Suomalaisen popmusiikin teosvienti on kasvanut tasaisesti läpi 2000-luvun, ja vuosi 2021 nostaa huipun jälleen uuteen korkeuteen. Music Finlandin vuosittaisen teosvientiselvityksen mukaan ulkomaisten artistien esittämiä suomalaisten tekijöiden popkappaleita julkaistiin vuoden 2021 aikana yhteensä 144.

Popmusiikin teosvienniksi määritellään ulkomaisten artistien popkappaleet, joita suomalaiset musiikintekijät ovat olleet kirjoittamassa. Vuosittaista teosvientitilastoa on ylläpidetty jo usean vuoden ajan, ja kappaleiden lukumäärä on kasvanut vuosituhannen alun aikana tasaisesti. Vuoden 2021 vientikappaleita kysyttiin keväällä 2022 suomalaisilta kustantajilta ja biisintekijöiltä, ja tietoon saatiin nyt ennätysmäärä määritellyt kriteerit täyttäviä teoksia, yhteensä 144. Kaikkiaan vuodesta 2006 alkaen on nyt tiedossa 821 kriteerit täyttävää vientikappaletta.

Tekijäjoukko kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa

Teosten lukumäärä kertoo jo itsessään kentän kasvusta, mutta erityisen vahvasti biisiviennin ammattimaistumisesta kertoo kappaleita kirjoittaneiden tekijöiden määrän lisääntyminen. Muutaman viime vuoden aikana tekijäjoukko on kaksinkertaistunut. Kun vielä vuonna 2018 aktiivista kansainvälistä uraa tekeviä oli tilastossa vain 38, nyt heitä on 77. Vastaavassa suhteessa on kasvanut eri vuosina toimineiden tekijöiden yhteen laskettu määrä: ennen vuotta 2018 kansainvälisiä julkaisuja oli tiedossa kaiken kaikkiaan 77 eri kirjoittajalta, kun nyt vuonna 2021 tilastossa on 161 eri kansainvälisesti julkaistua biisintekijää.

Uusia tekijöitä alalle on tullut paljon erityisesti viime vuosina. Viimeisten kolmen vuoden aikana uusia nimiä on tullut tietoon vuosittain yli 20, ja tänä vuonna uusia oli jo 25. Tekijäjoukon kasvaessa myös naisia on tilastossa enemmän, joskin näiden osuus on pysynyt kutakuinkin samassa – noin viidenneksessä – jo useita vuosia.

Eniten uusia kappaleita julkaistiin Anna Timgreniltä, jolta oli nyt mukana yhteensä 19 uutta kappaletta. Lukuun ei ole laskettu aiemmin singleinä julkaistuja kappaleita, jotka saivat nyt uudelleenjulkaisunsa albumeilla, vaikka nämä onkin huomioitu myyntimenestyksiä tarkasteltaessa. Suurin osa Timgrenin tekemistä kappaleista on julkaistu Aasiassa, erityisesti Etelä-Koreassa, vaikka K-popin maailmanmenestyksen myötä kappaleet ovat menestyneet hyvin myös muilla markkina-alueilla.

Paljon julkaisuja on myös Axel Ehnströmillä – kaikkiaan 15. Ehnström nousi nyt myös kärkeen pitkän aikavälin tuotteliaimpana vientilaulujen kirjoittajana, sillä häneltä on vuosien varrelta tiedossa yhteensä 63 kansainvälisesti julkaistua kappaletta.

Menestyskappaleita yli markkinarajojen

Popmusiikin teosvienti kasvoi vuonna 2021 kaikilla suomalaisille tyypillisillä markkina-alueilla: Euroopassa, Aasiassa sekä Pohjois-Amerikassa. Alueiden osuudet pysyivät hyvinkin samoina kuin edellisinä vuosina. Noin joka toinen kappaleista tehtiin eurooppalaisille esittäjille, Aasian osuus oli noin kolmanneksen ja lähes kaikki loput teokset ankkuroituivat pohjoisamerikkalaiselle markkina-alueelle.

Aasialaisen markkina-alueen sisällä vahvistui jälleen teosvienti Japaniin ja aivan erityisesti Etelä-Koreaan, kun taas Kiinassa julkaistuja kappaleita oli nyt vähemmän. Euroopassa aiempaa suuremmiksi kohdemarkkinoiksi nousivat erityisesti Baltian maat – ja joukossa olikin esimerkiksi Liettuaa vuoden 2021 Euroviisuissa edustanut The Roopin Discoteque (tekijöinä Kalle Lindroth ja Ilkka Wirtanen).

Vuoden suurimmat hitit ylittivät markkina-alueiden rajoja. Sekä suoratoisto- että myyntiluvuissa arvioiden menestynein suomalainen vientikappale vuonna 2021 oli Tiëston ja Karol G:n Don’t Be Shy (tekijänä Teemu Brunila). Kesällä 2021 julkaistua kappaletta oli seuraavaan kesään mennessä kuunneltu Spotifyssä 334 miljoonaa kertaa ja Youtubessakin sitä oli striimattu yli 200 miljoonaa kertaa. Se nousi myös maailmanlaajuisille suoratoisto- ja myyntilistoille ja oli Spotifyn Top Songs Global -listalla korkeimmillaan sijalla 37 ja sekä Billboard Global 200 -listalla sijalla 55.

Erityisesti kappale on saanut kuulijoita Etelä-Amerikassa ja Espanjassa toisen esittäjänsä, kolumbialaisen menestysartisti Karol G:n myötä. Esimerkiksi Brasiliassa single on myynyt tupla-platinaa, ja Meksikossa se oli kolme viikkoa radiosoittolistan ykkösenä. Listasijoja on tullut myös eri Euroopan maista, ja se nousi amerikkalaisen "Billboard Hot Dance / Electronic Songs" -vuosilistalle sijalle 15. Sitä on myös sijoitettu mainoksiin ja amerikkalaisiin televisio-ohjelmiin.

Katso Don't Be Shy -kappaleen musiikkivideo:

Samoihin aikoihin listasijoituksia keräsi myös toinen hittikappale, joka sai suosiota paitsi kotimarkkinallaan Aasiassa myös Yhdysvalloissa: eteläkorealaisen tyttöyhtye Twicen The Feels (tekijänä Anna Timgren) julkaistiin jo alun perin myös englanniksi Yhdysvaltojen markkinoita ajatellen. Kappaleella on Spotify-toistoja jo yli 215 miljoonaa, ja myös se nähtiin Spotify Top Songs Global-listalla sekä Billboardin "Global 200" -listalla (sija 12), "Pop Airplay" -listalla (sija 40) ja "Hot 100" -listalla (sija 83) kuten myös Ison Britannian singlelistalle (sija 80).

Myös kappaleen sisältänyt albumi "Formula of Love: O+T=<3" nousi myyntimenestykseksi ja oli esimerkiksi Billboardin "World Albums" -listalla ensimmäisenä, "Top Album Sales" -listalla sijalla 2 sekä "Billboard 200" -listalla kolmantena. Globaalin ja amerikkalaisen markkinan lisäksi kappaleen suosio on ollut hyvin suuri Japanissa sekä yhtyeen kotimaassa Etelä-Koreassa – albumi on myynyt Etelä-Koreassa kolminkertaista platinaa ja se on ollut listaykkösenä.

Katso The Feels -kappaleen musiikkivideo:

Korean markkinoille suunnatun K-Popin maailmanlaajuinen suosio näkyy suomalaiskappaleiden kuuntelualueissa yleisemminkin. Oman alueensa lisäksi monilla eri listoilla (esimerkiksi Billboardin 200, mutta myös Japanin ja Suomen albumilistoilla) on menestynyt esimerkiksi Enhypenin albumi "Dimension: Dilemma", jolla on julkaistu myös kappale Upper Side Dreamin’ (tekijänä Anna Timgren). Yli rajojen ovat menestyneet myös eteläkorealaisen tyttöbändin LOONAN Hula Hoop (tekijänä Anna Timgren) – yhtyeen ensimmäinen japanilainen single – sekä Not Friends (tekijänä Tido Nguyen). Ensimmäisen Japanin-julkaisunsa teki myös eteläkorealainen The BOYZ, jonka Breaking Dawn -kappaletta oli tekemässä Karri Mikkonen.

Muita menestyneitä suomalaisia K-pop-kappaleita vuonna 2021 olivat esimerkiksi NCT Dreamin Rainbow (tekijänä Jurek Reunamäki), Minzyn Teamo (tekijänä Janne Hyöty ja Sofia Ahläng), SF9:n Scenario (tekijänä Johan Nybäck), sekä aespa-yhtyeen vuonna 2021 uudelleen julkaisema Dreams Come True (tekijänä Risto Asikainen, alkuperäinen nimi Rakastuin mä looseriin).

Mainittavaa on myös korealaisen Chung Han "Querencia"-albumin saama arvostelumenestys, jolla on useita Anna Timgrenin tekemiä kappaleita. Esimerkiksi Billboardissa albumia kehuttiin globaaleista soundeista, joiden arveltiin lisäävän K-popin kansainvälistä kuulijakuntaa, ja kesällä 2021 levy nostettiin sekä Billboardin että NME:n ”Best Albums of 2021 So Far” -listalle.

Biisivientitilastossa uudeksi ilmiöksi on noussut se, että monista kappaleista on nyt tehty eri kieliversioita. Tällaisia ovat esimerkiksi Aasiassa menestynyt D.O.:n Rose (tekijänä Axel Ehnström), Alec Benjaminin The Way You Felt (mandariinikiinaksi Ni De Mu Guang, tekijänä Lenno Linjama) sekä Steve Aokin, Jolin Tsain ja MAX:in Equal in the Darkness (mandariinikiinaksi 都没差,tekijänä Teemu Brunila). Viimeksi mainittua käytettiin Kiinassa myös pelin lanseerauksessa.

Katso Equal in the Darkness -kappaleen musiikkivideo:

Yli miljardi kuuntelua ja kasvava tekijäjoukko kertovat kentän kasvusta

Vuoden 2021 biisivientitilastot kertovat, että suomalaisen popmusiikin teosviennin volyymi on selkeässä kasvusuunnassa. Kappaleiden määrän lisääntymisen ohella myös tekijäjoukko kokonaisuutena sekä uusien tekijöiden määrä on aiempaa suurempi. Tämä kaikki kertoo myös siitä, että suomalaisen teosviennin verkostot kasvavat ja uusia yhteyksiä maailmalle syntyy. Vaikka julkaisuprosessit saattavat olla pitkiä ja listalla on mukana myös ennen pandemiaa tehtyjä kappaleita, monet näistä julkaisuista ovat saaneet alkunsa pandemia-aikana ja etäyhteyksin.

Kappaleiden lisääntyessä ja murtaessa markkina-alueiden rajoja myös kuunteluiden määrä on kasvanut. Esimerkiksi suoratoistopalvelu Spotifyssa näitä vuonna 2021 julkaistuja 144 kappaletta on kuunneltu kesään 2022 mennessä yhteensä yli miljardi kertaa. Kolmetoista kappaleista on ylittänyt 10 miljoonan kuuntelun rajan ja peräti 57 kappaletta miljoonan kuuntelun rajan. Spotify-kuunteluiden määrä kertoo paitsi kappaleiden suosiosta myös palvelun aiempaa laajemmasta leviämisestä esimerkiksi Aasian markkinoilla.

Pitkän aikavälin kuunnelluimpien listalle nousi tällä kertaa kaksi kappaletta: Don’t Be Shy sekä The Feels. 500 miljoonan Spotify-kuuntelun rajapyykin ylittää kuitenkin edelleen vain kaksi suosikkikappaletta, vuonna 2020 julkaistu Take You Dancing sekä vuodelta 2017 oleva September Song.

Mitä on popmusiikin teosvienti?

Music Finland kerää tietoja suomalaisesta popmusiikin teosviennistä vuosittain, ja tiedossa on kappaleita takautuvasti vuodesta 2006 saakka.

Keväällä 2016 julkaistu ensimmäinen teosvientiselvitys ”Suomalaisten musiikintekijöiden popkappaleet maailmalla” kartoitti laajasti kasvavaa musiikinvientialaa. Teosvienti on rajattu tässä yhteydessä tarkoittamaan suomalaisten musiikintekijöiden kansainvälisesti julkaistuja popkappaleita, joiden esittäjänä ovat ulkomaiset esiintyjät. Suomalaiset artistit tai musiikintekijä itse saattavat olla mukana vierailevana artistina. Popkappale ei määrity selvityksessä musiikillisin kriteerein, vaan sillä viitataan tietyillä käytännöillä toimivalla kentällä julkaistuihin kappaleisiin.

Vuoden 2021 tietoja kysyttiin keväällä 2022 musiikkikustantajilta ja tekijöiltä. Koko kentän kartoittamisen vuoksi alalle suunnattu tietopyyntö on ollut laaja, ja ilmoitettuja tietoja on tarkistettu ja rajattu tilaston kokoamisvaiheessa. Teos- ja tekijätietojen lisäksi vastaajilta on kysytty kappaleiden myyntimääriä ja listasijoituksia sekä kappaleiden taustatarinoita ja tietoa synkronoinnista. Tilastoa tarkennetaan myös takautuvasti.

Suomalaisten musiikintekijöiden ulkomaisille artisteille tekemiä popkappaleita on tilastoitu usean vuoden ajan. Vuonna 2016 julkaistussa "Suomalaisten musiikintekijoiden popkappaleet maailmalla" -raportissa esiteltiin teosviennin lukuja vuodesta 2006 alkaen, ja selvitys osoitti selkeää kasvua 2000-luvun kuluessa. Kasvutrendi on ajan mittaan vain vahvistunut, ja vuonna 2020 teosviennissä saavutettiin taas uusi ennätys, 102 popkappaletta (katso lista kaikista kappaleista tekstin sivun alareunan linkistä).