Music Finland julkaisee puolivuosittain musiikkialan tutkimustietoon keskittyvän uutiskirjeen. Jaamme uutiskirjeessä tietoa omista tutkimuksistamme, sekä poimimme esimerkkejä muualla tehdystä alaa koskettavasta tutkimuksesta.
Musiikkivienti Keski-Eurooppaan vahvassa nousussa.
Music Finlandin Aus Finnland -hanke vauhditti suomalaisen musiikkiviennin kasvua saksankieliseen Eurooppaan.
Vuosina 2015–2016 toteutettu Aus Finnland oli mittavin suomalaisen musiikin kansainvälistymishanke tähän mennessä. Sen vaikutuspiirissä oli koko suomalainen musiikkiala. Hankkeen aikana vientiyritysten liikevaihto kasvoi huomattavasti ja suomalainen musiikki näkyi ja kuului saksankielisessä Euroopassa (Saksa, Sveitsi ja Itävalta) niin radioissa kuin keikkapaikoilla. Aus Finnlandin tuloksia ja vaikutuksia on arvioitu huhtikuussa julkaistussa raportissa. Lue uutinen sekä hankeraportti Aus Finnlandia koskien.
Teoston tilitykset musiikintekijöille kasvoivat vuonna 2016.
Teosto tilitti vuonna 2016 musiikintekijöille ja -kustantajille 51,6 miljoonaa euroa korvauksia musiikkinsa käytöstä. Summasta 25,4 miljoonaa euroa maksettiin kotimaisille ja 26,2 miljoonaa euroa ulkomaisille musiikintekijöille ja -kustantajille. Kotimaisille musiikintekijöille maksetut korvaukset kasvoivat 17 prosenttia. Myös ulkomailta Suomeen maksetut korvaukset olivat kasvussa. Esimerkiksi Music Finlandin Aus Finnland -hankkeen kohdemaiden tilitykset suomalaisille musiikintekijöille lisääntyivät huomattavasti vuodesta 2015: Saksasta kasvua kertyi 34%, Sveitsistä 17% ja Itävallasta peräti 68%. Lue lisää Teoston korvauksista vuonna 2016.
Poimintoja:
ETLA pureutuu musiikkiteollisuuden ja digitalisaation kysymyksiin
ETLA pureutuu musiikkiteollisuuden ja digitalisaation kysymyksiin Timo Seppälän ja Derel Sellinin kirjoittamassa artikkelissa. Raportissa tarkastellaan musiikkiteollisuuden muutosta arvonmuodostuksen sekä erityisesti tekijänoikeuksien ja tilitysten läpinäkyvyyden näkökulmasta. Tutkijat pohtivat myös lohkoketju-teknologian mahdollisuuksia läpinäkyvyyden kasvattamiseksi sekä luotaavat alan tulevia tutkimustarpeita.
IFPI ja Teosto tutkivat musiikinkulutuksen muutosta
Puhelin on noussut muutamassa vuodessa lasten ja nuorten aikuisten tärkeimmäksi musiikin kuuntelun välineeksi, CD-levyjen kuunteleminen on pudonnut kolmessa vuodessa lähes puoleen ja musiikkilatausten orastanut imu on lopahtanut, käy ilmi IFPI:n ja Teoston musiikin kuuntelutottumuksia selvittäneestä raportista. YouTube on kaiken ikäisten keskuudessa suosituin musiikin kuuntelukanava, jota 32 % vastaajista kuuntelee päivittäin. Streamauspalveluista nopeimmin suosiotaan Suomessa kasvattaa Spotify, jolla on tutkimuksen mukaan arviolta yhteensä noin 1,3 miljoonaa eri käyttäjää viikossa. Lue täältä lisää.
Suoratoiston kasvutrendi jatkuu vahvana
Vuonna 2016 Suomen musiikkialan suoratoistosta saamat tulot kasvoivat 25%, mikä veti koko äänitemarkkinan hienoiseen kasvuun levymyynnin sekä digilatausten laskusta huolimatta. IFPI:n tilastojen mukaan streamauksen osuus on Suomessa jo 72% äänitemarkkinan kokonaisarvosta. Kotimaisuusaste on verrattain korkea fyysisten levyjen puolella (58%), mutta huomattavasti alhaisempi suoratoiston kohdalla (32,9%). Tutustu tutkimukseen täältä.
Suoratoisto dominoi myös globaalisti
IFPI:n tuoreen raportin mukaan digitaalinen musiikkikauppa kattaa tasan puolet kansainvälisten äänitemarkkinoiden kokonaistuloista. Suoratoisto kasvoi viime vuonna peräti 60,4% ja koko ala 5,9%, mutta kasvun jatkumista uhkaa IFPIn mukaan ennen kaikkea value gap – haasteena ovat siis YouTuben kaltaiset minimaalisen pieniä korvauksia tekijöille tilittävät videopalvelut, joiden kautta kuunnellaan kuitenkin myös huomattavan paljon musiikkia. Tutustu aiheeseen tässä uutisessa.
Pophittien introt ja nimet ovat lyhentyneet
Ohiolaistutkija Hubert Léveillé Gauvin tarkasteli top10-listojen popkappaleiden muutosta kolmen edellisen vuosikymmenen aikana. Tässä joitakin löydöksiä: introt ovat lyhentyneet, samoin kappaleiden nimet, tempot puolestaan ovat kasvaneet ja kertosäkeisiin mennään entistä nopeammin. "It's survival-of-the-fittest: Songs that manage to grab and sustain listeners' attention get played and others get skipped. There's always another song. If people can skip so easily and at no cost, you have to do something to grab their attention." Léveillé Gauvin sanoo.
Stockhausenin Helikopteri- jousikvartetto ja käsitemusiikin haaste
Turun yliopiston tutkijoiden Susanna Välimäen ja Juha Torvisen artikkeli ”Stockhausenin Helikopteri- jousikvartetto ja käsitemusiikin haaste” oli ehdolla Koneen säätiön Vuoden tiedekynä 2017 -palkinnon saajaksi. Palkinto myönnetään vuosittain erityisen ansiokkaasti kirjoitetusta suomenkielisestä tieteellisestä kirjoituksesta. Välimäen ja Torvisen Niin & Näin -lehdessä (3/2015) julkaisema artikkeli on valitsijaraadin mukaan ”monisärmäinen analyysi siitä, miten käsittämätön käsitemusiikki haastaa musiikkia ja maailmaa koskevaa ajatteluamme.”
Säveltäjyyden jäljillä
Heidi Partin ja Anu Aholan vasta julkaistu kirja Säveltäjyyden jäljillä pohtii, kuka voi säveltää musiikkia. Kirjan tavoitteena on kertoa Teoston BiisiPumppu-hankkeen kokemuksista kouluissa ja inspiroida opettajia musiikin luovaan tuottamiseen. Lisäksi kirja pyrkii herättämään laajempaa keskustelua säveltämisen opetuksesta. Kirjassa kokemuksistaan koulujen musiikintekijäkummeina kertovat mm. Axel Ehnström, Jukka Immonen, Janne Sivonen ja Lasse Turunen.
Kulttuuripolitiikan strategia 2025
Opetus- ja kulttuuriministeriön Kulttuuripolitiikan strategia 2025 on julkaistu. Tuoreen strategian mukaan ”kulttuuripolitiikan tavoitealueet ja niihin liittyvät strategiset tavoitteet vuoteen 2025 ovat: Luova työ ja tuotanto - Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset ovat parantuneet ja tuotannon ja jakelun muodot monipuolistuneet. Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin - Osallisuus kulttuuriin on lisääntynyt ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa ovat kaventuneet. Kulttuurin perusta ja jatkuvuus - Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen.”