Suomen musiikkialan kokonaisarvon osalta raportissa esitetään tulovirrat, jotka muodostuvat kuluttajien maksamista arvonlisäverollisista loppuhinnoista tai musiikin käyttäjien korvauksista. Esimerkiksi konserttien osalta mukaan on laskettu kuluttajien tapahtumaan käyttämät rahat lippuineen ja oheismyynteineen. Samoin äänitemyynnin arvoon lasketaan mukaan vähittäismyynnin kate. Eri sektorien väliset tulonsiirrot on vähennetty kokonaisarvosta.

Elävä musiikki: 479,1 miljoonaa euroa (+1 %)

Elävä musiikki muodostaa yli puolet Suomen musiikkialan kokonaisarvosta. Siitä suurin osa koostuu yksityisestä sektorista, johon lasketaan ne yksityiset elävän musiikin tapahtumat, joista Teosto kerää tekijänoikeuskorvauksia: klubi- ja lavaesiintymiset, konsertit, festivaalit ja muut suurtapahtumat. Näin johdettu elävän musiikin yksityissektorin arvo vuonna 2018 oli 272,4 miljoonaa euroa. 

Hiukan pienempi osa elävän musiikin arvosta, yhteensä 206,7 miljoonaa euroa, syntyy julkisella sektorilla, jonka taloudellinen rooli Suomen kulttuurialoilla on eurooppalaisen mallin mukaisesti merkittävä. Musiikin alalla julkinen rahoitus kohdistuu suurimmalta osin klassiseen musiikkiin, suurimpina toimijoina sinfoniaorkesterit sekä Kansallisooppera ja -baletti. 

Sekä orkesterikentän että Kansallisoopperan ja -baletin rahoitus kasvoi hiukan vuonna 2018. Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n (SUOSIO) tilastojen mukaan orkesterikentän rahoitus oli nyt 80,5 miljoonaa euroa ja Kansallisoopperan ja -baletin 59,6 miljoonaa euroa. Sekä sinfoniaorkesterikentän että kansallisoopperan kuluista suuri osa kohdistuu henkilöstöön, mikä kertoo klassisen musiikin vahvasta työllistävästä vaikutuksesta musiikkialalla.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon musiikkiin käyttämät varat olivat nyt 55,8 miljoonaa euroa ja sotilasmusiikin arvo entisen suuruinen, 10,8 miljoonaa euroa. 

Äänitteet: 81,3 miljoonaa euroa (+11 %)

Suomessa toimivien äänitetuottajien kattojärjestö Musiikkituottajat – IFPI Finland ry julkaisee vuosittain tiedot äänitteiden tukkumyynnistä Suomessa. Musiikkituottajien tilastoon perustuva äänitteiden vähittäismyynnin kokonaisarvo vuonna 2018 on 81,3 miljoonaa euroa eli 11 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Lukuun sisältyy myös arvio Musiikkituottajat ry:n ulkopuolisesta äänitemyynnistä.

Äänitemarkkina Suomessa on kasvussa nyt neljättä vuotta peräkkäin, erityisesti enenevän suoratoiston ansiosta. Suoratoistopalveluiden osuus äänitemarkkinasta on kasvanut nyt 85 prosenttiin, kun taas fyysisten äänitteiden myynti on jatkanut laskuaan. Vuonna 2018 äänitemyynnin kotimaisuusaste oli 37,2 prosenttia kokonaismyynnistä. (Lue lisää Musiikkituottajat ry:n sivuilta)

Tekijänoikeuskorvaukset: 96,5 miljoonaa euroa (+2 %) 

Musiikkialalla kertyy tekijänoikeustuloja usealta osa-alueelta kuten konserteista, radio- ja TV-soitosta, internetkäytöstä sekä äänitteiden monistamisesta. Suomessa tekijänoikeustulot keräävät valtaosin Teosto ja Gramex, jotka tilittävät ne edelleen musiikkiteosten ja äänitteiden oikeudenomistajille. Suomen Musiikkikustantajat ry vastaa musiikkikustantajien suoraan lisensoimien tekijänoikeuksien tilastoinnista. 

Teoston kotimaasta keräämät musiikinkäytön korvaukset vuonna 2018 olivat 61,2 miljoonaa euroa. Muilta järjestöiltä tuloutui esitys- ja tallennuskorvauksia Teoston kautta tilitettäväksi 5,8 miljoonaa euroa. Lisäksi Teosto sai yksityisen kopioinnin hyvitystä sekä lainauskorvauksia. Kaikkiaan Teoston kautta kulki 70,1 miljoonan euron arvosta tekijänoikeuskorvauksia.

Gramex keräsi vuodelta 2018 korvauksia kaikkiaan 23,5 miljoonaa euroa. Suurimmat tulot tulivat taustamusiikista (9,5 miljoonaa euroa) sekä radio- ja televisiokäytöstä (8,6 miljoonaa euroa). Korvauksia saatiin myös musiikin käytöstä internetissä ja tietoverkoissa sekä ääni- ja kuvatallenteissa. Lisäksi Gramex sai yksityisen kopioinnin hyvitystä sekä ulkomaisia tilityksiä.

Suomen Musiikkikustantajat ry:n jäsenyritysten kokonaisliikevaihto vuonna 2018 oli 5,9 miljoonaa euroa. Musiikkikustantajien tilastoimat korvaukset koostuvat nuottimyynneistä ja -vuokrauksista, esityskorvauksista sekä mekanisointi- ja synkronointituloista sekä Teoston kautta tuloutuneista tekijänoikeuskorvauksista.

Sektorin sisäiset tulonsiirrot on vähennetty tekijänoikeuskorvauksien kokonaisarvosta päällekkäisyyksien välttämiseksi.

Yksityinen ja julkinen tuki: 27,9 miljoonaa euroa (+6 %)

Julkiset ja yksityiset tahot antoivat musiikkialalle erilaisina edellä lueteltuihin sektoreihin kuulumattomina apurahoina, määrärahoina ja avustuksina 27,9 miljoonaa euroa.

Musiikkialalle jaettavat valtionavustukset jaetaan joko suoraan opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahoista tai apurahoina Taiteen edistämiskeskuksen kautta. Tukimuotoihin tuli muutoksia vuonna 2018, ja esimerkiksi festivaalien ja kulttuuritapahtumien avustuksista suuri osa on nyt siirtynyt opetus- ja kulttuuriministeriöltä Taiteen edistämiskeskukselle. Valtion jakamia avustuksia musiikkialalle oli nyt eriteltävissä yhteensä 11,9 miljoonaa euroa. On huomioitava, että tähän ei kuulu muualla musiikkialan kokonaisarvoon laskettuja summia, esimerkiksi orkesterikentälle ja Kansallisoopperalle annettuja avustuksia eikä Musiikin edistämissäätiön edelleen jakamia avustuksia.

Julkiseen tukeen lasketaan lisäksi kuntien musiikkitoimintaan antamat avustukset, jotka on tässä selvityksessä arvioitu aiempien vuosien tapaan noin neljään miljoonaan euroon. Kokonaisuutena kuntien kulttuuritoimen kustannukset musiikkitoiminnan osalta, pois lukien elävän musiikin sektoriin sisällytetyt orkesterien ja kansallisoopperan avustukset, ovat olleet esimerkiksi vuonna 2017 noin 28 miljoonaa euroa. Kokonaissummaan sisältyvät kuitenkin avustusten lisäksi myös esimerkiksi bändi- tai kuorotoiminta sekä musiikkiesitykset. (Lue lisää kuntien kulttuuritoiminnasta Kuntaliiton sivulta)

Yksityiset säätiöt jakavat apurahoja lahjoituksiin ja sijoituksiin perustuvasta omaisuudestaan. Tässä laskelmassa on huomioitu kuuden suurimman säätiön musiikille myöntämä tuki, yhteensä 9,3 miljoonaa euroa.

Musiikin edistämissäätiö (MES) jakoi vuonna 2018 eri tehtäväalueilleen tukea yhteensä 2,7 miljoonaa euroa. Jaetut varat tulivat esimerkiksi valtionavustuksista sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yksityisen kopioinnin hyvityksestä, joka oli osoitettu Esittävän säveltaiteen edistämissäätiölle, Musiikkituotannon tuki- ja edistämissäätiölle ja Teostolle. Edellä mainitut taustayhteisöt antoivat Musiikinedistämissäätiölle lahjoituksia myös omista varoistaan.

Koulutus: 270 miljoonaa euroa

Musiikkialan kokonaisarvoon lasketaan mukaan myös musiikkikoulutus, joka on Suomessa erittäin laaja-alaista ja keskeinen osa kentän toimintaa. Eri koulutustasojen opetus muodostaa arvion mukaan lähes kolmanneksen musiikkialan kokonaisarvosta. Koulutuksella on merkittävä rooli alan tulonmuodostuksessa toisaalta suorien opetukseen kohdistuvien julkisten taloudellisten resurssien myötä sekä toisaalta työllistävyytensä kautta.

Opetusta annetaan valtakunnallisesti useilla eri koulutustasoilla varhaiskasvatuksesta tohtoriopintoihin saakka, mikä tekee koulutuksen arvon määrittämisestä työlästä ja haastavaa. (katso esim. Musiikkialan talous Suomessa 2014 -selvitys). Tässä selvityksessä on päädytty käyttämään edelleen aikaisempien selvitysten arviolukua, jonka mukaan musiikkikoulutuksen kokonaisarvo on 270 miljoonaa euroa. Luku perustuu Tilastokeskuksen vuonna 2012 tekemään arvioon musiikkialan koulutuksen arvosta. 

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo oli vuonna 2018 yhteensä 78,5 miljoonaa euroa, ja se kasvoi edellisvuodesta noin kolmanneksella. 

Musiikkiviennillä tarkoitetaan suomalaisten tai Suomesta käsin vakituisesti toimivien henkilöiden ja organisaatioiden harjoittamaa musiikkiin liittyvää toimintaa, joka on suunnattu Suomen rajojen ulkopuolelle tai joka tuottaa tuloja ulkomailta. Musiikkiviennin markkina-arvoon lasketaan Suomeen tästä toiminnasta tuloutuvan rahavirran määrä eli suomalaisten musiikkialan yritysten ja yksityishenkilöiden ulkomailta saamat tulot.

Musiikkiviennin ydinalueista suurin on elävän musiikin vienti (12,8 miljoonaa euroa). Elävän musiikin vienniksi lasketaan esimerkiksi suomalaisartistien ulkomailta saamat esiintymispalkkiot sekä ulkomaisten asiakkaiden ostamat liput Suomessa pidettyihin konsertteihin ja musiikkitapahtumiin.

Elävän musiikin suhteellinen merkitys musiikkialan vientitulojen kannalta on ollut viime vuosina suuri. Musiikin kaikissa tyylilajeissa toimii säännöllisesti ulkomailla esiintyviä yksittäisiä taiteilijoita ja erilaisia suomalaisia taiteilijaryhmiä. Tulot saattavat kuitenkin vaihdella vuosittain paljonkin riippuen siitä, mille vuosille menestyneimpien artistien kiertueita on osunut.

Äänitevienti on vakiintunut osa musiikkivientiä, ja siitä Suomeen palautuvat tulot ovat pysyneet viime vuodet melko vakiintuneena. Nyt ääniteviennin arvo oli 6,5 miljoonaa euroa, missä oli hiukan laskua edellisvuoteen. Äänitteiden osalta vientituloksi lasketaan suomalaisille oikeudenomistajille ulkomailta palautuvat korvaukset, jotka muodostuvat sekä fyysisestä levymyynnistä että digitaalisesta kulutuksesta.

Tekijänoikeuksista saatavat vientitulot (5,7 miljoonaa euroa) kasvoivat vuonna 2018 selvästi edellisvuoteen verrattuna. Tekijänoikeustuloissa on vuosittaisia vaihteluita esimerkiksi tuloutuksen pitkien viiveiden vuoksi, mutta osaselitystä kasvuun voi etsiä myös esimerkiksi kasvaneista lisensointituloista.

Muut vientitulot (3,8 miljoonaa euroa) ovat tuloja, jotka liittyvät erottamattomasti muihin edellä esitettyihin musiikkiteollisuuden ydinalueisiin, mutta joita ei voida jakaa perustellusti näiden kesken. Ne koostuvat useista hyvin erilaisista tulonlähteistä, esimerkiksi sävellys- ja tuotantopalkkioista, nuottien myynnistä ja vuokrauksesta, oheistuotteiden myynnistä, studiopalveluista ja mainossopimuksista.

Musiikkialan ydinalueissa kasvua edellisvuoteen oli hiukan yli viisi prosenttia. 

Suurimman kasvun musiikkiviennin markkina-arvoon ovat viime vuosina tuottaneet musiikkiin liittyviin palveluihin ja teknologiaan liittyvät vientitulot, joiden arvo oli nyt 49,7 miljoonaa euroa, yli 50 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Näihin musiikkiviennin muihin tavaroihin ja palveluihin kuuluvat esimerkiksi äänentoistoteknologian ja -laitteiden vienti sekä musiikkiteknologiaa ja -osaamista hyödyntävien startup-yritysten vientitulot. 

Musiikkiviennin kohdealueiden osalta ei edellisvuoteen verrattuna ollut havaittavissa suuria muutoksia. Suurin kohdealue oli edelleen saksankielinen Eurooppa (24 prosenttia viennistä). Pohjoismaat ja Pohjois-Amerikka olivat seuraavina, kumpikin noin 15 prosentin osuudella. Tällä kertaa yrityksiä pyydettiin erikseen erittelemään myös Venäjälle suuntautuva vienti, minkä osuus oli nyt noin 8 %. Näissä alueellisissa osuuksissa on mukana yrityksiltä saadun tiedon lisäksi myös myös Teostolle ja Gramexille tulleiden korvausten maantieteellinen jakauma.

Music Finland tilastoi vuosittain suomalaistekijöiden ulkomaisille artisteille kirjoittamat julkaistut popkappaleet. Jo kolmen vuoden takainen teosvientiselvitys Suomalaisten musiikintekijöiden popkappaleet maailmalla osoitti selkeää kasvua teosviennissä 2000-luvulla, ja trendi jatkuu edelleen: vuonna 2018 kappaleita julkaistiin yhteensä 76. 

Popmusiikin teosvienti suuntautuu pääasiassa Keski-Eurooppaan, Aasiaan ja Pohjois-Amerikkaan. Aasian osuus on vuosi vuodelta vahvistunut, ja tällä kertaa joka kolmas julkaisuista oli suunnattu Aasian markkinoille. Monet kappaleista ovat menestyneet omien kohdemarkkinoidensa myyntilistoilla ja niitä on synkronoitu mainoksiin ja tv-sarjoihin. Spotifyssa näitä vuonna 2018 julkaistuja kappaleita on kuunneltu yhteensä yli 400 miljoonaa kertaa, suosituimpana saksalaisen Robin Schulzin esittämä Speechless (feat. Erika Sirola), jonka kirjoittajajoukossa on Teemu Brunila.

Vuonna 2018 julkaistujen 76 kappaleen kirjoittajina oli yhteensä 38 suomalaistekijää, mikä kertoo aktiivisten kansainvälisesti toimivien laulunkirjoittajien laajuudesta ja määrän jatkuvasta kasvamisesta. Naisia tekijäjoukossa oli yhdeksän, enemmän kuin koskaan aiemmin. Ensimmäisen kansainvälisen julkaisunsa sai nyt 14 tekijää. 

Teosviennin kasvun taustalla tärkeänä tekijänä ovat musiikkikustantajien vahvat kansainväliset verkostot. Yhä useampi kappaleista oli nyt myös peräisin suoraan Music Finlandin biisileireiltä. Suorien julkaisujen lisäksi leireillä on syntynyt uusia verkostoja, jotka ovat mahdollistaneet hedelmällisiä kansainvälisiä yhteistyökumppanuuksia. 

Musiikkialan kotimainen kokonaisarvo ja suomalainen musiikkivienti jatkavat edelleen tasaista kasvua. Kotimaan kokonaisarvossa kasvua on puolitoista prosenttia, ja kasvusuunta näkyy selkeästi etenkin äänitemyynnissä, jonka tulonmuodostuksessa alkaa jo näkyä suoratoisto. Elävän musiikin osuus alan arvosta on edelleen noin puolet.

Myös musiikkiviennin kasvussa näkyy alan liiketoimintamallien muuttuminen ja siirtymä myytävistä tuotteista kohti uusia palveluita ja lisensointeja. Tätä heijastelevat startup-yritysten kasvun lisäksi myös musiikkialan ydinalueiden, esimerkiksi tekijänoikeustulojen sekä musiikkialan muiden tulojen kasvu. Muuttuvassa kansainvälisessä musiikkiliiketoiminnassa suomalaisen musiikkiviennin vahvuuksia ovat sen laaja-alaisuus ja moninaisuus, ja vienti pysyy melko vakiintuneena ja noususuhdanteisena

Tulevaisuuden mahdollisuudet näkyvät myös vahvassa popmusiikin teosviennissä. Alati kasvavissa verkostoissa laajenevalla suomalaisella tekijäjoukolla on yhä enemmän mahdollisuuksia tehdä hedelmällistä kansainvälistä yhteistyötä. 

Miten musiikkialan kokonaisarvo on laskettu?

Musiikkialan kokonaisarvon tarkastelu keskittyy musiikkialan suppeaan klusteriin eli alan ytimeen joka kattaa toiminnot ja toimijat, joiden raha tulee pääosin musiikista. Sektoreittain tarkastelluissa tuloissa on huomioitu verkostomaisesti toimivan alan sisäisten rahavirtojen päällekkäisyydet. Metodeiltaan ja rajaukseltaan selvitys jatkaa edellisten tutkimusten mallia. Näin taataan vertailtavuus ja trendiseurannan mahdollisimman korkea luotettavuus. Tarkempi kuvaus menetelmän perusteluista löytyy täältä.

Elävän musiikin arvon määrittäminen perustuu yksityissektorin osalta Teoston keräämiin korvauksiin elävän musiikin esityksistä sekä julkisen sektorin osalta suurimpien toimijoiden, sinfoniaorkestereiden ja Kansallisoopperan, vuotuisista kokonaisrahoituksista saataviin tietoihin. Suomen Sinfoniaorkesterit ry (SUOSIO) toimii suomalaisten ammattisinfonia- ja kamariorkesterien edunvalvontajärjestönä tilastoiden kolmenkymmenen jäsenorkesterinsa taloudellisia ja toiminnallisia avainlukuja. Lisäksi elävän musiikin arvoon on laskettu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon raportoimat musiikkiin käytetyt rahat ja Puolustusvoimien arvioon perustuva summa sotilasmusiikin arvosta. 

Elävän musiikin yksityissektorin arvon laskemiseksi on käytetty samaa laskentatapaa kuin edellisissäkin raporteissa. Pohjana ovat Teoston tariffien mukaiset keräykset elävän musiikin tapahtumista, jotka vastaavat Teoston oman arvion mukaan noin 3,5 prosenttia lipunmyynnin arvosta. Lipunmyynnin puolestaan arvioidaan muodostavan 70 prosenttia elävän musiikin tapahtumien kokonaistuotosta. Kun lipunmyynnin arvoon lisätään siis oheismyynti (juomat, ruuat yms.) voidaan arvioida koko elävän musiikin arvo yksityissektorin osalta.

Äänitteiden osalta selvityksessä hyödynnetään Musiikkituottajien (IFPI Finland ry) tilastoja äänitemyynnistä Suomessa. Arvo perustuu Suomen musiikkituottajien tilastoimaan äänitteiden tukkumyyntiin, joka on tätä selvitystä varten muunnettu vähittäismyynnin arvoksi aikaisempien selvitysten tapaan Musiikkituottajien arvioimalla kertoimella. Sen mukaan vähittäiskaupan arvon katsotaan olevan 161 prosenttia tukkumyynnistä. Summa sisältää vähittäiskaupan katteen ja arvonlisäveron. Digitaalinen äänitekulutus on muutosprosessissa ja palveluntarjoajien kate vaihtelee niin kuluttajien (freemium, premium vai bundle) kuin yksittäisten levy-yhtiöiden ja palvelutarjoajien välisten sopimusten mukaan. Tarkat tiedot näistä ovat salassapitosopimusten alaisia. Digitaalisen kaupan osalta myös tekijänoikeusmaksut tuloutuvat osin eri tavalla kuin fyysisessä kaupassa. On huomioitava, että raportissa esitetty äänitemyynnin kokonaisluku ei kata esimerkiksi suoralisensointia yrityksille tai artistien sponsorisopimuksia. Tällä kertaa laskelmassa on kuitenkin huomioitu Musiikkituottajien arvio jäsenistönsä ulkopuolisesta äänitemyynnistä.

Elävän musiikin yksityissektorin, tekijänoikeuskorvausten ja äänitteiden myynnin tarkastelun lisäksi kokonaisarvoon on laskettu mukaan musiikin koulutus, musiikkialan julkinen rahoitus sekä julkishallinnon ja säätiöiden jakamat avustukset ja apurahat. Vaikka näitä tulovirtoja ei voidakaan pitää musiikkitoimialan liikevaihtona, on niiden rooli alan tulonmuodostuksessa merkittävä ja rahoituksen huomiotta jättäminen vääristäisi kokonaistalouden arvon muodostamista. Valtion myöntämissä apurahoissa ja avustuksissa veikkausvoittovaroilla on merkittävä rooli.  Selvityksessä ei ole kuitenkaan huomioitu esimerkiksi musiikkialalle suunnattuja EU:n, valtion tai kuntien kehittämishankerahoituksia (esimerkiksi ESR-, EAKR- ja Tekes -rahoitukset).

Musiikkiviennin arvon tutkimusmenetelmä

Musiikkiviennillä tarkoitetaan Suomen rajojen ulkopuolella tapahtuvaa suomalaisten tai Suomesta käsin vakituisesti toimivien henkilöiden ja organisaatioiden harjoittamaa musiikkiteollisuuden ydinalueisiin liittyvää toimintaa. Musiikkiviennin markkina-arvolla tarkoitetaan edellä mainitusta toiminnasta Suomeen palautuvan rahavirran määrää.

Musiikkiviennin markkina-arvon keskeiset lähteet ovat alan järjestöt, Music Finlandin toteuttama kysely alan yrityksille sekä haastatteluihin perustuvat asiantuntija-arviot. Tiedonkeruussa varmistettiin, ettei samoja tuottoja laskettu kahteen kertaan. Yrityksille suunnattu tiedonkeruu toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena huhti-kesäkuussa 2019. Music Finlandin asiakasrekisterin pohjalta luotiin yli sadan yrityksen segmentoitu otos, jolle toimitettiin kyselylomake ulkomailta Suomeen tuloutuneista rahavirroista. Tiedonkeruun haasteena on se, että lukujen raportoiminen on yritykselle työlästä ja kynnys vastata on siksi korkea. Toinen syy on mahdollisesti haluttomuus luovuttaa ulkopuoliselle taholle liikesalaisuuksien piiriin kuuluvaa tietoa.

Tarkasteltavat musiikkiviennin osa-alueet olivat seuraavat: 

1. Elävän musiikin alueen tulot koostuvat pääasiassa lipputuloista ja ulkomailla tapahtuneista esiintymisistä maksetuista palkkioista. Tähän alueeseen lukeutuvat lisäksi muun muassa ohjelmatoimistojen ja agenttien palkkiot sekä kotimaisten festivaalien lipunmyynti ulkomaille. Elävää musiikkia koskevat tiedot kerättiin osa-alueen eri yrityksiltä sekä yksittäisiltä toimijoilta. Kyselyn tietoa täydennettiin asiantuntija-arvioin.

2. Äänitetulot koostuvat sekä fyysisten että digitaalisten äänitteiden vähittäismyynnistä ja mainostuotoista. Lisäksi tähän ryhmään on laskettu mukaan äänitteiden lisensointi ulkomaisille levy-yhtiöille sekä äänitteiden lisensointi ja synkronointi ulkomaille tv-ohjelmiin, elokuviin, mainoksiin ja peleihin. Äänitteitä koskevat tiedot kerättiin alan yrityksiltä ja yksittäisiltä toimijoilta.

3. Tekijänoikeuskorvaukset koostuvat pääasiassa tekijänoikeusjärjestöjen ulkomailla tapahtuneesta teosten ja äänitteiden käytöstä keräämistä ja tilittämistä esitys- ja tallennusoikeuskorvauksista. Lisäksi tähän ryhmään kuuluvat musiikkikustantajien lisensoimat graafiset, synkronointi- ja ns. suuret oikeudet sekä yksittäisten oikeudenomistajien suoraan lisensoimat oikeudet. Tekijänoikeuksia koskevat tiedot koostettiin pääosin Nordic Copyright Bureaun (NCB), Suomen musiikkikustantajat ry:n, Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry:n ja Tekijänoikeusjärjestö Gramex ry:n toimittamista luvuista. Mukana on myös kustantajien suoralisensointeja sekä Teoston ohi tilitettyjä tekijänoikeuskorvauksia. Tämän kategorian viennin arvon mittaamisessa on haasteita, sillä yhä useampi vientiin keskittyvä suomalainen musiikintekijä on siirtynyt muiden tekijänoikeustoimistojen, etupäässä Ruotsin STIMin, asiakkaaksi. Näitä tulovirtoja on selvitetty kyselyllä, mutta tapausten erilaisuudesta johtuen niiden arviointia voi pitää vain suuntaa-antavana.

4. Muut vientitulot ovat tuloja, jotka liittyvät erottamattomasti muihin edellä esitettyihin musiikkiteollisuuden ydinalueisiin, mutta joita ei voida jakaa perustellusti näiden kesken. Tällaisia ovat muun muassa kansainväliset apurahat ja tuet, nuottimyynti ja -vuokraus, oheistuotteet eli merchandise, pelimusiikki, studiovuokrat (kun tilaajana ulkomainen taho), tilaussävellyspalkkiot ja tuottajien palkkiot. Muut vientitulot -ryhmää koskevat tiedot kerättiin alan yrityksiltä sekä yksittäisiltä toimijoilta. Kyselyn tietoja täydennettiin asiantuntija-arvioin.

5. Muut tavarat ja palvelut ovat tuloja, jotka liittyvät musiikkiin, mutta eivät ole riippuvaisia muiden osa-alueiden aktiivisuudesta ja liiketoiminnasta. Näitä ovat muun muassa musiikkilaitteet, musiikkiohjelmistot ja -sovellukset (applikaatiot), soittimet, startup- ja muiden yritysten tuottamat musiikkiin liittyvät sekalaiset palvelut ja teknologia. Muut tavarat ja palvelut -ryhmää koskevat tiedot kerättiin osa-alueen eri yrityksiltä, tullin vientitilastoista sekä yksittäisiltä toimijoilta.

Popmusiikin teosvienti

Music Finland on kerännyt tietoja suomalaisesta popmusiikin teosviennistä takautuvasti vuodesta 2006 saakka. Keväällä 2016 julkaistu ensimmäinen teosvientiselvitys ”Suomalaisten musiikintekijöiden popkappaleet maailmalla” kartoitti laajasti kasvavaa musiikinvientialaa. Tätä tutkimusta varten kysyttiin vuoden 2018 tietoja musiikkikustantajilta ja tekijöiltä. Teos- ja tekijätietojen lisäksi vastaajilta kysyttiin kappaleiden myyntimääriä ja listasijoituksia sekä kappaleiden taustatarinoita.