Suomalainen musiikkivienti kasvoi vuonna 2023 tasaista vauhtia, mikä näkyy sekä musiikkiviennin arvossa että popmusiikin teosviennin uusissa luvuissa. Ala on palautunut monilta osin pandemiasta, mutta kansainväliset muutokset ja megatrendit vaikuttavat myös suomalaiseen musiikkivientiin varsin paljon. Vuodelle 2023 osui suomalaisessakin musiikkiviennissä kiinnostavia ilmiöitä, jotka kertovat musiikkiviennin olevan monipuolinen ja laaja kokonaisuus.

Musiikkiviennin arvo kasvoi jälleen vuonna 2023

Suomalainen musiikkivienti kasvoi vuonna 2023 ja oli nyt arvoltaan 138,8 miljoonaa euroa. Musiikkiviennin ydinalueista suurimmaksi nousi vuonna 2023 jälleen elävä musiikki, joka kärsi edellisinä vuosina pahasti pandemian vaikutuksista. Elävän musiikin vienti toi Suomeen nyt yhdeksän miljoonaa euroa. Sektori kasvoi selvästi, mutta kahdentoistakaan prosentin kasvu ei palauttanut sitä pandemiaa edeltäneisiin lukemiin.

Musiikkiviennin ydinalueisiin luetaan elävän musiikin lisäksi äänitevienti, tekijänoikeustulot sekä musiikkialan muut vientitulot. Vuonna 2023 kasvusuunnassa oli myös äänitevienti (arvo 7,7 miljoonaa euroa), kun taas tekijänoikeustulot (7,5 miljoonaa euroa) ja musiikkialan muut vientitulot (1,6 miljoonaa euroa) tuottivat hiukan edellisvuotta vähemmän. Kaikkiaan ydinalueiden viennistä tuli Suomeen vuonna 2023 yhtensä 25,9 miljoonaa euroa eli noin prosentin edellisvuotta enemmän.

Ydinalueiden lisäksi musiikkiviennin arvoon lasketaan mukaan myös esimerkiksi musiikkisovellukset ja musiikkiteknologia. Digitaalisten musiikkipalveluiden kasvun myötä myös näiden muiden musiikkiin liittyvien tavaroiden ja palveluiden viennin Suomeen tuottama tulo kasvoi entisestään 112,9 miljoonaan euroon. Kaikkiaan musiikkiviennin kokonaisarvo oli nyt siis 138,8 miljoonaa euroa.

• Lue koko tutkimusjulkaisu: Musiikkiviennin arvo 2023
  

Biisiviennissä tehtiin yhteistyötä eri mantereilla

Popmusiikin teosviennissä päästiin vuonna 2023 uuteen ennätyslukemaan, kun kansainvälisten artistien esittämiä suomalaistekijöiden kappaleita lisättiin tilastoon yhteensä 158. Yhteistyötä tehtiin niin Euroopassa, Aasiassa kuin Pohjois-Amerikassa monien menestyneiden artistien kanssa, ja esimerkiksi nigerialaisartisti Burna Boylle tehty City Boys noteerattiin USA:ssa myös Grammy-ehdokkuudella. City Boysin suomalaistekijöitä ovat Santeri Kauppinen (MD$) ja Robert Laukkanen (Ruuben).

Kaikkiaan vuonna 2023 julkaistuja kappaleita on ollut tekemässä 82 tekijää, joista kolmannes on nyt tilastossa mukana ensimmäistä kertaa. Biisiviennin tilastoa on tuotettu nyt jo noin kymmenen vuoden ajan, ja tiedossa on kappaleita vuodesta 2009 alkaen. Menestyskappaleita on kirjoitettu aiempina vuosina esimerkiksi Jason Derulolle, Tiëstolle, Karol G:lle, JP Cooperille kuten myös korealaisyhtye Twicelle ja nigerialaisartisti Burna Boylle.

• Lue koko tutkimusjulkaisu: Popmusiikin teosvienti 2023

Musiikkiviennin laaja kirjo

Musiikkiviennin taloustietojen ja tilastojen alle kätkeytyy laaja kirjo suomalaisen musiikkiviennin ilmiöitä. Suomalaista musiikkia viedään kaikissa genreissä, ja monenlaisissa volyymeissä. Suuret kaupalliset menestykset näkyvät mediassa herkimmin, mutta paljon rahaa Suomeen tulee myös yksittäisten toimijoiden jokapäiväisestä kansainvälisestä toiminnasta. Monissa genreissä arvostusta mitataan rahan sijaan esimerkiksi palkinnoilla ja arvostelumenestyksellä.

Pop-viennin suurimpiin menestyjiin vuonna 2023 kuului eittämättä Käärijä. Eurovision laulukilpailussa toiselle sijalle yltänyt Cha Cha Cha keräsi vuoden aikana valtaisan suosion esimerkiksi Spotifyssa nousten viisufinaalin jälkeen palvelun maailmanlaajuisen listan seitsemänneksi – sekä Iso-Britannian virallisen listan sijalle kuusi. Alman kakkosalbumin ”Time Machinen” myötä jo syksyllä 2022 julkaistu Summer Really Hurt Us -single nousi puolestaan Iso-Britannian virallisen radiolistan sijalle 18, ennen kaikkea BBC Radio 2 -kanavan voimasoiton myötä.

Suomalaisen musiikkiviennin selkärankana ovat jo pitkään olleet metallibändit, jopa siinä määrin että Helsingin Sanomat pohti kesällä 2024, miksi metallimusiikin kansainvälistymisestä ei ole uutisaiheeksi. Myös vuonna 2023 rock- ja metalliyhtyeet kiersivät aktiivisesti maailmalla läpi vuoden. Vuoden ahkerin esiintyjä lieni VV (Ville Valo) 120 esiintymisellään, perässään esimerkiksi Blind Channel (78 esiintymistä – lue HS:n artikkeli Blind Channelin kiertue-elämästä täältä), Insomnium (72 esiintymistä), Apocalyptica (58 esiintymistä) ja Amorphis (53 esiintymistä). VV:n ”Neon Noir” oli myös yksi vuoden isoimmista albumeista genressä: levy nousi esimerkiksi Saksan virallisen listan sijalle neljä ja valittiin vuoden 17. parhaaksi levyksi Metal Hammer -mediassa. Toinen menestyksekäs metallialbumi oli Insomniumin levy ”Anno 1696”, joka puolestaan nousi Saksan virallisen listan sijalle viisi.

Folkin ja jazzin puolella Suomi sai näkyvyyttä ennen kaikkea Saksan Münsterissä syksyllä 2023 pidetyn Münsterland-festivaalin myötä. Tapahtumassa esiintyi yli 100 suomalaista artistia kuukauden aikana. Marraskuussa kansanmuusikko, säveltäjä ja artisti Maija Kauhanen voitti halutun Pohjoismaisen neuvoston musiikkipalkinnon – ja nähtiinpä hänet myös tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla. Vuoden jazz-levyihin lukeutui muun muassa Verneri Pohjolan ”Monkey Mind”, joka keräsi kehuvia arvioita maailmanmedioissa Financial Timesista UKvibeen.

Tuoreehko musiikkiviennin ilmiö on kotistudioissaan musiikkia tekevät elektroniset DIY-artistit ja -tuottajat, kuten DJ FKU (joka tunnetaan myös artistinimellä Skorde) ja Robbe. Näiden artistien ura on lähtökohtaisesti ulkomailla ja ennen kaikkea internetissä, eikä maailmalle ole lähdetty perinteisen musiikkiteollisuuden kanavien kautta. Erityisen suuri menestys on ollut phonk-musiikkia tekevällä DJ FKU:lla/Skordella (Valentin Valkiainen): parikymppisen artistin kappaleita kuunnellaan Spotifyssä kuukausittain viidentoista miljoonan käyttäjän toimesta ja hänen suosituinta kappalettaan Tuca Donka (2023) on toistettu yli 200 miljoonaa kertaa. Ilmiölle tyypillisesti DJ FKU tai Skorde julkaisee kappaleitaan harva se päivä – vuoden 2023 aikana Spotifyyn on kirjattu pelkästään DJ FKU:n osalta yli 150 uutta kappaletta tai remiksausta. Reilun miljoonan kuukausikuuntelijan Spotify-yleisön keräävä Robbe (Robin Björkskog) on puolestaan erikoistunut EDM:n alalajeihin kuten slap house ja bounce, joiden hengessä hän julkaisee tyypillisesti tunnettujen hittien cover-versioita.

Klassisen musiikin kansainvälisellä kentällä suomalaismenestykset eivät ole harvinaisia, ei myöskään vuonna 2023. Esimerkiksi kapellimestari Dalia Stasevska sai vuoden aikana merkittävää mediahuomiota, kun hänet valittiin sekä BBC Music Magazinen vuoden muusikoksi sekä New York timesin ”Vuonna 2023 läpimurron tehneet tähdet” -listalle. Kapellimestari Anna-Maria Helsing puolestaan valittiin BBC Concert Orchestran ylikapellimestariksi, mikä teki hänestä jo neljännen suomalaisen ylikapellimestarin Lontoon keskeisissä orkestereissa.

Mediahuomiota saivat myös kesäkuussa 2023 menehtyneen säveltäjä Kaija Saariahon teokset, ja esimerkiksi Innocence-ooppera sai alkuvuonna Lontoossa viiden tähden arvioita. Saariahon kuoroteosten levytys ”Reconnaissance” (2023) puolestaan toi Helsingin kamarikuorolle, Uusinnalle ja teokset johtaneelle Nils Schweckendiekille tavoitellun Grammy-palkinnon alkuvuonna 2024. Kansainvälistä tunnustusta saivat myös säveltäjä Lotta Wennäkoski sekä hänen teoksiaan levyttänyt Radion Sinfoniaorkesteri, jotka saivat merkittävän brittiläisen Gramophone-musiikkijulkaisun äänitepalkinnon.

Monia tapoja saada vientituloa

Miten musiikkivientieurot tulevat Suomeen? Palkkiot, tekijänoikeuskorvaukset ja rojaltit noudattavat omia kansainvälisen liiketoiminnan lainalaisuuksiaan. Gramex ja Teosto ovat viimeaikaisissa artikkeleissaan avanneet kansainvälisten tekijänoikeuskorvausten kertymistä. Gramex kertoo prosessista omalta osaltaan vuosikertomuksessaan 2023, jonka artikkelissa kuvataan rahan kulkua ulkomaiselta radioasemalta suomalaisen muusikon ja tuottajan tilille. Taustalla on kattava sopimusverkosto, ja korvausprosessiin liittyy valtava määrä dataa. Artikkelissa arvioidaan, että 60 prosenttia ulkomailta tulevista Gramex-korvauksista kohdistuu klassiseen musiikkiin. Tutustu artikkeliin: Gramex vuosikatsaukset > Artikkelit > Näin raha saadaan Suomeen.

Teosto puolestaan julkaisi vuonna 2023 artikkelisarjan Teoston kautta tuloutuvien kansainvälisten korvausten tärkeimmistä alueista. Sarjan mukaan Saksasta tilitetään eniten ulkomaisia tekijänoikeustuloja, ja kaikkiaan viidennes suomalaisten musiikintekijöiden ulkomailta saamista tekijänoikeustuloista tulee Saksasta. Merkittäviä alueita ovat myös Pohjoismaat, erityisesti Ruotsi, sekä Iso-Britannia ja USA. Lisäksi Teoston juttusarjassa nostetaan esiin kasvussa olevat markkina-alueet, Ranska ja Aasia. Teoston kansainvälisistä yhteyksistä on tietoa myös Teoston Kansainvälistymisen tuki -sivulta.

Musiikkiviennin ja teosviennin tilastoista

Musiikkiviennillä tarkoitetaan suomalaisten tai Suomesta käsin vakituisesti toimivien henkilöiden ja organisaatioiden harjoittamaa musiikkiin liittyvää toimintaa, joka on suunnattu Suomen rajojen ulkopuolelle tai joka tuottaa tuloja ulkomailta. Musiikkiviennin markkina-arvoon lasketaan tästä toiminnasta Suomeen tuloutuvan rahavirran määrä eli suomalaisten musiikkialan yritysten ja yksityishenkilöiden ulkomailta saamat tulot.

Popmusiikin teosviennin tilastossa listataan suomalaisten musiikintekijöiden kansainvälisesti julkaistut popkappaleet, joiden esittäjänä ovat ulkomaiset artistit. Vuodesta 2006 alkaen tiedossa on 1163 kriteerit täyttävää kappaletta, joita on ollut tekemässä 238 kansainvälisesti toimivaa musiikintekijää.

Koosteen ovat toimittaneet Teemu Fiilin ja Merja Hottinen.