Suomen musiikkialan talous ja vienti 2016

Suomen musiikkialan arvo on 905 miljoonaa euroa. Musiikkivienti jatkaa kasvusuhdanteessa. Music Finlandin julkaisema ”Suomen musiikkialan talous ja vienti 2016” -raportti kokoaa yhteen aiemmin itsenäisinä tutkimuksina julkaistut selvitykset Suomen musiikkialan kokonaisarvosta sekä suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvosta. Samassa yhteydessä raportoidaan lisäksi popmusiikin teosviennin tuoreimpia lukuja. Tutkimuksessa on selvitetty ensimmäistä kertaa myös musiikkiviennin kohdealueita eli viennin jakaantumista maantieteellisesti. Kotimaassa entistä merkittävämmässä roolissa olivat elävän musiikin tapahtumat. Vientiä vetää puolestaan muun muassa popmusiikin teosvienti. Tutkimus löytyy täältä. 

Musiikkialalla valtaa pitävät miehet

Music Finland teetti syksyllä 2017 esiselvityksen musiikkitoimialan sukupuolitasa-arvosta. Jyväskylän Yliopiston tohtorikoulutettavan Ilona Rimpilän toteuttamassa selvityksessä tarkasteltiin työpaikkojen ja -tehtävien jakautumista sukupuolen mukaan alan eri sektoreilla. Mukana tarkastelussa oli kaikkiaan 1914 työpaikkaa ja luottamustehtävää musiikkialan järjestöistä, yrityksistä, orkesterikentältä, festivaaliorganisaatioista sekä korkeakoulutuksen piiristä. Selvityksen valossa musiikkitoimiala näyttäytyy varsin miesvaltaisena. Työllistävyyden osalta sukupuolijakauma on suhteellisen tasainen: alan työpaikoista hieman yli 40 prosenttia on naisten hallussa. Valta kasaantuu kuitenkin miehille. Esimerkiksi hallituspaikoista, hallitusten puheenjohtajuuksista ja taiteellisista johtajuuksista huomattavan suuri osa on miesten hallussa. Lue lisää täältä.

Poimintoja:

• Miksi tekijä- ja muusikkotiedot eivät näy musiikin suoratoistopalveluissa? Suomen Musiikintekijät ry koordinoi musiikkialan yhteisen tutkimuksen suoratoistopalveluiden puuttellisesta metadatasta. Nykytilanne hidastaa ja hankaloittaa tekijänoikeuskorvauksien kohdentamista sekä loukkaa tekijöiden moraalisia oikeuksia. Tutkimuksen toteuttanut Jari Muikku kertoo, että ”ongelmat kulkevat ikään kuin kahdella tasolla: on alan toimintatavat ja on tekninen puoli. Tilanteen korjaaminen vaatii kokonaisvaltaista toimintatapojen kehittämistä ja ymmärrystä siitä, että oma pieneltäkin vaikuttava työnosa metadatan kulkureitillä vaikuttaa merkittävästikin suureen kokonaisuuteen”. Lue koko tutkimus täältä.
• Eri ikäisten musiikinkuuntelutottumukset vaihtelevat huomattavasti, selviää Musiikkituottajat – IFPI ry:n ja Teoston yhteistutkimuksesta. Sekä kuunneltava musiikki että kuuntelun tavat vaihtelevat huomattavasti ikäryhmittäin. Musiikkia kuunnellaan yhä enemmän liikkeessä, kuntosalilla, bussissa, autossa, jne., ja mobiililaitteilla, mutta perinteinen radio on edelleen eniten yleisöä tavoittava media. ”Valtavirtaa Suomessa on Eppu Normaalin kuunteleminen autoradiosta, mutta kovaa taustapeilissä lähestyy kuitenkin suomiräppiä puhelimella Spotifysta kuunteleva keski-ikäinen kuntoilija”, tutkijat kiteyttävät. Tutkimus löytyy täältä.
• IFPI on selvittänyt musiikinkulutusta myös globaalisti, ja yhä useampi kuluttaja käyttää maksullisia suoratoistopalveluita. Haasteena alalle ovat kuitenkin edelleen YouTuben kaltaiset minimaalisen pieniä korvauksia oikeudenhaltijoille tilittävät palvelut, jotka ovat kuitenkin selvästi suurin musiikinkulutuksen kanava. Vaikka 96% internetin käyttäjistä kuuntelee musiikkia suoratoistopalveluista, vain 46% käyttää maksullisia streaming-palveluita. Määrä on kuitenkin kasvanut edellisvuodesta lähes neljänneksellä.
• Hitit kuulostavat riittävän tutulta mutta tarpeeksi erilaiselta, toteavat tutkijat. Amerikkalaistutkijat kävivät läpi yli 27 000 Billboardin top 100 -listan kappaletta ja huomasivat, että hitit muistuttavat toisiaan mutta vain tiettyyn rajaan saakka. Liiaksi muita hittejä muistuttaneet kappaleet eivät menestyneet yhtä hyvin kuin ”tuoreemman” kuuloiset kappaleet. Tutkijat päättelevät, että hittikaava kuuluu: tarpeeksi tuttua, riittävästi uutta. Katso TEDx-puhe artikkelista täältä. Tutkimusartikkeli (maksumuurin takana) löytyy täältä.
• Etnomusikologian vuosikirja -lehdessä (vol 28) käsitellään muun muassa popmusiikin tekemistä. Riikka Hiltunen valottaa biisinkirjoittajaryhmän toimintaa ja luovaa prosessia Music Finlandin järjestämällä biisilinna-leirillä tutkimusartikkelissaan ”Luovia valintoja rajoitetussa tilassa: Popkappaleen tekeminen ryhmätyönä Biisilinna 2015 -leirillä”. Tuomas Auvinen puolestaan avaa popmusiikin tuottamista erityisesti ”trackerin” näkökulmasta artikkelissaan ”Agency and cultural space in contemporary home studio music production”. Lue Hiltusen artikkeli täältä. Auvisen tutkimus löytyy täältä.