Koronapandemian vaikutus näkyi vahvasti musiikkialan taloudellisessa arvossa sekä suomalaisessa musiikkiviennissä myös toisena koronavuonna 2021. Elävän musiikin tapahtumien rajoitukset heikensivät edelleen alan tuloja, ja samalla tukien ja apurahojen merkitys alan kokonaistaloudessa vahvistui. Digitaalisten palveluiden kysyntää pandemia ei sen sijaan hidastanut, ja esimerkiksi äänitemarkkinan kasvu oli ennätyksellistä. Myös popmusiikin teosvientiä jatkettiin entistä tarmokkaammin digitaalisella yhteistyöllä uuteen huippulukemaan.
Suomen musiikkialan kokonaisarvo vuonna 2021 oli 890 miljoonaa euroa. Ydinalueiden arvo elpyi hiukan suhteessa ensimmäiseen pandemiavuoteen 2020, mutta jäi edelleen selvästi koronaa edeltävästä tasosta. Elävän musiikin sektorin arvo oli nyt 314 miljoonaa euroa, missä oli kasvua ensimmäiseen pandemiavuoteen 15 prosenttia. Tekijänoikeustuloja kertyi puolestaan 97 miljoonaa euroa. Äänitesektori kasvoi jopa 18 prosentilla ja sen vähittäismyynnin kokonaisarvo Suomessa voidaan nyt arvioida 110 miljoonaan euroon.
Musiikkialan tulonmenetyksiä on korona-aikana kompensoitu julkisella ja yksityisellä tuella. Sen määrä kaksinkertaistui jo vuonna 2020, ja vuonna 2021 tukia jaettiin yhteensä 109 miljoonaa euroa, mikä on lähes 80 prosenttia edellisvuotta enemmän. Ydinalueiden lisäksi musiikkialan arvoon on laskettu musiikkikoulutus, joka huomioidaan kokonaisuudessa samalla arviosummalla (270 miljoonaa euroa) kuin aiempina vuosina.
Myös suomalainen musiikkivienti kokonaisuutena kärsi vielä vuonna 2021 pahasti koronapandemian vaikutuksista. Erityisesti elävän musiikin viennin arvo jäi poikkeuksellisen alhaiselle tasolle: se oli toisena pandemiavuonna vain 3,2 miljoonaa euroa. Tekijänoikeustulot (5,9 miljoonaa euroa) pysyivät kuitenkin edellisen vuoden tasolla, ja musiikkialan muissa vientituloissa – sävellys- ja tuottajapalkkiot, nuottien myynti ja vuokraus sekä esimerkiksi oheistuotteet ja mainossopimukset – näkyi jo palautumista (arvo nyt 1,3 miljoonaa euroa). Parhaiten musiikkiviennin ydinalueista menestyi äänitevienti, joka kasvoi seitsemällä prosentilla ja oli nyt arvoltaan 7,5 miljoonaa euroa. Kaikkiaan musiikkiviennin ydinalueista tuloutui vuonna 2021 Suomeen 17,9 miljoonaa euroa eli 3,6 prosenttia ensimmäistä pandemiavuotta enemmän.
Musiikkiin liittyvien muiden tavaroiden ja palveluiden vienti kasvoi hiukan pandemiasta huolimatta: sektorin arvo on nyt 75,2 miljoonaa euroa. Tähän kategoriaan kuuluvat musiikkisovellukset, palvelut ja teknologia, esimerkiksi äänentoistoon liittyvät ammattilaislaitteet sekä digitaalisia palveluita tuottavat startup-yritykset. Kaikki yhteen laskien musiikkiviennin arvo vuonna 2021 oli 93,1 miljoonaa euroa.
Musiikkialan talous ja vienti -raportin vuoden 2020 tiedot on kerätty samalla menetelmällä kuin edellisinä vuosina (lue menetelmistä tarkemmin raportin lopusta osiosta Näin tutkimus tehtiin). Tietojen keräämisestä ovat vastanneet tutkimuspäällikkö Merja Hottinen Music Finlandista (kokonaisarvo, musiikkivienti) sekä tutkija Tuomas Ilmavirta (musiikkivienti). Raportin kokosi Merja Hottinen.
Suomen musiikkialan kokonaisarvo 2021
Suomen musiikkialan kokonaisarvo vuonna 2021 oli 890,3 miljoonaa euroa. Tästä musiikkialan ydinsektorien osuus on 620,3 miljoonaa euroa, minkä päälle on laskettu arvio koulutuksen arvosta, 270 miljoonaa euroa.
Musiikkialan ydinsektorien arvo kasvoi edellisvuodesta noin 15 prosentilla, mutta jäi silti huomattavasti pandemiaa edeltävästä ajasta. Musiikkialan talouteen vaikuttivat edelleen voimakkaasti koronapandemian vuoksi asetetut elävän musiikin rajoitukset sekä koronan muut talousvaikutukset. Näitä vaikutuksia kompensoitiin yksityisillä ja julkisilla tuilla.
Suomen musiikkialan kokonaisarvon osalta raportissa esitetään tulovirrat, jotka muodostuvat kuluttajien maksamista arvonlisäverollisista loppuhinnoista tai musiikin käyttäjien korvauksista. Esimerkiksi konserttien osalta mukaan on laskettu kuluttajien tapahtumaan käyttämät rahat lippuineen ja oheismyynteineen. Samoin äänitemyyntiin on arvioitu mukaan vähittäismyynnin kate. Eri sektorien väliset tulonsiirrot on vähennetty kokonaisarvosta.
Arvo jakautui eri sektoreiden välillä seuraavasti:
Elävä musiikki: 313,9 miljoonaa euroa (+ 15 %)
Elävä musiikki on aiempina vuosina muodostanut yli puolet Suomen musiikkialan kokonaisarvosta, mutta koronapandemian myötä sektorin arvo romahti lähes puoleen entisestä. Vuonna 2021 elävä musiikki pääsi hiukan elpymään, vaikka koronarajoitukset yhä heikensivät alan toimintaedellytyksiä.
Elävän musiikin yksityissektori: 109,8 miljoonaa euroa (+ 37 %)
Suurin osa elävän musiikin tulonmuodostuksesta on perinteisesti tullut yksityiseltä sektorilta, johon lasketaan ne yksityiset elävän musiikin tapahtumat, joista Teosto kerää tekijänoikeuskorvauksia: klubi- ja lavaesiintymiset, konsertit, festivaalit ja muut suurtapahtumat. Koronapandemian vaikutukset juuri tähän toimintaan ovat olleet suurimmat, ja vuonna 2020 sen arvo jäi vain 17 prosenttiin entisestä. Vuonna 2021 sektori kuitenkin palautui hiukan, kun rajoituksia ajoittain purettiin: elävän musiikin yksityissektorin arvo oli nyt 109,8 miljoonaa euroa. Tämäkin oli vain noin kolmasosa suhteessa vuoteen 2019 eli koronapandemiaa edeltäneeseen ns. normaalitilanteeseen.
Suomen musiikkitapahtumien etujärjestö LiveFin ry arvioi elävän musiikin yksityissektorin koon liikevaihtoperustaisesti, mikä huomioi laajemmin elävän musiikin tulonmuodostuksen moninaisuuden. Vuonna 2019 tehdyssä toimialakyselyssä tapahtumapaikkojen, festivaalien ja tanssilavojen yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2019 oli 376 miljoonaa euroa ja koko yksityissektorin 452 miljoonaa euroa, ja ensimmäisenä koronavuonna sektorin tulonmenetykset olivat LiveFinin mukaan noin 80 prosenttia. Vuonna 2021 yksityissektorin liikevaihdoksi on arvioitu 135 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa noin 70 prosentin pudotusta vuoteen 2019 verrattuna. Suhteessa koronaa edeltävään aikaan jäi LiveFinin mukaan vuonna 2021 toteutumatta yli 22 000 elävän musiikin esitystä ja noin 6,5 miljoonaa elävän musiikin tapahtumakäyntiä. Tarkempi toimialaselvitys julkaistaan myöhemmin syksyllä.
Elävän musiikin yksityissektorilla toimii myös joukko kulttuurifestivaaleja, joiden toimintaa tilastoi Finland Festivals ry ja joiden toiminnan rahoitus tulee osittain julkiselta sektorilta (ks. Yksityinen ja julkinen tuki). Festivaaleja jouduttiin koronapandemian aikana perumaan kokonaan tai muuttamaan etäfestivaaleiksi, ja järjestettyjen festivaalien kävijämääriä rajoitettiin. Kun ennen koronapandemiaa kulttuurifestivaalien yhteen lasketuksi kävijämääräksi tilastoitiin yli kaksi miljoonaa, määrä laski ensimmäisenä pandemiavuonna yli 60 prosentilla ja vuonna 2021 siitä vielä noin puoleen. Festivaalit kuitenkin tavoittivat tätä suuremman määrän kuulijoita ja katsojia esimerkiksi suoratoistettujen, radioitujen tai muilla poikkeusjärjestelyillä laajemmalle välitettyjen tapahtumien ansiosta.
Elävän musiikin julkinen sektori: 204,1 miljoonaa euroa (+ 6 %)
Elävän musiikin julkiseen sektoriin lasketaan sinfoniaorkesterit, Kansallisooppera ja -baletti, kirkkomusiikki sekä sotilasmusiikki. Koronapandemia vaikutti selvästi näidenkin kokonaisrahoitukseen vuonna 2020, mutta tilanne koheni hiukan vuonna 2021. Silti rahoitus ei vielä ole koronaa edeltävällä tasolla. Kaikkiaan julkisella sektorilla liikkui rahaa 204,1 miljoonan euron edestä eli noin kuusi prosenttia edellisvuotta enemmän.
Suomen sinfoniaorkesterit ry:n jäsenorkesterien kokonaisrahoitus kasvoi ensimmäisestä pandemiavuodesta noin 9 prosentilla ja oli nyt 78,1 miljoonaa euroa. Koronarajoitusten aikana toimintaa jatkettiin verkkokonsertein ja -lähetyksin, joita järjestettiin yhteensä 446.
Myös Kansallisoopperan ja -baletin kokonaisrahoitus nousi edellisvuodesta noin kahdeksalla prosentilla ja oli nyt 55,9 miljoonaa euroa. Summa sisältää myös balettioppilaitoksen valtionosuuden. Viranomaismääräykset rajoittivat myös oopperan esitystoimintaa. Keväällä esitykset peruuntuivat ja ensi-illat siirtyivät tulevaan, mutta syyskauden esitysten täyttöaste oli kuitenkin yli 90 %. Oopperatalossa tapahtumia seurasi yli 97 000 katsojaa ja digitaalisesti tavoitettiin 1,2 miljoonaa katsojaa.
Sotilasmusiikin rahoituksen taso pysyi edellisen vuoden tasolla (11 miljoonaa euroa), ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon musiikkiin käyttämät varat nousivat melko lähelle koronaa edeltänyttä aikaa (nyt 59,1 miljoonaa euroa, + 3 %).
Äänitteet: 109,9 miljoonaa euroa (+ 18 %)
Suomessa toimivien äänitetuottajien kattojärjestö Musiikkituottajat – IFPI Finland ry julkaisee vuosittain tiedot äänitteiden tukkumyynnistä Suomessa. Tilaston mukainen tukkumyynnin arvo oli vuoden 2021 lopussa 68,3 miljoonaa euroa. Tukkumyynnin perusteella on äänitteiden vähittäismyynnin verolliseksi kokonaisarvoksi vuoden 2021 osalta arvioitu 109,9 miljoonaa euroa, eli 18 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Lukuun sisältyy myös arvio Musiikkituottajat ry:n ulkopuolisesta äänitemyynnistä.
Suoratoistopalveluiden suosio kasvoi edelleen, ja digitaalisen markkinan arvo kasvoi 17,5 prosenttia. Vuonna 2021 myös fyysinen äänitemyynti kääntyi kasvuun erityisesti vinyylilevyjen myynnin ansiosta. Kaikkiaan fyysinen levymyynti näyttää vakiintuneen noin 10 prosenttiin markkinasta.
Vuonna 2021 kotimaisen musiikin osuus oli 31 prosenttia Musiikkituottajat ry:n jäsenyhtiöiden äänitemyynnistä.
Tekijänoikeuskorvaukset: 97,0 miljoonaa euroa (+ 7 %)
Musiikkialalla kertyy tekijänoikeustuloja usealta osa-alueelta kuten konserteista, radio- ja TV-soitosta, internetkäytöstä sekä äänitteiden monistamisesta. Suomessa tekijänoikeustulot keräävät valtaosin Teosto ja Gramex, jotka tilittävät ne edelleen musiikkiteosten ja äänitteiden oikeudenomistajille. Suomen Musiikkikustantajat ry vastaa musiikkikustantajien suoraan lisensoimien tekijänoikeuksien tilastoinnista.
Koronapandemia vaikutti tekijänoikeuskertymiin useaa eri kautta, josta rahallisesti merkittävin on elävästä musiikista saatavien tekijänoikeuskorvauksien väheneminen. Toisena pandemiavuonna 2021 elävän musiikin korvaukset palautuivat hiukan, mutta esimerkiksi Teoston konserteista ja festivaaleista keräämät tekijänoikeuskorvaukset jäivät silti vain noin 30 prosenttiin pandemiaa edeltäneestä ajasta.
Kaikkiaan Teosto keräsi kotimaasta korvauksia musiikinkäytöstä yhteensä 62,3 miljoonaa euroa eli kahdeksan prosenttia edellisvuotta enemmän. Kun huomioidaan myös esitys- ja tallennekorvaukset muilta järjestöiltä sekä lisäksi yksityisen kopioinnin hyvitys, lainauskorvaukset sekä muut tuotot, Teoston varsinaisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 70,6 miljoonaa euroa.
Gramexin keräämät korvaukset vuonna 2021 olivat yhteensä 23,8 miljoonaa euroa. Suurimmat korvaustulot tulivat radio- ja televisiokäytöstä (8,4 milj. euroa), taustamusiikkisektorilta (8,2 milj. euroa) sekä Internet- ja tietoverkkokäytöstä (3,6 milj. euroa).
Suomen Musiikkikustantajat ry:n jäsenyritysten kokonaisliikevaihto vuonna 2021 oli 5,3 miljoonaa euroa. Musiikkikustantajat saavat tuloja esimerkiksi esityskorvauksista, nuottimyynnistä ja -vuokrauksesta sekä äänitteiden mekanisoinnista ja synkronoinnista. Osa tuloista tulee Teoston kautta tekijänoikeuskorvauksina. Sektorin sisäiset tulonsiirrot on vähennetty tekijänoikeuskorvauksien kokonaisarvosta päällekkäisyyksien välttämiseksi.
Yksityinen ja julkinen tuki: 109,3 miljoonaa euroa (+ 75 %)
Ennen koronapandemiaa musiikkialan saama yksityinen tuki esimerkiksi säätiöiltä sekä julkinen tuki valtiolta ja kunnilta oli arvioitavissa kaikkiaan alle 30 miljoonaan euroon. Apurahojen ja avustusten tarve kuitenkin kasvoi voimakkaasti pandemian myötä, ja jo ensimmäisenä pandemiavuonna summa kaksinkertaistui noin 62 miljoonaan euroon. Monia uusia tuki-instrumentteja saatiin auki vuonna 2021, jolloin edellä lueteltuihin sektoreihin kuulumaton yksityisen ja julkisen tuen määrä on arvioitavissa 109,3 miljoonaan euroon.
Julkinen tuki: 90,5 miljoonaa euroa
Suurin osa musiikkialan vuonna 2021 saamista tuista, yhteensä 59,0 miljoonaa euroa, jaettiin valtion budjetista opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta, joko suoraan ministeriön avustuksina tai Taiteen edistämiskeskuksen apurahoina. Perinteisesti näihin avustuksiin kuuluvat esimerkiksi kulttuuritapahtumille jaettavat avustukset, musiikkialan yhteisöjen toiminta-avustukset sekä yksittäisten taiteilijoiden saamat apurahat ja valtionpalkinnot. Erityisesti koronatilanteeseen tarkoitettuja avustuksia myönnettiin nyt Taiteen edistämiskeskuksen kautta 29,0 miljoonaa euroa sekä suoraan opetus- ja kulttuuriministeriön kautta 17,3 miljoonaa euroa. Lukuihin eivät sisälly valtionosuutta saavien orkestereiden tai Kansallisoopperan ja -baletin toiminta- tai korona-avustukset, vaan nämä on huomioitu aiempien Musiikkialan talous ja vienti -raporttien tapaan elävän musiikin julkisen sektorin rahoituksena (ks. Elävän musiikin julkinen sektori).
Koronasta aiheutuneita tulonmenetyksiä on kompensoitu myös valtiokonttorin tuilla, joilla on pyritty tukemaan yritysten selviämistä koronapandemian yli. Vuosina 2020–2022 jaettu kustannustuki kohdistui yrityksille, joiden liikevaihto oli pudonnut koronapandemian vuoksi. Vuosina 2021–2022 oli mahdollista myös saada sulkemiskorvausta, jos yritys joutui sulkemaan toimitilansa tai perumaan yleisötapahtumia viranomaismääräysten vuoksi. Tapahtumatakuu puolestaan oli vuonna 2021 haettavissa ollut ennakollinen maksusitoumus, joka voitiin myöntää tapahtumajärjestäjälle, mikäli tapahtuma peruttiin tai sen laajuutta rajoitettiin lain tai viranomaisen määräyksestä. Vuosina 2021 ja 2022 on lisäksi voitu myöntää tukea kattamattomiin kiinteisiin kustannuksiin erityisesti keskisuurille ja suurille yrityksille.
Tukia on haettu ja myönnetty viiveellä, joten niiden taloudellisten vaikutusten arvioiminen kalenterivuosittain on vaikeaa. Kaikkiaan tukia on jaettu kolmen vuoden aikana noin miljardi euroa eri aloille, ja siitä taiteen ja kulttuurin toimialaluokalle on jaettu esimerkiksi kustannustukina yli 30 miljoonaa euroa, tapahtumatakuuna yli 4 miljoonaa euroa sekä sulkemiskorvauksina yli 400 000 euroa. Taiteen ja kulttuurin tukiin kuuluu kuitenkin vain osa musiikkialan tuista, sillä musiikkitoimijoista monet kuuluvat esimerkiksi toimialaan ”Ohjelmatoimistot ja manageripalvelut”. Kaikkiaan musiikkialan toimijoiden saamia avustuksia on tunnistettavissa eri tukimuodoissa noin 45 miljoonaa euroa, josta vuodelle 2021 voidaan arvioida kohdistuneen noin 27 miljoonaa euroa.
Koronatukien jakaminen valtiokonttorin kautta on päättynyt. Kattavat tilastot jaetuista tuista ovat tarkasteltavissa valtiokonttorin sivuilla, ja tukien ajallisesta ja euromääräisestä jakautumisesta voi lukea myös Kustannustuen loppuraportista.
Julkisen tuen määrässä on huomioitava valtion tukien lisäksi myös kuntien jakamat avustukset musiikkitoimintaan. Tarkkaa selvitystä kuntien jakamista tuista ei ole olemassa, joten tässäkin raportissa pitäydytään aiemmassa arviossa, jossa kuntien ammattimaiselle musiikkitoiminnalle jakamien avustusten määrä on lähtökohtaisesti noin neljä miljoonaa euroa. Summaan on kuitenkin lisätty varovainen arvio kuntien vuonna 2021 jakamista erityisistä koronatuista, mikä nostaa kokonaismäärän 4,5 miljoonaan euroon. On huomioitava, että lukuun ei sisälly esimerkiksi orkesterien ja kansallisoopperan avustuksia, jotka huomioidaan tässä selvityksessä toisaalla, eikä harrastustoiminnan tukemista. (Lue lisää kuntien kulttuuritoiminnasta Kuntaliiton sivulta.)
Yksityinen tuki: 19,6 miljoonaa euroa
Yksityisesti musiikkialan toimijoita rahoittavat erilaiset säätiöt ja rahastot. Kulttuuria yleisesti rahoittavista suurimmista säätiöistä on tässä selvityksessä huomioitu seitsemän Tilastokeskuksen perinteisesti tilastoimaa säätiötä: Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden, Koneen Säätiö, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Jane ja Aatos Erkon säätiö, Konstsamfundet sekä Alfred Kordelinin säätiö. Näiden musiikille myöntämä tuki on selvitetty säätiöiltä suoraan, ja tietojen mukaan summa oli vuonna 2021 yhteensä 13,2 miljoonaa euroa eli noin kolme prosenttia edellisvuotta enemmän. Kaikkiaan säätiöiden musiikille jakama tukisumma on jonkin verran tätä laskelmaa suurempi; Säätiöt ja rahastot ry:n selvityksen mukaan musiikille myönnetyt avustukset olisivat olleet yhteensä 17,2 miljoonaa euroa vuonna 2020. Vuotta 2021 koskeva selvitys julkaistaan säätiöpäivän kynnyksellä 30.9.2022.
Musiikin alalla erityisen keskeinen on Musiikin edistämissäätiön (MES) jakama tuki. MES jakoi vuonna 2021 eri tehtäväalueilleen noin 3,1 miljoonaa euroa. MES:n jakamat avustukset tulevat esimerkiksi valtionavustuksista sekä taustayhteisöille osoitetuista opetus- ja kulttuuriministeriön yksityisen kopioinnin hyvityksistä. Taustayhteisöt antavat Musiikinedistämissäätiölle lahjoituksia myös omista varoistaan. Valtionavustukset sekä alan sisäiset tulonsiirrot on tässä selvityksessä vähennetty sektorin summasta sekä alan kokonaistalouden summasta.
Myös musiikkialan järjestöt alkoivat koronakriisin myötä jakaa tukia omille jäsenilleen. Tässä laskelmassa on huomioitu Teoston vuonna 2021 jakama koronatuki, yhteensä 3,0 miljoonaa euroa, sekä Muusikkojen liiton vuonna 2021 jaettu korona-apuraha, yhteensä 250 000 euroa. Nämä on laskettu tuen kokonaissummaan, mutta kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi niitä ei ole laskettu musiikkialan talouden kokonaisarvoon.
Koulutus: 270 miljoonaa euroa
Musiikkialan kokonaisarvossa huomioidaan myös musiikkikoulutus, joka on Suomessa erittäin laaja-alaista ja keskeinen osa kentän toimintaa. Opetusta annetaan valtakunnallisesti useilla eri koulutustasoilla varhaiskasvatuksesta tohtoriopintoihin saakka, mikä tekee koulutuksen arvon määrittämisestä työlästä ja haastavaa. (katso esim. Musiikkialan talous Suomessa 2014 -selvitys).
Tässä selvityksessä on päädytty käyttämään edelleen aikaisempien selvitysten arviolukua, jonka mukaan musiikkikoulutuksen kokonaisarvo on 270 miljoonaa euroa. Luku perustuu Tilastokeskuksen vuonna 2012 tekemään arvioon musiikkialan koulutuksen arvosta.
Vaikka luku on jo usean vuoden takainen eikä heijasta koulutuksen arvon vuosittaisia muutoksia eikä koronapandemian vaikutusta, se kuitenkin muistuttaa koulutussektorin taloudellisesta merkityksestä suomalaisen musiikkialan tulonmuodostuksessa ja rakenteessa. Koulutuksella on merkittävä rooli alan tulonmuodostuksessa toisaalta suorien opetukseen kohdistuvien julkisten taloudellisten resurssien myötä sekä toisaalta työllistävyytensä kautta.
Musiikkiviennin markkina-arvo 2021
Musiikkiviennillä tarkoitetaan suomalaisten tai Suomesta käsin vakituisesti toimivien henkilöiden ja organisaatioiden harjoittamaa musiikkiin liittyvää toimintaa, joka on suunnattu Suomen rajojen ulkopuolelle tai joka tuottaa tuloja ulkomailta.
Musiikkiviennin markkina-arvoon lasketaan tästä toiminnasta Suomeen tuloutuvan rahavirran määrä eli suomalaisten musiikkialan yritysten ja yksityishenkilöiden ulkomailta saamat tulot.
Musiikkiviennin ydinalueet
Pandemia-aika on vaikuttanut suomalaisen musiikkiviennin ydinalueisiin – elävä musiikki, äänitteet, tekijänoikeudet sekä näihin suoraan liittyvä musiikkiliiketoiminta – selvästi. Ennen koronapandemiaa vuonna 2019 näiltä sektoreilta tuloutui Suomeen lähes 30 miljoonaa euroa, mutta elävän musiikin viennin vaikeuduttua arvo laski yli 40 prosentilla eikä palautunut vielä vuonna 2021. Ydinalueiden osalta suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo vuonna 2021 oli 17,9 miljoonaa euroa.
Erityisesti muutos näkyy elävän musiikin viennin euromääräisessä arvossa, joka oli nyt 3,2 miljoonaa euroa (vertailuluku vuonna 2019: 14,5 miljoonaa euroa, vuonna 2020: 3,6 miljoonaa euroa). Elävän musiikin vientitulot koostuvat esimerkiksi suomalaisartistien ulkomailta saamista esiintymispalkkioista ja ulkomaisten asiakkaiden ostamista lipuista Suomessa järjestettyihin konsertteihin ja musiikkitapahtumiin. Vaikka kansainvälistä esitystoimintaa järjestettiin vuonna 2021 jonkin verran sekä erityisjärjestelyin että esimerkiksi suoratoistona, tulot jäivät toisenakin pandemiavuonna paljon normaalia vähäisemmäksi.
Kansainvälinen äänitemarkkina sen sijaan on kasvanut myös koronapandemian aikana, kun suoratoisto on kasvattanut suosiotaan. Tämä näkyy myös suomalaisessa ääniteviennissä, jonka arvo vuonna 2021 oli 7,5 miljoonaa euroa. Äänitteiden osalta vientituloksi lasketaan suomalaisille oikeudenomistajille ulkomailta palautuvat korvaukset, jotka muodostuvat sekä fyysisestä levymyynnistä että digitaalisesta kulutuksesta. Positiivisesta kehityksestä huolimatta pandemia hankaloitti esimerkiksi mahdollisuuksia markkinoida suomalaisten artistien äänitteitä, millä on ollut vaikutuksia joillekin toimijoille.
Tekijänoikeustuloja ulkomailta kertyy niin konserteista, äänitteistä kuin media- ja verkkoesiintymisistäkin, eikä niiden kokonaismäärässä ole ollut pandemia-aikanakaan suuria muutoksia. Osaltaan tasaisuuteen vaikuttaa myös se, että tuloutuksen viiveet ovat joskus pitkiä. Toisaalta esimerkiksi popmusiikin teosvienti ei ole laantunut pandemia-aikanakaan, mikä pitää yllä tekijänoikeustulojen virtaa Suomeen. Kaikkiaan vuonna 2021 tekijänoikeustuloja kertyi ulkomailta Suomeen 5,9 miljoonaa euroa.
Muut vientitulot (1,3 miljoonaa euroa) ovat tuloja, jotka liittyvät erottamattomasti muihin edellä esitettyihin musiikkiviennin ydinalueisiin mutta joita ei voida jakaa näihin. Tulot koostuvat esimerkiksi sävellys- ja tuotantopalkkioista, nuottien myynnistä ja vuokrauksesta, oheistuotteiden myynnistä, studiopalveluista tai mainossopimuksista. Sektorin arvo on usein muuttunut samassa suhteessa elävän musiikin viennin kanssa, mutta toisena pandemiavuonna 2021 sen arvo on alkanut palautua elävää musiikkia nopeammin.
Musiikkiviennin muut tavarat ja palvelut
Musiikkiviennin kokonaisarvosta suuri osa on viime vuosina tullut muista tavaroista ja palveluista, joihin kuuluvat esimerkiksi kuluttajille ja yrityksille suunnatut digitaaliset musiikkipalvelut ja äänentoistoteknologia ja -laitteet. Pandemian vaikutukset tähän sektoriin ovat olleet vaihtelevia: digitaalinen kuluttajamarkkina näyttää tällä sektorilla vain kasvaneen, mutta yrityksille suunnatut palvelut ovat olleet vaikeampi alue. Kuitenkin tulot tältä sektorilta kasvoivat hiukan myös vuonna 2021, ja sektorin arvo on nyt 75,2 miljoonaa euroa.
Kaikki sektorit mukaan lukien musiikkiviennin kokonaisarvo on nyt 93,1 miljoonaa euroa eli noin seitsemän prosenttia edellisvuotta suurempi.
Musiikkiviennin kohdealueet 2021
Musiikkiviennin markkina-alueet ovat melko vakiintuneita, eikä korona-aikakaan ole aiheuttanut suuria muutoksia. Eurooppaan kohdistuu lähes kolme neljännestä suomalaisesta musiikkiviennistä, ja siellä keskeisin markkina-alue on saksankielinen Eurooppa. Toiseksi tärkein kohdemarkkina on Pohjoismaat. Pohjois-Amerikan osuus musiikkiviennistä on nyt 11 prosenttia ja Aasian osuus noin 9 prosenttia.
.
Näin tutkimus tehtiin
Miten musiikkialan kokonaisarvo on laskettu?
Musiikkialan kokonaisarvossa keskitytään musiikkialan ytimeen. Se kattaa toiminnot ja toimijat, joiden raha tulee pääosin musiikista: elävän musiikin, äänitteet sekä tekijänoikeudet. Lisäksi mukaan on laskettu musiikkitoimijoille keskeiset apurahat ja avustukset. Näiden ohella kokonaisarvossa on arvioitu koulutussektorin taloudellinen merkitys. Sektorien väliset päällekkäisyydet on huomioitu laskennassa.
Menetelmien ja rajauksen osalta selvitys jatkaa edellisten tutkimusten mallia. Näin taataan vertailtavuus sekä trendiseurannan luotettavuus. Tarkempi kuvaus menetelmän perusteluista löytyy aiemmista raporteista.
Elävän musiikin arvon määrittäminen perustuu yksityissektorin osalta Teoston keräämiin korvauksiin elävän musiikin esityksistä sekä julkisen sektorin osalta suurimpien toimijoiden vuotuisista kokonaisrahoituksista saataviin tietoihin. Muita saatavilla olevia tietoja, esimerkiksi LiveFin ry:n toimialatutkimusta, on käytetty täydentävinä lähteinä, mutta niitä ei ole huomioitu laskennassa.
Elävän musiikin yksityissektorin vakiintuneen laskentatavan pohjana ovat Teoston tariffien mukaiset keräykset elävän musiikin tapahtumista, jotka vastaavat Teoston oman arvion mukaan noin 3,5 prosenttia lipunmyynnin arvosta. Lipunmyynnin puolestaan arvioidaan muodostavan 70 prosenttia elävän musiikin tapahtumien kokonaistuotosta. Kun lipunmyynnin arvoon lisätään siis oheismyynti (juomat, ruuat yms.) ja sponsoritulot voidaan arvioida koko elävän musiikin arvo yksityissektorin osalta.
Julkisen sektorin osalta Suomen Sinfoniaorkesterit ry (SUOSIO) toimii suomalaisten ammattisinfonia- ja kamariorkesterien edunvalvontajärjestönä tilastoiden kolmenkymmenen jäsenorkesterinsa taloudellisia ja toiminnallisia avainlukuja. Lisäksi elävän musiikin arvossa on huomioitu Suomen kansallisoopperan ja -baletin tilinpäätöstiedot, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon raportoimat musiikkiin käytetyt rahat ja Puolustusvoimien arvioon perustuva summa sotilasmusiikin arvosta.
Äänitteiden osalta selvityksessä hyödynnetään Musiikkituottajien (IFPI Finland ry) tilastoja äänitemyynnistä Suomessa. Arvo perustuu Suomen musiikkituottajien tilastoimaan äänitteiden tukkumyyntiin, joka on tätä selvitystä varten muunnettu vähittäismyynnin verolliseksi arvoksi aiemmissa selvityksissä vakiintuneella kertoimella, 161 %. Laskelmassa on huomioitu Musiikkituottajien arvio jäsenistönsä ulkopuolisesta äänitemyynnistä.
Tässä selvityksessä käytetty luku sisältää siis vähittäiskaupan katteen ja arvonlisäveron. Kerrointa käytetään, jotta äänitesektorin arvo olisi vertailukelpoinen muiden sektorien kanssa. On kuitenkin huomioitava, että raportissa esitetty äänitemyynnin kokonaisluku ei kata esimerkiksi suoralisensointia yrityksille tai artistien sponsorisopimuksia.
Elävän musiikin yksityissektorin, tekijänoikeuskorvausten ja äänitteiden myynnin tarkastelun lisäksi kokonaisarvoon on laskettu mukaan musiikkialan julkinen rahoitus sekä julkishallinnon ja säätiöiden jakamat avustukset ja apurahat. Niiden rooli alan tulonmuodostuksessa on merkittävä. Taiteen edistämiskeskuksen sekä yksityisten säätiöiden tiedot on saatu heiltä suoraan tai julkisten myöntölistojen tai tilastotietojen perusteella. Opetus- ja kulttuuriministeriön osalta on otettu mukaan julkisesti haettavat omat avustukset pääasiassa julkaistujen myöntölistojen perusteella. Valtiokonttorin tuet on selvitetty tukien tilastotyökalulla musiikkialan toimijoiden y-tunnusten perusteella. Muita EU:n, valtion tai kuntien kehittämishankerahoituksia ei ole huomioitu, sillä ne liittyvät musiikkialan arvonmuodostukseen vain välillisesti.
Lisäksi mukaan on laskettu musiikkialan koulutus, jossa myös julkisen rahoituksen merkitys on suuri ja joka suoraan liittyy musiikkialan vakiintuneisiin tulonmuodostusmalleihin.
Musiikkiviennin arvon tutkimusmenetelmä
Musiikkiviennillä tarkoitetaan Suomen rajojen ulkopuolella tapahtuvaa suomalaisten tai Suomesta käsin vakituisesti toimivien henkilöiden ja organisaatioiden harjoittamaa musiikkiteollisuuden ydinalueisiin liittyvää toimintaa. Musiikkiviennin markkina-arvolla tarkoitetaan edellä mainitusta toiminnasta Suomeen palautuvan rahavirran määrää.
Musiikkiviennin markkina-arvon keskeiset lähteet ovat alan järjestöt, Music Finlandin toteuttama kysely alan yrityksille sekä haastatteluihin perustuvat asiantuntija-arviot.
Yrityksille suunnattu tiedonkeruu toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena touko-elokuussa 2022. Music Finlandin asiakasrekisterin pohjalta luotiin yli sadan yrityksen segmentoitu otos, jolle toimitettiin kyselylomake ulkomailta Suomeen tuloutuneista rahavirroista. Tiedonkeruun haasteena on se, että lukujen raportoiminen on yritykselle työlästä ja kynnys vastata on siksi korkea – tämä korostuu hankalassa pandemiatilanteessa. Toinen syy on mahdollisesti haluttomuus luovuttaa ulkopuoliselle taholle liikesalaisuuksien piiriin kuuluvaa tietoa.
Tarkasteltavat musiikkiviennin osa-alueet ovat seuraavat:
1. Elävän musiikin alueen tulot koostuvat pääasiassa lipputuloista ja ulkomailla tapahtuneista esiintymisistä maksetuista palkkioista. Tähän alueeseen lukeutuvat lisäksi muun muassa ohjelmatoimistojen ja agenttien palkkiot sekä kotimaisten festivaalien lipunmyynti ulkomaille. Elävää musiikkia koskevat tiedot on kerätty osa-alueen eri yrityksiltä sekä yksittäisiltä toimijoilta. Kyselyn tietoa on täydennetty asiantuntija-arvioin.
2. Äänitetulot koostuvat sekä fyysisten että digitaalisten äänitteiden vähittäismyynnistä ja mainostuotoista. Lisäksi tähän ryhmään on laskettu mukaan äänitteiden lisensointi ulkomaisille levy-yhtiöille sekä äänitteiden lisensointi ja synkronointi ulkomaille tv-ohjelmiin, elokuviin, mainoksiin ja peleihin. Äänitteitä koskevat tiedot on kerätty alan yrityksiltä ja yksittäisiltä toimijoilta.
3. Tekijänoikeuskorvaukset koostuvat pääasiassa tekijänoikeusjärjestöjen ulkomailla tapahtuneesta teosten ja äänitteiden käytöstä keräämistä ja tilittämistä esitys- ja tallennusoikeuskorvauksista. Lisäksi tähän ryhmään kuuluvat musiikkikustantajien lisensoimat graafiset, synkronointi- ja ns. suuret oikeudet sekä yksittäisten oikeudenomistajien suoraan lisensoimat oikeudet. Tekijänoikeuksia koskevat tiedot koostettiin pääosin Nordic Copyright Bureaun (NCB), Suomen musiikkikustantajat ry:n, Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry:n ja Tekijänoikeusjärjestö Gramex ry:n toimittamista luvuista. Mukana on myös em. järjestöjen ohi tilitettyjä suoralisensointeja ja tekijänoikeuskorvauksia.
4. Muut vientitulot ovat tuloja, jotka liittyvät erottamattomasti muihin edellä esitettyihin musiikkiteollisuuden ydinalueisiin, mutta joita ei voida jakaa perustellusti näiden kesken. Tällaisia ovat muun muassa kansainväliset apurahat ja tuet, nuottimyynti ja -vuokraus, oheistuotteet eli merchandise, pelimusiikki, studiovuokrat (kun tilaajana ulkomainen taho), tilaussävellyspalkkiot ja tuottajien palkkiot. Muut vientitulot -ryhmää koskevat tiedot on kerätty alan yrityksiltä sekä yksittäisiltä toimijoilta. Kyselyn tietoja on täydennetty asiantuntija-arvioin.
5. Muut tavarat ja palvelut ovat tuloja, jotka liittyvät musiikkiin, mutta eivät ole riippuvaisia muiden osa-alueiden aktiivisuudesta ja liiketoiminnasta. Näitä ovat muun muassa musiikkilaitteet, musiikkiohjelmistot ja -sovellukset (applikaatiot), soittimet, startup- ja muiden yritysten tuottamat musiikkiin liittyvät sekalaiset palvelut ja teknologia. Muut tavarat ja palvelut -ryhmää koskevat tiedot kerättiin osa-alueen eri yrityksiltä, tullin vientitilastoista sekä yksittäisiltä toimijoilta asiantuntija-arvioina.