Music Finlandin tutkimuksen uutiskoosteessa kerrotaan ajankohtaisista musiikkialan tutkimuksista ja selvityksistä Suomesta ja ulkomailta. Tämänkertaisen koosteen aiheita ovat esimerkiksi musiikkivienti, musiikin kuuntelu sekä alan uusi tilastotieto.

Musiikkivienti ja biisivienti kasvoivat vuonna 2023

Suomalainen musiikkivienti kasvoi vuonna 2023 ja oli nyt arvoltaan 138,8 miljoonaa euroa, kertoo Music Finlandin syyskuussa julkaisema Musiikkiviennin arvo 2023 -selvitys. Musiikkiviennin ydinalueista suurimmaksi (arvo 9,0 miljoonaa euroa) nousi vuonna 2023 jälleen elävä musiikki, ja kasvusuunnassa oli myös äänitevienti (7,7 miljoonaa euroa). Sen sijaan tekijänoikeustulot (7,5 miljoonaa euroa) ja musiikkialan muut vientitulot (1,6 miljoonaa euroa) tuottivat hiukan edellisvuotta vähemmän. Kaikkiaan ydinalueiden viennistä tuli Suomeen vuonna 2023 yhteensä 25,9 miljoonaa euroa eli noin prosentin edellisvuotta enemmän. Ydinalueiden lisäksi musiikkiviennin arvoon lasketaan mukaan myös esimerkiksi musiikkisovellukset ja musiikkiteknologia, joiden vienti tuotti Suomeen 112,9 miljoonaa euroa.

Myös tuore Popmusiikin teosvienti 2023 -selvitys kertoo viennin kasvusta. Music Finlandin tiedonkeruun perusteella tilastoon lisättiin kaikkiaan 158 uutta kansainvälisten artistien esittämää suomalaistekijöiden kappaletta vuodelle 2023. Yhteistyötä tehtiin niin Euroopassa, Aasiassa kuin Pohjois-Amerikassa monien menestyneiden artistien kanssa.

Lue myös syyskuussa julkaistu kooste Musiikkiviennin luvut ja ilmiöt 2023.

Keikoilla käy kaksi miljoonaa suomalaista, musiikkia striimaa 95 prosenttia

Teoston ja Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:n Musiikinkuuntelu Suomessa -tutkimuksessa selvitettiin tänä vuonna erityisesti livekeikoilla käymistä, suomalaista musiikkifaniutta sekä musiikin kuuntelun muutoksia. Norstatin kuluttajapaneelissa toteutetun kyselytutkimuksen mukaan keikoilla kävi vuonna 2024 lähes kaksi miljoonaa suomalaista eli saman verran kuin edellisenä vuonna. Monet kuitenkin myös jättivät konsertti- tai festivaalilippuja ostamatta erityisesti lippujen korkean hinnan vuoksi. Tutkimuksessa arvioidaan myös, että Suomessa on noin kaksi miljoonaa musiikkifania, joista yli 50 000 on superfaneja eli poikkeuksellisen omistautuneita faneja. Näitä on erityisesti teini-ikäisissä sekä nuorissa aikuisissa. Musiikkityyleistä suosituin on suomenkielinen pop, mutta myös metalli tai hardrock sekä perinteinen rock ovat suomalaisille mieluisia.

Yhteispohjoismainen Polaris Nordic: Digital Music in the Nordics 2024 -tutkimus viime kesältä puolestaan kertoo, että musiikin suoratoisto niin Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa on kasvanut. Suomalaisista 95 prosenttia kuuntelee musiikkia suoratoistopalveluiden kautta, ja päivässä striimataan keskimäärin 3,5 tuntia musiikkia. Suosituimpia palveluita Suomessa ovat YouTube ja Spotify. Suoratoiston kasvusta huolimatta noin neljännes suomalaisista löytää edelleen uuden musiikin radiosta, vaikka TikTokin ja Instagramin rooli musiikin löytämisessä on kasvanut erityisesti nuorimmissa ikäryhmissä.

Lue lisää musiikkiala.fi-sivustolta:

• Suomessa on kaksi miljoonaa musiikkifania, joista artistien superfaneja 50 000
• Suomalaiset pitävät kallistuneita keikka- ja konserttilippujen hintoja jo liian korkeina – onko kattotaso saavutettu?
• Pohjoismainen tutkimus: suomalaiset kuuntelevat musiikkia suoratoistopalveluista jopa 3,5 tuntia päivässä
• Pohjoismainen tutkimus: TV:n ja elokuvien suoratoistopalveluiden käyttäjämäärät ovat nousseet
• Pohjoismainen tutkimus: radio on suomalaisten yleisin tapa löytää uutta musiikkia, alle 30-vuotiaat luottavat TikTokiin

Uutta tilastotietoa musiikki- ja kulttuurialasta

LiveFin ja Jazzliitto ovat päivittäneet tilastotietoja suomalaisista keikka- ja konserttipaikoista sekä populaari-, jazz ja folkmusiikkifestivaaleista opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämässä taidejakulttuuri.fi-palvelussa. Tilastokeskuksen tietojen perusteella palveluun on koostettu myös taulukoita taiteen ja kulttuurin eri ammattiryhmien keskiansioista sektorin ja sukupuolen mukaan, kulttuurialan yritysten lukumääristä ja liikevaihdoista sekä kulttuurialojen opiskelijoista ja tutkinnoista. Eurostatin lähteiden perusteella puolestaan voi vertailla kotitalouksien kulttuuripalveluihin käyttämiä kulutusmenoja eri Pohjoismaissa ja EU:ssa, taiteelliseen aktiviteettiin osallistuvien osuutta eri Pohjoismaissa sekä kulttuurialoilla työllistyneiden osuutta.

Myös taiteen tukemisesta on tarjolla uutta tilastotietoa. Taiteen edistämiskeskuksen vuositilasto kertoo, että Taike tuki taidetta ja kulttuuria vuonna 2023 yhteensä 49,7 miljoonalla eurolla, josta musiikin osuus on runsaat kuusi miljoonaa euroa. Taiken tuki musiikille kasvoi viidellä prosentilla vuonna 2023. Säätiöt ja rahastot ry puolestaan on julkaissut tietoja yksityisten säätiöiden tukien kohdentumisesta vuonna 2023. Raportin mukaan säätiöiden jakamista kaikkiaan 537 miljoonan euron tuista 16 prosenttia eli 85 miljoonaa euroa kohdistui taiteille, ja siitä erityisesti musiikille 18,4 miljoonaa euroa.

Lyhyesti

• Ruotsalainen musiikkiala kasvoi 12 prosentilla vuodesta 2022 vuoteen 2023, kertoo Musiksverigen julkaisema raportti Den svenska musikbranschen i siffror 2009–2023. Ruotsalaisen musiikkialan arvo (11,4 miljardia kruunua eli noin miljardi euroa) sisältää vahvasti kasvaneen elävän musiikin kentän, äänitteet sekä tekijänoikeudet. Musiikkivienti Ruotsissa tuotti nyt puolestaan 5,4 miljardia kruunua (noin 450 miljoonaa euroa) eli 18 prosenttia edellisvuotta enemmän. Luvut kertovat markkinan elpymisestä koronapandemian jälkeen sekä musiikkiviennin vahvasta roolista Ruotsissa. Osa kasvusta kuitenkin selittyy raportin mukaan myös inflaatiolla ja valuuttakurssien muutoksilla.
• Musiikin perässä matkaili Isossa-Britanniassa 19,2 miljoonaa fania vuonna 2023, kertoo UK Musicin selvitys kesältä 2024. Yli miljoona näistä matkailijoista saapui ulkomailta, ja kiinnostavin kohde oli Lontoo. Musiikkituristit kuluttivat 8 miljardia puntaa ja pitivät yllä 62 000 työpaikkaa.
• EU:n rahoittaman FairMusE-projektin puitteissa on julkaistu raportti musiikin arvoverkostoista ja ekosysteemistä digitaalisessa murroksessa. Tutkimushankkeessa tarkastellaan musiikkialan ekosysteemiä monien eri tieteiden näkökulmasta, tavoitteena edistää eurooppalaisen musiikkialan oikeudenmukaisuutta, kilpailukykyä ja kestävyyttä.
• European Music Exporters Exchange EMEE on julkaissut raportin Los Angelesin synkronointimarkkinasta eurooppalaisten vientitoimijoiden näkökulmasta. Raportissa esitellään Los Angelesin roolia synkronoinnissa sekä siellä toimivia keskeisiä toimijoita. EMEEn uusia julkaisuja ovat myös raportti Japanin musiikkimarkkinasta sekä eurooppalaisille musiikinviejille suunnatut markkinaprofiilit Italiasta, Luxembourgista ja Itävallasta.
• Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry on julkaissut ohjelmatoimistobarometrin, joka tarjoaa tietoa alan nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Kyselytutkimuksen vastaukset kertovat alan polarisoitumisesta suuriin ja pieniin toimijoihin, kun taas keskivälin toimijoita on vain vähän. Suurin osa vastanneista toimistoista edustaa suomenkielistä popmusiikkia.
• Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore on koonnut yhteen Taiteen ja kulttuurin barometreissa 2022–2023 kerättyä tietoa eri alojen taiteilijoiden työhyvinvoinnista. Musiikin alalla taiteilijat arvioivat työhyvinvoinnin pääasiassa hyvälle tasolle, mutta kuormittavia tekijöitä ovat erityisesti toimeentulon epävarmuus, kilpailu ja pienet tulot. Työssä puolestaan tukevat mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön, työn mielekkyys sekä monipuolisuus. Taiteilijoiden työhyvinvoinnin tarkastelua ja seurantavälineiden kehittämistä jatketaan Cuporessa osana Työterveyslaitoksen johtamaa Mielenterveyden työkalupakki -hanketta (2023–2025).
• Pohjoismaiset musiikkialan tekijänoikeusjärjestöt ovat julkaisseet Nordic Music Materiality 2024 -raportin, jossa on tunnistettu sektorille keskeisimpiä vastuullisuusteemoja niin ympäristövastuullisuuden, sosiaalisen vastuun kuin hyvän hallinnon kannalta. Raportin mukaan tekijänoikeusjärjestöille olennaisimmiksi nousevat sosiaalisen vastuun kysymykset, esimerkiksi musiikkialan monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja henkinen hyvinvointi. Nämä ovat teemoja, joihin järjestöt voivat vaikuttaa, ja niiden osalta myös musiikin tekijät ja sidosryhmät odottavat toimenpiteitä.
• Tomi Rantasen pro gradu -tutkimuksessa "Equal Futures in Music" pureudutaan sukupuolten epätasa-arvoon Suomen populaarimusiikkialalla ja esitetään konkreettinen ehdotus tasa-arvosiirtymän toteuttamiseksi. Työssä painotetaan laajan yhteistyön merkitystä. Lue lisää Gramexin sivuilta.
• Suomalaiset kunnat panostavat kuntalaisten mahdollisuuksiin harrastaa taidetta ja kulttuuria, mutta tukevat heikommin ammattitaiteilijoiden toimintaa, kulttuurista vuorovaikutusta ja kansainvälistä toimintaa, kertoo Cuporen toteuttama kuntien kulttuuripalveluiden arviointiraportti. Suurin osuus kuntien kulttuuritoimintaan käyttämästä rahasta menee museopalveluihin, mutta yleisimpiä kulttuuripalveluita ovat vierailevat musiikkiesitykset, kulttuuritapahtumat sekä lasten ja nuorten harrastustoiminta. Myös musiikin alan taiteen perusopetusta tarjottiin lähes kaikissa Manner-Suomen kunnissa vuonna 2023.
• Open access -tutkimusartikkeleita musiikkialasta on julkaistu viime kuukausina runsaasti. Kansainvälistä tutkimusta on tehty esimerkiksi musiikin synkronisoinnin vaikutuksista kappaleiden löytämiseen, Spotifyn soittolistojen suosiosta, levy-yhtiöiden A&R-toiminnan päätöstukijärjestelmästä, luovuudesta biisinkirjoitustiimeissä, koronapandemian vaikutuksesta musiikkialan toimijoihin, paikkabrändin vaikutuksesta musiikkitoimijoiden menestymiseen sekä musiikkiin liittyvästä kaupunkibrändäyksestä ja -ekosysteemistä.

Lue myös aiemmat tutkimuksen uutiskoosteet

• Vuoden 2024 edelliset uutiskoosteet julkaistiin kesäkuussa ja maaliskuussa. Tutustu aiempiin uutiskoosteisiin ja tutkimuksiin Music Finlandin tutkimussivuilla.

Seuraa alan avainlukuja ja uutisia musiikkiala.fi-sivustolta

• Koko musiikkialan uusimmat tiedot löytyvät helposti musiikkiala.fi-sivustolta.