Huhtikuusta 2020 alkaen Music Finland on koonnut sarjaa tilannekuvia, joissa on hahmoteltu musiikkialan taloudellista tilannetta koronarajoitusten keskellä. Uusimmassa tilannekuvassa arvioidaan koronatilanteen vaikutuksia musiikkialaan vuonna 2021 sekä katsotaan tuleviin vuosiin. Yhteensä musiikkialan tulonmenetykset ovat nousseet kahden vuoden aikana 470 miljoonaan euroon, josta valtion tuet ovat kompensoineet noin 93 miljoonaa euroa. Alan arvo on laskenut yhteensä 350 miljoonalla eurolla.

Lue aiemmat musiikkialan tilannekuvat:
- Huhtikuu 2020
- Elokuu 2020
- Lokakuu 2020
- Tammikuu 2021
- Huhtikuu 2021
- Elokuu 2021

Musiikkialan kotimainen kokonaisarvo laski vuonna 2020 yhteensä 208 miljoonalla eurolla. Suurimmat koronapandemian aiheuttamat tulonmenetykset koki elävän musiikin yksityissektori, jonka kokonaisarvo vuonna 2020 oli 47 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Myös elävän musiikin julkisen sektorin arvo pieneni ja musiikista saatavat tekijänoikeuskorvaukset vähenivät.

Vielä elokuussa vuodelle 2021 ennustettiin lähes yhtä mittavaa arvon laskua, mutta rajoitusten keventäminen ja koronapassin käyttöönotto on helpottanut tilannetta syksyllä ja nyt marraskuussa näkymät ovat hiukan valoisampia. Myös koronatuet ovat helpottaneet musiikkialan toimijoiden ahdinkoa. Kaikkiaan musiikkialan arvon ennakoidaan olevan kuitenkin yli 140 miljoonaa alempi kuin vuonna 2019.

Yhteensä musiikkialan tulonmenetykset ovat nousseet kahden vuoden aikana 470 miljoonaan euroon, josta valtion tuet ovat kompensoineet noin 93 miljoonaa euroa. Alan arvo on laskenut yhteensä 350 miljoonalla eurolla.

Vuotta 2022 suunnitellaan nyt vauhdilla, mutta tilanne on edelleen hauras ja ala palautuu hitaasti. Käytännössä koko alan tilanteen ennustetaan palaavan pandemiaa edeltävälle tasolle aikaisintaan vuonna 2023, ja pahimmin kärsineen elävän musiikin sektorin osalta kenties tätäkin myöhemmin.

Arvio tehtiin aiempien tilannekuvien tapaan kysymällä näkymiä eri sektoreilta ja suhteuttamalla tiedot musiikkialan aiempiin taloustietoihin. Lukuja vertaillaan sekä viimeiseen pandemiaa edeltäneeseen vuoteen 2019 että ensimmäiseen koronavuoteen 2020.

Elävän musiikin yksityissektorin arvo vain kolmannes normaalista

Koronapandemia on vaikuttanut erityisesti elävän musiikin yksityissektoriin. Pahimmasta pandemiavuodesta 2020 tilanne näyttää nyt hiukan kohentuneen, mutta sektorille ennustetaan tällekin vuodelle noin 67 prosentin tulonmenetyksiä suhteessa pandemiaa edeltäneeseen aikaan – elävän musiikin yksityissektorin arvo on siis vain noin kolmannes normaalista. Tämä tarkoittaa edelleen yli kahdensadan miljoonan euron pudotusta suhteessa vuoteen 2019. Elävän musiikin julkisen sektorin arvo on laskenut suhteessa selvästi vähemmän.

Elävän musiikin tilanne on vuoden aikana vaihdellut moneen otteeseen. Festivaalikesästä menetettiin rajoitusten vuoksi osa, mutta tapahtumapaikkojen loppuvuosi näyttää aktiiviselta. Tilannetta on helpottanut loppuvuodesta käyttöön otettu koronapassi, joka on mahdollistanut tapahtumapaikkojen avaamisen täydellä kapasiteetilla.

Tulonmenetykset on arvioitu alalle tulevien tai tulematta jäävien rahavirtojen perusteella, ja ne jakautuvat myös elävässä musiikissa monille eri toimijoille – muusikoille, ohjelmatoimistoille ja managereille, musiikin tekijöille ja säveltäjille, kustantajille sekä monille muille. Freelance-muusikoiden tulonmenetyksiksi arvioitiin 75 miljoonaa euroa vuoden 2020 osalta. Tämän vuoden osalta tilannetta on ollut vaikeampi arvioida rahallisesti, koska työ- ja apurahatilanteet ovat muuttuneet nopeasti.

Valtion tuet kasvaneet vuonna 2021

Vuonna 2021 musiikkialan valtiolta saamat koronatuet ovat kasvaneet selkeästi suhteessa edellisvuoteen. Freelancer-taiteilijoille ja toiminimiyrittäjille on kanavoitu tukia Taiteen edistämiskeskuksen kautta. Tuen kokonaismäärä vuonna 2021 on ollut kahdella hakukierroksella yhteensä 62 miljoonaa euroa ja siitä edellisvuotta suurempi osa, 46 prosenttia, kanavoitui musiikkialalle.

Suoraan opetus- ja kulttuuriministeriöltä jaettiin koronatukia yrityksille ja yhteisöille, esimerkiksi festivaaleille. Yhteensä vuonna 2021 jaetusta noin 27 miljoonasta eurosta noin 15 miljoonaa on tullut musiikkialalle.

Valtiokonttori on jakanut koronatilanteessa kustannustukea, sulkemiskorvauksia ja tapahtumatakuutukea myös musiikkialan toimijoille. Kustannustukea on tähän mennessä jaettu yhteensä 752 miljoonaa euroa vuosina 2020–2021, josta kulttuurin ja viihteen toimialaluokalle on jaettu 22 miljoonaa euroa. Musiikkialan yritykset jakautuvat kuitenkin erittäin moneen toimialaluokkaan, eivätkä musiikkialan avustukset tilastoidu siten automaattisesti. Kokonaisuutena kahdelta ensimmäiseltä hakukierrokselta on kuitenkin tunnistettavissa noin 12 miljoonaa euroa musiikkialan toimijoille kohdistuneita tukia, ja kahdelta seuraavalta hakukierrokselta noin 15 miljoonaa euroa. Lisäksi muita valtiokonttorin kautta saatuja avustuksia alalle on tullut arviolta noin viiden miljoonan euron verran. Toimialoittain tarkastellessa suurin osa musiikkialan saamista tuista ohjautui ohjelmatoimistoille sekä manageripalveluille ja toiseksi eniten esittäville taiteille ja esittäviä taiteita palvelevalle toiminnalle.

Siitä huolimatta, että tukien määrä on kasvanut, ne ovat kompensoineet alan toimijoiden tulonmenetyksistä vain pienen osan. Vaikka tiukilla olleen musiikkialan toimintaedellytykset ovat hiljalleen palaamassa, tukia tullaan tarvitsemaan myös tulevina vuosina koronapandemiasta toipumiseen.

Sektorit palautuvat eri tahtiin

Koronapandemia on vaikuttanut tekijänoikeuskorvauksiin monia eri reittejä – pääasiassa elävästä musiikista saatavien tekijänoikeuskorvauksien vähenemisenä, mutta myös taustamusiikin korvauksien vähenemisenä. Myös audiovisuaalisen alan tilanne on vaikuttanut kustantajien saamiin korvauksiin. Vuonna 2020 tekijänoikeussektorin kokonaisarvo laski 8 prosentilla edellisvuodesta. Vuonna 2021 tilanne on hiukan kohentunut, mutta vuoden 2019 tilanteesta jäädään edelleen kokonaisuutena noin 3 prosenttia. Tekijänoikeuskorvaukset tuloutuvat viiveellä, ja koronatilanne tulee siten vaikuttamaan vielä koronatilanteen helpotuttua. Sektorin toimijat arvioivat, että vuoden 2019 tasolla korvauskertymässä ollaan vasta noin vuonna 2023.

Elävän musiikin rajoituksien aiheuttamaa tekijänoikeuskorvausten alenemista on kompensoinut osaltaan se, että musiikin käyttö verkossa on korona-aikana kasvanut. Trendi on vaikuttanut myös äänitemyyntiin, joka kasvoi neljällä prosentilla vuonna 2020. Koronatilanteen vaikutukset ovat näkyneet esimerkiksi pienlevy-yhtiöiden käytännön toiminnan vaikeutumisena sekä albumien elinkaarien lyhenemisenä, mutta kaikkiaan musiikkia on julkaistu entiseen tahtiin myös korona-aikana.

Suurimmissa taloudellisissa vaikeuksissa olleet elävän musiikin toimijat ovat nyt toiveikkaita tulevaisuuden suhteen, mutta palautumisessa mennee kuitenkin kauemmin kuin muilla sektoreilla. LiveFin ry arvioi sektorin taloudellisen elpymisen vievän noin 3–5 vuotta.

Pitkän aikavälin ongelmia ovat esimerkiksi työvoimapula sekä osaamisen ja tiedon häviäminen, kun koronatilanne on pakottanut monet ammattilaiset vaihtamaan alaa. Uudelleen kouluttamisessa ja menetetyn kokemuksen ja hiljaisen tiedon takaisin saamisessa menee aikaa.

Myös yleisön laajamittainen palaaminen tapahtumiin saattaa viedä aikaa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että suositut kevyen musiikin artistit houkuttelevat yleisöä, mutta osa yleisöstä on vielä varovaisempaa.

Jo pandemian keskellä ennakoitu kilpailun lisääntyminen näyttää toteutuneen, ja vähemmän tunnettujen artistien on vaikeampi saada edes keikka-aikoja. Tilanne on hankala erityisesti nuorille, tulille artisteille, jotka eivät saa tilaisuuksia olla esille. Toisaalta alalle jääneet toimijat ovat nyt ehkä entistä kiireisempiä. Ajan mittaan hahmottuu paremmin se, millaiseksi alan rakenne koronavuosien jälkeen muodostuu ja millaiset toimintaedellytykset alalla on rakentaa tulevaisuutta.

Toimijat tarvitsevat edelleen tukea

Koronapassi ja rajoitusten väheneminen ovat palauttaneet järjestettävien tapahtumien lipunmyyntiä monelta osin pandemiaa edeltäneelle tasolle. Myös muusikot ovat toiveikkaita tulevaisuuden suhteen ja suunnittelevat ensi vuotta normaalisti. Tilanne on kuitenkin edelleen hauras uusien ravintola- ja kokoontumisrajoitusten myötä. Myös erilaiset yleisöt suhtautuvat koronariskiin vielä eri tavoin. Alalla on edelleen varauduttava peruuntumisiin, ja tulevaisuuteen on vaikea luottaa.

Luottamuksen palauttamiseksi keskeisiä ovat valtionhallinnon toimet – selkeät ja oikea-aikaiset strategiat, päätöksenteko ja viestintä.

LiveFin pitää tärkeimpänä ajankohtaisena askeleena toimintaedellytysten palauttamista konkreettisesti. Ongelmia ovat edelleen rajoitusten epäoikeudenmukaisuus ja kiristäminen sekä myös koronapassikäytäntöjen epäselvyys ja ennakoimattomuus. Panostusta tarvittaisiin nyt myös työllistämiseen ja sen tukitoimiin sekä osaamiseen ja koulutukseen, jotta tieto ei häviä alalta.

Tukea tarvitaan myös esimerkiksi freelance-muusikoiden työhyvinvointiin ja sosiaaliturvaan. Esimerkiksi muusikoille yhtäkkinen työsuma pitkän ja masentavan tauon jälkeen koettelee hyvinvointia ja jaksamista, ja myös heidän luottamuksensa yhteiskuntaan on ollut koetuksella.

Alan taloudellinen tilanne on vielä heikko. Suuri osa elävän musiikin toimijoista toimii normaalistikin pienillä katteilla, markkinaehtoisesti ja suurella riskillä. Jos ennakoimattomat rajoitukset ja epävarma tilanne laskee tapahtumien kävijämääriä 20–30 prosentilla, tapahtumajärjestäjien riskinottokyky on koetuksella. Riskinotto tarvitsee tukea vielä silloinkin, kun toiminta jo sallitaan.