikkialan arvo jatka tasaista kasvua koronapandemian jälkeen. Alan kokonaisarvo vuonna 2023 oli 1,28 miljardia euroa, josta 817 miljoonaa euroa syntyi musiikkialan ydinsektoreista ja 466 miljoonaa euroa musiikkikoulutuksesta. Eniten vuonna 2023 kasvoi elävä musiikki, jonka arvo oli nyt 588 miljoonaa euroa (+8 %). Äänitesektori kasvoi neljällä prosentilla ja tekijänoikeustulot kolmella prosentilla. Julkisen ja yksityisen tuen määrä sen sijaan laski lähelle korona-aikaa edeltänyttä tasoa.

Musiikkialan ydinsektorien tiedot koosti Music Finland ja musiikkikoulutuksen luvut selvitti Musiikkikoulutuksen visio 2030 -työn jatkotyöryhmä. Lue koko raportti Musiikkialan talous Suomessa 2023 tarkemmin Music Finlandin tutkimussivuilla.

Tutustu myös luovien alojen laajempaan talousselvitykseen musiikkiala.fi-sivulla: Musiikkialalla luovien alojen vahvin kasvu vuonna 2022

Suomessa on lähes 600 rytmimusiikkifestivaalia

Elävän musiikin avoimen toimialadatan mukaan Suomessa järjestettiin vuosina 2022 ja 2023 lähes kuusisataa rytmimusiikkifestivaalia vuodessa. Suurin osa näistä festivaaleista oli pieniä tai erittäin pieniä, ja valtaosa on järjestetty kesäkuukausina. Eniten festivaaleja järjestetään Uudellamaalla.

Rytmimusiikkifestivaalien toimialabarometrissa selvitettiin tutkimuskyselyllä festivaalien toimintatietoja vuonna 2022 sekä näkemyksiä tulevaisuudesta. Kaikkiaan kyselyyn vastanneilla festivaaleilla oli lähes 2500 esiintyjää, ja niiden toteuttamiseen osallistui yli 13 000 työntekijää tai vapaaehtoista. Alan suurimpana haasteena kyselyssä nousi esiin kustannusten nousu. Lähes puolet vastaajista koki festivaalivuoden kuitenkin taloudellisesti tavanomaisena, vaikka noin neljännekselle se oli tavallista huonompi.

Tutustu tilastotietoon ja selvityksiin:

• LiveFin: Avoin toimialadata
• Taidejakulttuuri.fi: Populaari-, jazz- ja folkmusiikkifestivaalit Suomessa
• LiveFin: Elävän musiikin toimialatutkimus
• Maarit Kinnunen: Toimialabarometri 2022: rytmimusiikkifestivaalit koronan jälkimainingeissa. Taideyliopiston Sibelius-Akatemia 2024.
• Maarit Kinnunen, Juha Koivisto, Eero Jääskeläinen & Antti Honkanen: Rytmimusiikkifestivaalien markkina-analyysi. Tilanne ennen koronapandemiaa, sen aikana ja jälkeen. Musiikki 2/2023.

Kulttuuriammateissa työskentelevien määrä supistui vuonna 2023

Tilastokeskus on julkaissut keväällä 2024 tietoja esimerkiksi kulttuuriammateissa toimivista, kulttuurista alueittain sekä kulttuuritoimialojen taloudesta. Kulttuuritilastojen uusimmassa julkistuksessa todetaan, että kulttuuriammateissa työskentelevien määrä supistui vuonna 2023, ja työllisyys oli pienempää kuin ennen koronapandemiaa. Yrittäjien osuus kulttuurialalla on poikkeuksellisen suuri, ja monen työn tekemisen sekä osa-aikaisuuksien rooli alalla on merkittävää.

Kulttuurin satelliittitilinpidon uusimmat tiedot koskevat vuotta 2022, ja niiden mukaan kulttuurialan osuus kansantaloudesta pysyi edellisvuoden tasolla. Kulttuurin osuus työllisistä kasvoi hiukan, kuten myös euromääräinen kysyntä ja tarjonta.

Musiikkialan ammatteja ei ole uusimmassa tilastoaineistossa eritelty, mutta taidejakulttuuri.fi-sivustolla on nähtävissä tilastokuvio esimerkiksi muusikoiden, laulajien ja säveltäjien työllistymisestä vuoteen 2022 saakka. Sivustolla voi tutustua myös kulttuurialan keskiansioihin ammattiryhmittäin. Kulttuurin satelliittitilinpidon osalta sivustolla voi tarkastella esimerkiksi kulttuuriin käytettyjä kulutusmenoja sekä toimialojen osuutta työllisistä ja bruttoarvonlisäyksestä.

Kulttuuripolitiikka korona-ajan Suomessa

Korona-ajan rajoituspolitiikka horjutti oikeusvaltion periaatetta, todetaan huhtikuussa 2024 julkaistussa Kulttuuripolitiikka korona-ajan Suomessa -tutkimuksessa. Tuleviin kriiseihin varautumiseen tutkimuksessa ehdotetaan kulttuurialan osallisuuden vahvistamista ja lainsäädäntömuutoksia. Tutkimushankkeessa oli mukana sekä akateemisia tutkijoita että kulttuurialan asiantuntijoita, ja siinä haastateltiin laajasti kulttuurialan päätöksentekijöitä ja taide- ja kulttuurialan edustajia.

Lue lisää ja tutustu koko tutkimusraporttiin hanketta koordinoineen Music x Median verkkosivuilla. Lisätietoa myös Muusikkojen liiton julkaisemassa artikkelissa.

Lyhyesti

• Cuporen Taiteen ja kulttuurin barometrissa 2023 teemana oli taiteilijan työn monet muodot. Barometrissa taiteilijoilta on kysytty esimerkiksi yhteistyöstä eri taidealojen ja sektoreiden välillä, ja se sisältää myös tietoja tulonmuodostuksesta ja sen uusista muodoista kuten taiteellista työtä välittävien alustojen roolista.
• Ruotsalainen tutkija Daniel Johansson on koostanut raportin DSM-direktiivin (Digital Single Market) vaikutuksesta eurooppalaisiin artisteihin ja muusikoihin. Kyselytutkimukseen vastasi lähes 10 000 artistia 19 EU-maasta, ja lähes 70 prosenttia vastaajista oli tyytymättömiä suoratoistotuloihinsa. Tutustu tutkimukseen International Artist Organisationin sivuilla.
• Teosto on koostanut yhdenvertaisuusraportin, jossa kootaan yhteen musiikkialan tilasto- ja tutkimustietoja Suomesta ja maailmalta. Koosteessa todetaan, että Suomen musiikkialalla yhdenvertaisuus on parantunut ja monimuotoisuus lisääntynyt viime vuosina, mutta paljon on myös tehtävää. Musiikkialan sukupuolijakauma muuttuu hitaasti, ja naisten osuus musiikin tekijöistä on kaikkialla Euroopassa vain noin viidennes. Alalla on syrjintää ja epäasiallista kohtelua, mutta tilanne näyttää parantuneen viime vuosien aikana.
• Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirjassa 2023 on arvioitu Suomeen esitetyn freelancetaiteilijoiden työasemaa parantavan allianssimallin mahdollisuuksia ja kritiikkiä.
• Suomalaisten orkesterien kuulijamäärät ylittivät viimeisimmän pandemiaa edeltäneen vuoden 2019 lukemat, kertoo Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n kuulijatilasto vuodelle 2023. Konserttisaleihin saapui noin 1,15 miljoonaa kuulijaa yhteensä 2749 konserttiin. Lisäksi järjestettiin 230 verkkokonserttia, jotka keräsivät lähes 3,4 miljoonaa katselua Suomessa tai ulkomailla. Kotimaisia teoksia esitettiin vuoden aikana 1390, ja kantaesityksiä oli 114. Lue lisää Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n sivuilta.
• Finland Festivals ry:n jäsenfestivaaleilla oli vuonna 2023 kaikkiaan noin 1,9 miljoonaa kävijää. Lippuja myytiin yhteensä lähes puoli miljoonaa, mikä oli yli 10 prosenttia edellisvuotta enemmän. Tutustu kulttuurifestivaalien tilastotietoihin Finland Festivalsin sivuilla.
• Eurooppalaisten musiikkivientitoimistojen EMEE-verkosto on julkaissut markkinaprofiileita Euroopan maiden musiikkimarkkinoista. Koosteista löytyy kattavaa tietoa esimerkiksi eri maiden elävän musiikin kentistä ja festivaaleista, äänitemarkkinasta sekä muista musiikkiviennille relevanteista teemoista. Julkaisusarja täydentyy vielä vuoden 2024 loppuun saakka. Tutustu uusimpiin julkaisuihin EMEEn sivuilla.
• Euroopan unionin rahoittamassa EU Music 360 -tutkimuksessa on selvitetty musiikin vaikutuksia asiakas- ja henkilöstökokemukseen Suomessa kaupan alalla. Tutkimuksissa selvitetään, miten liiketoimintaan vaikuttaa, jos myymäläympäristössä soi brändin mukaan mietitty soittolista verrattuna satunnaisesti valittuun soittolistaan. Suomesta tutkimuksessa on mukana GT Musiikkiluvat Oy.
• Suomalaistutkijat Heikki Uimonen, Kaarina Kilpiö ja Meri Kytö ovat julkaisseet Cambridge Elements -sarjassa kirjan taustamusiikkikulttuureista suomalaisessa kaupunkiympäristössä. Kirja on saatavilla myös Open Access -julkaisuna Cambridge University Pressin sivuilla.
• Pohjoismaisten säveltäjäjärjestöjen organisoiman Nordic Music Days 2024 -festivaalin ohessa tullaan järjestämään myös konferenssi yhteistyössä Glasgow’n yliopiston kanssa. Konferenssipäivät ovat 29.–30.10.2024, ja esitelmäaiheita voi ehdottaa heinäkuun 12. päivään saakka. Tapahtumaan toivotaan sisältöä sekä nykytaidemusiikin toimijoilta että alan tutkijoilta. Lue lisää konferenssin tapahtumasivuilta.

Osallistu Music Finlandin tiedonkeruisiin

Music Finlandin asiakaskyselyissä kerätään tietoa suomalaisen musiikkiviennin tilanteesta nyt. Voit kertoa esimerkiksi musiikkivientiin liittyvistä toiveistasi ja onnistumista tarkemmin uudessa tuloskyselyssä tai raportoida musiikkiviennistä saamistasi tuloista musiikkiviennin markkina-arvokyselyssä. Linkit kyselyihin löytyvät Music Finlandin sivuilta.

Lue myös aiemmat tutkimuksen uutiskoosteet

• Vuoden 2024 ensimmäinen uutiskooste julkaistiin maaliskuussa. Tutustu aiempiin uutiskoosteisiin ja tutkimuksiin Music Finlandin tutkimussivuilla.

Seuraa alan avainlukuja ja uutisia musiikkiala.fi-sivustolta

• Koko musiikkialan uusimmat tiedot löytyvät helposti musiikkiala.fi-sivustolta.