Audiovisuaalisen alan laajeneminen kansainvälisesti tuottaa uusia mahdollisuuksia myös suomalaisen elokuva- ja mediamusiikin kansainvälistymiselle. Tätä silmällä pitäen tutkimusyhtiö Sound Diplomacy tuotti vuonna 2023 Music Finlandille selvityksen elokuvamusiikin kansainvälisistä markkinoista. Raportin on kirjoittanut tutkija Michael Spanu useisiin asiantuntijahaastatteluihin ja kirjallisiin lähteisiin perustuen.
Selvityksessä annetaan yleiskuva elokuva- ja mediamusiikin kansainvälisestä ekosysteemistä ja hahmotellaan suomalaisen elokuva- ja mediamusiikin vienti- ja verkostoitumismahdollisuuksia. Elokuvamusiikin lisäksi raportissa huomioidaan myös televisio- ja mainosmusiikin markkinat osana audiovisuaalista ekosysteemiä.
Tähän artikkeliin on tiivistetty englanninkielisen raporttiin koostettu tieto elokuvamusiikin ekosysteemistä ja suomalaisen elokuva- ja mediamusiikin kansainvälistymisvinkeistä. Raporttiin sisältyy lisäksi elokuva- ja mediamusiikin markkinan yksityiskohtaisempi tarkastelu viidellä markkina-alueella, Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa, Saksassa, Tanskassa ja Kiinassa. Markkina-alueiden eroihin ja markkinakohtaiseen tietoon palataan toisessa artikkelissa.
Elokuva- ja mediamusiikin ekosysteemin avaintoimijat
Musiikkia käytetään audiovisuaalisissa tuotannoissa tyypillisesti kolmella lailla: se voi olla taustamusiikkia tai äänisuunnittelua, aiemmin olemassa olevan musiikin synkronointia tai elokuvaa varten sävellettyä musiikkia. Käytännöt ja esimerkiksi sopimusneuvottelut näissä tilanteissa eroavat toisistaan.
Elokuva- ja mediamusiikin ekosysteemin luovan ytimen muodostaa säveltäjien ja ohjaajien yhteistyö. Näiden – ja lisäksi av-tuottajien – välissä on usein ns. music supervisor, jonka vastuulla on esimerkiksi yhteydenpito tuotannossa oleviin musiikkitoimijoihin, näiden tukena oleviin lakimiehiin tai agentuureihin sekä audiovisuaalisen tuotannon eri ammattiryhmiin. Music supervisorit työskentelevät joko itsenäisesti ja palkkaavat säveltäjiä tiettyyn projektiin, tai työskentelevät yrityksissä, joissa voi olla myös sopimussäveltäjiä.
Lue lisää:
- What is a music supervisor? (Guild of Music Supervisors, 2023)
- ‘It needs to change’: are music supervisors the most unsung people in film? (The Guardian, 22.4.2021)
Luovan toiminnan eri osapuolia edustavat agentit tai agentuurit. Luovat agentuurit tuottavat audiovisuaalisen sisällön, ja säveltäjäagentuurit edustavat säveltäjää tai säveltäjäjoukkoa. Joskus agentuuri voi myös suoraan vastata music supervisorin toiminnasta ja lisensoinnista.
Lue lisää:
- Mitä elokuvasäveltäjäagentuuri tekee? (Film & TV Composer Agency: How we can help you!, Score a Score, 27.10.2022)
Keskeisiä ekosysteemissä ovat myös kustantajat, jotka lisensoivat ja hallinnoivat kustannusoikeuksia. Kustantajan tehtäviin voi kuulua myös promootio. Kustantajat saattavat olla erikoistuneita eri kohdemarkkinoille, ja raportissa suositellaankin selvittämään, olisiko mahdollista valita juuri omalle tavoitemarkkinalle erikoistunut kustantaja. Mitä verkostoituneempi kustantaja on nimenomaan tavoitellulla markkina-alueella, sitä helpommin tämä voi edistää säveltäjän työtä pelkän lisensoinnin ja hallinnon lisäksi.
Kuva: Elokuva- ja mediamusiikin ekosysteemin avaintoimijoita
Tulonmuodostuksen perustana tekijänoikeudet ja sopimukset
Elokuvasäveltäjän tulot muodostuvat toisaalta tekijänoikeuksien ja toisaalta erikseen neuvoteltujen sopimusten kuten kustannussopimusten tai projektikohtaisten sopimusten kautta. Tekijänoikeuslait vaihtelevat maittain, ja eri markkina-alueilla on myös erilaisia käytäntöjä siinä, miten eri tulolajit painottuvat. Raportissa todetaan esimerkiksi, että USA:ssa tilauspalkkiot ovat tyypillisiä, ja tuottajat – kuten vaikkapa Netflix – saattavat myös haluta tekijänoikeudet itselleen (ns. buyout deal). Euroopassa kuitenkin käytäntönä on, että myös esityksistä kertyy korvauksia säveltäjälle.
Lue lisää:
- Mikä on buyout ja miten se vaikuttaa mediasäveltäjän uraan? (Buyouts for Media Composers, Musicians’ Union, 21.3.2022)
Vinkkejä tai malleja sopimusten laatimiseen voi saada esimerkiksi musiikkialan eri järjestöiltä tai alaa edustavilta lakimiehiltä. Esimerkiksi brittiläinen PCAM tai Yhdysvalloissa SAG-AFTRA tai American Federation of Musicians antavat verkkosivuillaan tietoa sopimuksista.
Lue lisää:
- Viisi vinkkiä mainosmusiikin säveltäjälle (Andy Huckvale: 5 Tips for Composing Music for Commercials, Audient)
Mikä kaikki vaikuttaa säveltäjän palkkioon? Keskeinen tekijä on tuotannon koko, mutta korvaukseen vaikuttaa myös säveltäjän uran vaihe, musiikin käyttötarkoitus, lisensointiaika sekä rojaltit. Säveltäjä saattaa olla myös esittäjä tai tuottaja, jolloin palkkio jakautuu eri rooleille hiukan eri perustein. Toisaalta raportin mukaan yhä useammin suositaan ns. pakettiratkaisuja, joissa säveltäjä hoitaa koko musiikkituotannon, mukana lukien äänitehosteet, äänisuunnittelu, miksaus, jälkituotanto ja lisensointi. Tuotannon aikana ilmaantuvat lisäkulut – esimerkiksi ohjaajien tai tuottajien toivomat muutokset orkestraatiossa – sisältyvät usein kokonaispalkkioon, jolloin ne vielä pienentävät itse sävellystyöhön jäävää rahoitusta.
Nyrkkisääntönä raportissa todetaan, että musiikkiin varataan 10–15 prosenttia tuotannon kokonaisbudjetista. Tuotantojen budjetit itsessään saattavat vaihdella suurestikin. Esimerkiksi USA:ssa pieneen tuotantobudjettiin on saatettu varata 2 500–10 000 dollaria, TV-sarjan osaan 1 500–7 500 dollaria ja keskikokoiseen elokuvaan 35 000–300 000 dollaria.
Lue lisää:
- Music in films: an introduction to budgeting (ThinkSync Music)
- Film Composer Salary (DIY Film Composer, 11.6.2018)
Elokuvamusiikin nykytrendejä
Raportin mukaan alalla on kaksi selkeää trendiä, jotka on syytä huomioida kansainvälistymistä suunnitellessa: katalogimusiikin käytön yleistyminen sekä erityisesti mainosalalla tavalliseksi tulleet music first -kampanjat.
Katalogimusiikin käyttö on raportin mukaan yleistynyt ennen kaikkea lisensoinnin monimutkaisuuden vuoksi. Katalogimusiikin laatu paranee koko ajan, jolloin se on entistä kilpailukykyisempää uuteen tai tekijänoikeudella suojattuun musiikkiin verrattuna. Katalogimusiikkia tarjoavien yritysten – esimerkkeinä Artlist, Epidemic Sound ja SoundStripe – liikevaihto kasvaa myös vauhdilla, jolloin myös niiden palvelut paranevat. Tulevaisuudessa tarjolla on varmasti yhä enemmän myös tekoälyn luomaa musiikkia.
Raportin asiantuntijana toimineen Julian Krohnin mukaan suurilla hiteillä on edelleen arvonsa, mutta tuntemattomampi musiikki ei vastaavalla lailla hyödytä tuotantoa, ainakaan mikäli artisti ei pysty tarjoamaan kappaleelle lisäarvoa. Niinpä edullinen katalogimusiikki voi olla riskittömämpi vaihtoehto.
Music first -kampanjat rakentuvat pitkälti artistin tai säveltäjän brändiin, joka tuottaa kampanjalle lisäarvoa suhteessa tuntemattomampaan musiikkiin tai esimerkiksi katalogimusiikkiin. Musiikki saatetaan luoda esimerkiksi biisileireillä, ja kappaleet saatetaan julkaista erikseen vaikkapa Spotifyssa, jolloin kampanja saa huomiota eri alustoilla. Audiovisuaalinen tuotanto puolestaan rakentuu kappaleen pohjalta. Perinteisestä brändiyhteistyöstä hyvä esimerkki on vaikkapa säveltäjä Hans Zimmerin ja sveitsiläisen kellovalmistaja IWC:n yhteistyö.
Lue lisää:
Vinkkejä suomalaisen elokuvamusiikin vientiin
Suomalaisella elokuva- ja mediamusiikin kentällä on monia vahvuuksia kansainvälisesti ajatellen, ja raportissa huomioidaan esimerkiksi suomalainen musiikkikoulutus ja sen myötä syntyvä laaja osaamisen kirjo. Pohjoismaissa on kansainvälisesti menestyviä elokuvasäveltäjiä, ja pohjoinen soundi saattaa myös siksi kiinnostaa kansainvälisissä tuotannoissa. Haasteina tunnistetaan kuitenkin esimerkiksi suomalaisen elokuva-alan pienuus suhteessa suuriin markkina-alueisiin ja kansainvälisen verkostoitumisen hankaluus ilman aktiivista välittäjäporrasta.
Verkostoituminen onkin yksi raportissa huomioiduista toimenpiteistä. Verkostoitumisen keskeisenä pelisääntönä on: ole paikalla, luo suhteita ja ylläpidä niitä. Onnistunut yhteistyö poikii usein uusia työtilaisuuksia, mutta suhteita kannattaa rakentaa myös aktiivisesti esimerkiksi music supervisorien suuntaan, esimerkiksi osallistumalla näiden tilaisuuksiin. Suhteiden ylläpitämisessä voi hyödyntää läsnäolon ja sähköpostin lisäksi esimerkiksi sosiaalista mediaa ja suoratoistopalveluita. Kannattaa myös huolehtia, että metadata eri alustoilla on kunnossa.
Oman työnsä esittelyssä kannattaa olla täsmällinen sekä selvittää ennen yhteydenottoja, kenen kanssa on tekemisissä. Ammattilaisten neuvo raportissa onkin: do your research. Esimerkiksi IMDB:n tai Linkedinin kautta voi kartoittaa, ketkä työskentelevät sellaisten projektien parissa, joihin oma osaaminen sopisi. Myös agenttien ja kustantajien osaamista kannattaa hyödyntää verkostoitumisessa.
Osaamisen taso ja laaja-alaisuus sekä näyttö kokemuksesta tukevat esittäytymistä. Raporttiin haastatellun Rupert Hollierin mukaan erityisesti Yhdysvalloissa on tärkeää olla näyttöä vastaavan kokoluokan tuotannosta, vaikka Euroopassa saatetaan antaa mahdollisuuksia myös uudemmille säveltäjänimille. Kokemus kasvaa vähitellen, ja usein aloitetaan lyhytelokuvista ja dokumenttielokuvista. Myös tyylillinen monipuolisuus on tärkeää, ja sen kannattaa tulla showreelistä ilmi.
Raportissa tarjotaan laaja lista kansainvälisiä verkostoitumisen mahdollisuuksia. Tutustu esimerkiksi seuraaviin elokuvamusiikkitapahtumiin ja keskeisiin elokuva- ja mainosalan tapahtumiin eri puolilla maailmaa.
- Camille Awards – European Film Composer Awards (Europe)
- European Composer & Songwriter Alliance (Europe)
- Europe in Synch (Europe)
- Expo Compositores (Latin America / US)
- Film Music Competition (Switzerland)
- Sync Summit (US / France)
- World Soundtrack Academy (Belgium)
Lähteet
Tämä artikkeli on tiivistelmä Sound Diplomacyn tuottamasta raportista ”Music Finland Film Composition Study”. Raporttiin on haastateltu seuraavia asiantuntijoita:
- Rupert Hollier, Atlantic Screen Group (luova johtaja), Redfive (perustaja ja music supervisor), Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian elokuva-ja TV-alan asiantuntija
- Greg Yu, säveltäjä, tuottaja ja music supervisor, KerSound Studios (perustaja), Kiinan elokuva-, TV- ja videopelimarkkinoiden asiantuntija
- Julian Krohn, Scholz & Friends, Saksa
- Lone Nyhuus, Nordic Film Music Days, Danish Film and Media Composers, Tanska
Tiivistelmän on laatinut Music Finlandin tutkimuspäällikkö Merja Hottinen. Voit kysyä koko raporttia tutustavaksesi vientipäällikkö Anna Reposelta, anna.reponen@musicfinland.fi