Musiikkialan talous ja vienti kasvoivat vuonna 2019, mutta vuonna 2020 korona vie arvosta suuren osan

Musiikkialan kotimainen kokonaisarvo ja suomalainen musiikkivienti jatkoivat vuonna 2019 tasaista kasvua. Kasvu näkyi erityisesti elävän musiikin ja äänitemyynnin arvossa niin kotimaan taloudessa kuin viennissäkin.

Suomen musiikkialan kokonaisarvo vuonna 2019 oli 988 miljoonaa euroa, ja sen suurin sektori oli elävä musiikki, 512 miljoonaa euroa. Musiikkiviennin markkina-arvo puolestaan oli nyt 81,7 miljoonaa euroa. Lue syyskuussa julkaistu selvitys kokonaisuudessaan Music Finlandin sivuilta.

Kasvusta kertovat myös vuoden 2019 tiedot popmusiikin teosviennistä. Kesäkuussa julkaistujen tietojen mukaan ulkomaisten artistien esittämiä popkappaleita julkaistiin vuoden 2019 aikana yhteensä 95. Tiedoista nähdään myös, että aktiivisten kansainvälisesti toimivien laulunkirjoittajien joukko on vuosi vuodelta laajentunut. Lue täältä tarkemmin.

Vuonna 2020 musiikkialan talouteen ja toimeentuloedellytyksiin tulee kuitenkin vaikuttamaan dramaattisesti koronavirustilanne, joka katkaisi jo maaliskuussa kokonaan elävän musiikin tapahtumien järjestämisen, ja joka on heikentänyt monin muinkin tavoin musiikkialan ja musiikin käyttäjien taloustilannetta. Music Finland on päivittänyt vuoden 2020 aikana alan tilannekuvaa vastaamaan muuttuvia arvioita ja yksi päivitys tehdään vielä loppuvuoden aikana. Lue elokuun tilannekuva täältä.

Musiikin kuuntelu on lisääntynyt Suomessa vuonna 2020

Teoston ja Musiikkituottajat IFPI Finlandin tilaaman Musiikinkuuntelu Suomessa -tutkimuksen mukaan koronavuosi on muuttanut suomalaisten musiikinkuuntelutapoja. Kolmannes kyselytutkimuksen vastaajista arvioi, että koronatilanne on lisännyt heidän musiikinkuunteluaan, mikä näkyy erityisesti suoratoistopalveluiden suosion kasvuna. Vaikka konserteissa käynti on tässä tilanteessa huomattavasti vähentynyt, jopa neljännes vastaajista oli käynyt konsertissa myös kevään ja kesän aikana. Yli kolmannes oli katsonut keikkoja verkossa tai televisiosta.

Ikä vaikuttaa kuuntelutapoihin paljon. Erityisesti nuoret kuuntelevat itse rakentamiaan soittolistoja. Eri genreistä suosittua on erityisesti vanhempi metalli, josta 30% vastaajista kertoo pitävänsä paljon. Klassisen musiikin kuuntelijat puolestaan ovat keskimäärin iäkkäämpiä, mutta heitä on tasaisesti kaikista ammatti- ja koulutusryhmistä.

Tutkimus tehtiin nyt jo seitsemättä kertaa. Tutkimukseen vastasi elokuussa yli tuhat 13–75-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen on suunnitellut ja analysoinut Kari Tervonen. Lue lisää täältä.

LiveFin ja Tapahtumateollisuus selvittivät tapahtumien liikevaihtoja

LiveFin ry:n toimialaselvitysten mukaan rytmimusiikkifestivaalien liikevaihto vuonna 2019 oli 192 miljoonaa euroa ja tapahtumapaikkojen liikevaihto lähes 175 miljoonaa euroa. Vaikka suoraa vertailutietoa aiemmille vuosille ei ole, sekä kyselyihin vastanneet festivaalit että tapahtumapaikat arvioivat vuoden 2019 olleen tavanomaista parempi. Koronapandemia on kuitenkin katkaissut kasvun ja ollut kohtalokas erityisesti festivaaleille. LiveFIN arvioi, että koronan vuoksi festivaalien liikevaihdosta menetettiin vuonna 2020 jopa 94 prosenttia, rahassa noin 180 miljoonaa euroa. Lue lisää täältä ja täältä.

Turun yliopiston kauppakorkeakoulu on puolestaan tutkinut Tapahtumateollisuus ry:n tilauksesta koko tapahtumateollisuuden taloudellista volyymiä. Tutkimuksen mukaan tapahtumatoimiala on kasvanut aina vuoteen 2019 asti sekä toimijoiden lukumäärän että liikevaihdon suhteen. Vuonna 2019 tapahtumateollisuuden toimijoiden liikevaihto oli tutkimuksen mukaan 2,35 miljardia euroa, mutta vuonna 2020 koronakriisi vähentää liikevaihtoa arviolta 1,5 miljardia euroa. Tutkimukseen liittyneen kyselyn mukaan ala kokee taloudelliset haasteet nyt kaikkein suurimpina. Mahdollisuuksia nähtiin puolestaan liiketoiminnan muuttumisessa esimerkiksi tarjonnan, digitaalisuuden tai uusien palvelukonseptien myötä. Lue lisää täältä.

Koronavuosi maailmalla

• Eurooppalaisia keikkapaikkoja edustava LiveDMA on arvioinut, että musiikkitapahtumien ja esiintymisten määrä on laskenut koronatilanteen vuoksi 70 prosentilla. Tulot ovat vain noin 36 prosenttia normaalivuoden tuloista. Tilanne heikentää ennen kaikkea kaupallisesti toimivien tapahtumapaikkojen toimintaa ja vaikeuttaa ääni- ja valoteknikoiden, turvallisuusalan sekä baarin ja lipunmyynnin työntekijöiden työllisyystilannetta. Lue lisää.
• Sekä Ruotsissa että Isossa-Britanniassa on havaittu, että joka kolmas muusikko harkitsee alanvaihtoa koronapandemian takia. Briteissä 70 prosentilla muusikoista työt ovat vähentyneet alle neljännekseen normaalista. Lue Ruotsin tilanteesta täältä ja Britanniasta täältä.
• Midia ja Amuse ovat tutkineet, että itsenäisille artisteille koronatilanne on tuonut myös positiivisia vaikutuksia: enemmän luovaa aikaa ja yhteistyötä digitaalisin työkaluin. Monille näistä artisteista elävä musiikki ei ollut merkittävä tulonlähde ennen koronavuottakaan. Lue lisää Midian sivuilta. Monissa maissa äänitemyynti on kasvanut vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla erityisesti maksullisen suoratoiston ansiosta. Esimerkiksi USA:ssa suoratoisto kasvoi 14 prosentilla ja Saksassa lähes 21 prosenttia. Suoratoisto on ollut kasvusuunnassa näissä maissa jo pitkään. Lue USA:n tilanteesta ja Saksan tilanteesta.

Muita poimintoja

• Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore on selvittänyt ulkomaalaisten ammattilaisten asemaa suomalaisella taide- ja kulttuurikentällä. Tutkimuksen mukaan alan rakenteet ja käytännöt eivät täysin tue ulkomaalaissyntyisten yhdenvertaisia työskentelymahdollisuuksia, ja he kohtaavat esimerkiksi taloudellisia ongelmia sekä muita haasteita. Kokemus syrjinnästä on yleistä. Tutkimus on osa laajempaa Avaus-hanketta, jossa ovat olleet mukana Cuporen lisäksi myös Kulttuuria kaikille -palvelu sekä Globe Art Point ry Lue lisää.
• Teoston helmikuussa 2020 teettämän musiikinkäyttötutkimuksen mukaan 62 prosenttia taustamusiikin käyttäjistä katsoo musiikin käytön olevan liiketoiminnalleen erittäin tai melko merkittävää. Eniten taustamusiikkia soitetaan radiosta, pääosin kaupallisilta kanavilta. Lue lisää.

Osallistu tutkimuksiin

• Music Finland päivittää lokakuun 2020 aikana tietoja siitä, miten koronatilanne on vaikuttanut suomalaisten musiikkialan ammattilaisten toimintaan kotimaassa ja ulkomailla. Lue lisää ja vastaa kyselyyn.
• Helsingin yliopistossa tutkitaan koronaepidemian yhteiskunnallisia vaikutuksia. Haastattelututkimukseen etsitään nyt kulttuurialan itsensätyöllistäjiä (freelancerit, apurahalla työtä tekevät, yksinyrittäjät), joiden taloudellista asemaa epidemia on heikentänyt entisestään. Tutkimus liittyy Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaan Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -hankkeeseen. Lue lisää täältä. Ilmoittautumiset haastatteluun: Roosa Tuukkanen, 050-4383096 tai roosa.tuukkanen@helsinki.fi
• Kesällä 2020 perustettu luovan kiertotalouden kehittämisyhdistys Creasus ry kokoaa ja jakaa tietoa luovilla aloilla tapahtuvasta kestävyystyöstä. Nyt käynnissä on Kestävät ratkaisut -nykytilakysely, johon voi vastata 20.10. saakka. Osallistu kyselyyn täällä.