Tiivistelmä
Musiikkialan kokonaisarvo ja suomalainen musiikkivienti kokivat vuonna 2020 suuria muutoksia koronapandemian vuoksi. Erityisesti elävän musiikin taloudellinen arvo romahti sekä kotimaassa että kansainvälisesti, ja tällä oli vaikutuksia myös muihin sektoreihin. Digitaalisten palveluiden kysyntä sen sijaan kasvoi, mikä näkyy esimerkiksi äänitemyynnin ja digitaalisten palveluiden tuottamissa tuloissa. Myös popmusiikin teosviennissä tehtiin uusi ennätys.
Suomen musiikkialan kokonaisarvo vuonna 2020 oli 779 miljoonaa euroa. Ydinalueiden – elävä musiikki, äänitteet, tekijänoikeudet sekä julkinen ja yksityinen tuki – arvo oli 509 miljoonaa euroa eli lähes kolmanneksen edellisvuotta vähemmän. Suurin pudotus oli elävässä musiikissa (272 miljoonaa euroa), jonka arvo laski lähes puoleen entisestä. Yksityisen sektorin arvo aleni suhteessa vieläkin enemmän. Myös tekijänoikeusjärjestöjen ja musiikkikustantajien keräämät korvaukset laskivat ja olivat nyt noin 91 miljoonaa euroa. Äänitesektorin arvo sen sijaan nousi, ja sen vähittäismyynnin arvo Suomessa voidaan nyt arvioida 93 miljoonaan euroon.
Musiikkialan toimijoiden tulonmenetyksiä on pyritty kompensoimaan julkisella ja yksityisellä tuella, jonka määrä kaksinkertaistui vuonna 2020 ja oli nyt yhteensä 60 miljoonaa euroa. Ydinalueiden lisäksi musiikkialan arvoon on laskettu musiikkikoulutus, joka huomioidaan kokonaisuudessa samalla arviosummalla (270 miljoonaa euroa) kuin aiempina vuosina.
Myös suomalaisen musiikkiviennin ydinalueiden arvo laski huomattavasti vuonna 2020. Pahimmin pandemiasta kärsi elävä musiikki, jonka vienti laski edellisvuodesta kolmella neljänneksellä ja oli nyt vain 3,6 miljoonaa euroa. Ääniteviennin arvo oli pysynyt entisellä tasollaan (7,1 miljoonaa euroa), ja tekijänoikeuksista saatavat kansainväliset tulot olivat nyt hiukan nousseet (nyt 5,9 miljoonaa euroa). Musiikkialan muut vientitulot – sävellys- ja tuottajapalkkiot, nuottien myynti ja vuokraus, mainossopimukset, oheistuotteiden myynti sekä studiopalvelut – olivat laskeneet lähes samassa suhteessa kuin elävä musiikki (nyt 0,8 miljoonaa euroa). Näin ollen musiikkiviennin ydinalueista tuloutui vuonna 2020 Suomeen kaikkiaan 17,3 miljoonaa euroa eli 42 prosenttia edellisvuotta vähemmän.
Musiikkiin liittyvien muiden tavaroiden ja palveluiden viennin kasvu on jatkunut pandemiasta huolimatta ja näiden arvo on nyt 69,4 miljoonaa euroa. Tähän kategoriaan kuuluvat musiikkisovellukset, palvelut ja teknologia, esimerkiksi äänentoistoon liittyvät ammattilaislaitteet sekä digitaalisia palveluita tuottavat startup-yritykset. Kaikki yhteen laskien musiikkiviennin arvo vuonna 2020 oli 86,7 miljoonaa euroa.
Musiikkialan talous ja vienti -raportin vuoden 2020 tiedot on kerätty samalla menetelmällä kuin edellisinä vuosina (lue menetelmistä tarkemmin raportin lopusta osiosta Näin tutkimus tehtiin). Tietojen keräämisestä ovat vastanneet tutkimuspäällikkö Merja Hottinen Music Finlandista (kokonaisarvo, musiikkivienti) sekä tutkija Tuomas Ilmavirta (musiikkivienti). Raportin kokosi Merja Hottinen.
Suomen musiikkialan kokonaisarvo vuonna 2020 oli 779 miljoonaa euroa. Tästä musiikkialan ydinsektorien osuus on 509 miljoonaa euroa, minkä päälle on laskettu arvio koulutuksen arvosta, 270 miljoonaa euroa.
Musiikkialan ydinsektorien arvo laski edellisvuodesta lähes kolmanneksella koronapandemian vuoksi asetettujen elävän musiikin rajoitusten sekä koronan muiden talousvaikutusten vuoksi.
Suomen musiikkialan kokonaisarvon osalta raportissa esitetään tulovirrat, jotka muodostuvat kuluttajien maksamista arvonlisäverollisista loppuhinnoista tai musiikin käyttäjien korvauksista. Esimerkiksi konserttien osalta mukaan on laskettu kuluttajien tapahtumaan käyttämät rahat lippuineen ja oheismyynteineen. Samoin äänitemyyntiin on arvioitu mukaan vähittäismyynnin kate. Eri sektorien väliset tulonsiirrot on vähennetty kokonaisarvosta.
Arvo jakautui eri sektoreiden välillä seuraavasti:
Elävä musiikki: 271,9 miljoonaa euroa (- 47 %)
Elävä musiikki on perinteisesti muodostanut yli puolet Suomen musiikkialan kokonaisarvosta, mutta vuonna 2020 sektorin arvo romahti lähes 50 prosentilla. Elävä musiikki on silti musiikkialan ytimen sektoreista suurin vahvan julkisen sektorin vuoksi.
Elävän musiikin yksityissektori: 80,0 miljoonaa euroa (-73 %)
Suurin osa elävän musiikin tulonmuodostuksesta on aiempina vuosina tullut yksityiseltä sektorilta, johon lasketaan ne yksityiset elävän musiikin tapahtumat, joista Teosto kerää tekijänoikeuskorvauksia: klubi- ja lavaesiintymiset, konsertit, festivaalit ja muut suurtapahtumat. Vuonna 2020 elävän musiikin tapahtumien voimakas rajoittaminen koronapandemian vuoksi osui pahimmin juuri yksityissektoriin, jonka arvo laski 73 prosentilla. Euromääräisesti tämä tarkoittaa yli 220 miljoonan euron arvonmenetystä, ja elävän musiikin yksityissektorin arvo jäi nyt 80 miljoonaan euroon.
Suomen musiikkitapahtumien verkosto ja etujärjestö LiveFin ry on arvioinut vuonna 2020 alan tulonmenetykset 80 prosenttiin edellisvuodesta eli noin 360 miljoonaan euroon. Arvio pohjautuu vuonna 2019 tehtyyn toimialakyselyyn (lue tarkemmin: Musiikkialan talous ja vienti 2019 sekä LiveFinin toimialatutkimukset), jonka mukaan tapahtumapaikkojen, festivaalien ja tanssilavojen yhteenlaskettu liikevaihto oli 376 miljoonaa euroa ja koko yksityissektorin liikevaihto 452 miljoonaa euroa. LiveFinin liikevaihtopohjainen selvitys huomioi paremmin elävän musiikin tulonmuodostuksen moninaisuuden. Kun koko sektorin toiminta halvaantui koronapandemiaan liittyvien elävän musiikin rajoitusten vuoksi, vuonna 2020 realisoitunut elävän musiikin yksityissektorin arvo on LiveFinin arvion mukaan noin 90 miljoonaa euroa.
Elävän musiikin yksityissektorilla toimii myös joukko musiikkiin keskittyviä kulttuurifestivaaleja, joiden toimintaa tilastoi Finland Festivals ry ja joiden toimintaa rahoittaa osittain myös opetus- ja kulttuuriministeriö (ks. Yksityinen ja julkinen tuki). Suuri osa näistä festivaaleista jouduttiin vuonna 2020 koronapandemian vuoksi perumaan kokonaan tai muuttamaan etäfestivaaleiksi. Järjestettyjen festivaalien kävijämääriä jouduttiin rajoittamaan voimakkaasti. Finland Festivalsin tilastoimat lipunmyyntimäärät kaikkien kulttuurifestivaalien osalta putosivatkin 86 prosenttia ja käyntimäärät 62 prosenttia. Festivaalien osallistujamäärät ovat kuitenkin tätä suurempia esimerkiksi suoratoistettujen, radioitujen tai muulla lailla ilmaisena poikkeustapahtumana järjestettyjen tapahtumien ansiosta.
Elävän musiikin julkinen sektori: 192,0 miljoonaa euroa (-9 %)
Elävän musiikin julkiseen sektoriin lasketaan sinfoniaorkesterit, Kansallisooppera ja -baletti, kirkkomusiikki sekä sotilasmusiikki. Myös näiden kokonaisrahoitus laski vuonna 2020 selkeästi, ja kaikkiaan julkisella sektorilla liikkui rahaa 192,0 miljoonan euron edestä eli noin 9 prosenttia edellisvuotta vähemmän.
Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n jäsenorkesterien kokonaisrahoitus putosi vuonna 2020 yhteensä 12 prosentilla ja oli nyt 71,9 miljoonaa euroa. Konserttien määrä sekä erityisesti konsertteja paikan päällä seuraavan yleisön määrä väheni huomattavasti, mutta orkesterit pystyivät jatkamaan toimintaansa esimerkiksi verkkokonsertein. Verkkokonsertteja oli noin viidesosa (425) kaikista orkesterien vuoden aikana järjestämistä konserteista, ja niitä seurasi 2,8 miljoonaa kuulijaa. Taloudellisesti vuoden 2020 toimintarajoitukset leikkasivat nimenomaan orkesterien omia tuloja – esimerkiksi lipputuloja – sekä kuntien rahoitusta, kun taas valtionosuus ja muut avustukset kompensoivat tilannetta hiukan.
Kansallisoopperan ja -baletin kokonaisrahoitus laski vuoden 2020 tilinpäätöksen perusteella 11 prosenttia ja oli nyt 51,8 miljoonaa euroa. Koronapandemian vuoksi esitystoimintaa rajoitettiin viranomaismääräyksin, ja näytäntötuotot laskivatkin kolmannekseen entisestä. Kaikkiaan toiminnan tuotot laskivat yli kahdeksalla miljoonalla eurolla. Yleisöä tavoitettiin elävien esitysten sijaan suoratoistoin ja tallentein, joita pystyi seuraamaan verkossa, radiossa ja televisiossa. Julkiset lisäavustukset kompensoivat tulonmenetyksiä hiukan, ja kokonaisrahoitus laski näin ollen 6,5 miljoonaa euroa. Kokonaisrahoitus sisältää myös balettiopilaitoksen valtionosuuden.
Pienempiä prosentuaalisia pudotuksia elävän musiikin julkisella sektorilla oli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon musiikkiin käyttämissä varoissa (57,2 miljoonaa euroa, -3 %) sekä sotilasmusiikissa (11 miljoonaa euroa, -8 %).
Koronatilanteen vaikutukset elävän musiikin toimijakenttään
Elävän musiikin arvon romahdus on vaikuttanut suureen joukkoon musiikkialan toimijoita, joille tapahtumat ovat yleensä olleet hyvin keskeinen tulon lähde. Tilanteesta ovat kärsineet pahasti esimerkiksi freelance-muusikot, joista monet jäivät konserttien peruuntuessa tyhjän päälle, ja muusikoiden tulonmenetykset vuoden 2020 osalta on arvioitu huhtikuun 2021 tilannekuvassa yhteensä 75 miljoonaan euroon. Koko musiikkialan freelancer-kentän osalta tulonmenetysten on arvioitu nousevan 85 miljoonaan.
Kuukausipalkkaisten, julkisen sektorin rahoittamien muusikoiden tilanne on ollut parempi, sillä yhteisöjen toimintaa on pystytty ylläpitämään esimerkiksi verkkokonsertein. Sopeuttamistoimilta ei ole silti vältytty, ja esimerkiksi Kansallisooppera ja -baletti lomautti suuren osan henkilöstään kahteen otteeseen vuoden 2020 aikana.
Suurin osa elävän musiikin sektorilla näkyvistä tulonmenetyksistä kohdistuu alan yrityksiin ja yhteisöihin. Tapahtumapaikkojen ja -järjestäjien lisäksi tulot ovat hävinneet esimerkiksi artisteja välittäviltä ohjelmatoimistoilta, muusikoita edustavilta managereilta sekä tapahtumatekniikkaa tuottavilta yrityksiltä ja freelance-toimijoilta. Vaikka joukossa on myös suuria yrityksiä, monet toimijoista ovat mikroyrityksiä ja yksinyrittäjiä. Esimerkiksi manageriyrityksiä edustavan Managerifoorumin mukaan sen jäsenyritysten liikevaihto on laskenut nyt 75 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Lisäksi tilanteella on ollut monia kerrannaisvaikutuksia, ennen kaikkea elävän musiikin esityksistä tekijänoikeustuloja saaville musiikin tekijöille, säveltäjille ja kustantajille (ks. Tekijänoikeuskorvaukset).
Valtio osoitti vuoden 2020 aikana erityisiä avustuksia koronapandemian johdosta aiheutuvien tulonmenetysten kompensoimiseksi sekä muuhun pandemian johdosta aiheutuvaan lisärahoitustarpeeseen. Aiempien Musiikkialan talous ja vienti -raporttien laskentaa seuraten avustukset näkyvät sektorista riippuen eri tavoin: julkisen sektorin osalta avustukset sisältyvät em. lukuihin, kun taas yksityissektorin osalta avustukset on jaoteltu erikseen. Tuet on eritelty tämän raportin kohdassa ”Yksityinen ja julkinen tuki”.
Äänitteet: 92,8 miljoonaa euroa (+4 %)
Suomessa toimivien äänitetuottajien kattojärjestö Musiikkituottajat – IFPI Finland ry julkaisee vuosittain tiedot äänitteiden tukkumyynnistä Suomessa. Tilaston mukainen tukkumyynnin arvo oli vuoden 2020 lopussa 57,6 miljoonaa euroa. Tukkumyynnin perusteella on äänitteiden vähittäismyynnin verolliseksi kokonaisarvoksi vuoden 2020 osalta arvioitu 92,8 miljoonaa euroa, eli neljä prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Lukuun sisältyy myös arvio Musiikkituottajat ry:n ulkopuolisesta äänitemyynnistä.
Äänitemusiikin kulutus kasvoi Suomessa myös pandemiavuoden 2020 aikana. Kasvu kertyi pääosin suoratoistopalveluiden kautta saatavista tuloista, joka kasvoi 5 prosenttia. Kaikkiaan digitaalisen musiikinkulutuksen osuus äänitemarkkinoista oli 89 prosenttia. Myös vinyyliäänitteiden kulutus kasvoi peräti 19 prosentilla, mutta niiden osuus kokonaismarkkinasta on edelleen pieni.
Kotimaisen musiikin osuus oli tutkimuksen mukaan 34 prosenttia Musiikkituottajat ry:n jäsenyhtiöiden äänitemyynnistä.
Äänitemyynnin arvo on kasvanut vuonna 2020 myös muissa maissa. Maailmanlaajuisesti äänitemarkkina kasvoi 7,4 prosenttia ja esimerkiksi Yhdysvalloissa kasvua kertyi 9,2 prosenttia.
Tekijänoikeuskorvaukset: 90,6 miljoonaa euroa (-8 %)
Musiikkialalla kertyy tekijänoikeustuloja usealta osa-alueelta kuten konserteista, radio- ja TV-soitosta, internetkäytöstä sekä äänitteiden monistamisesta. Suomessa tekijänoikeustulot keräävät valtaosin Teosto ja Gramex, jotka tilittävät ne edelleen musiikkiteosten ja äänitteiden oikeudenomistajille. Suomen Musiikkikustantajat ry vastaa musiikkikustantajien suoraan lisensoimien tekijänoikeuksien tilastoinnista.
Koronapandemia vaikutti tekijänoikeuskertymiin useaa eri kautta, josta rahallisesti merkittävin on elävästä musiikista saatavien tekijänoikeuskorvauksien väheneminen. Esimerkiksi Teoston keräämät tekijänoikeuskorvaukset konserteista ja festivaaleista laskivat 84 prosenttia. Gramexin keräämistä korvauksista puolestaan eniten putosi taustamusiikin korvauskertymä. Musiikin käyttö verkossa kuitenkin kasvoi ja Teoston online-tuotot kasvoivat 2,1 miljoonalla eurolla. Monet tekijänoikeuksiin liittyvät korvaukset näkyvät tulokertymässä vasta tulevina vuosina, sillä korvaukset tilitetään usein viiveellä.
Kaikkiaan Teosto keräsi kotimaasta korvauksia musiikinkäytöstä yhteensä 57,1 miljoonaa eli 9 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kun huomioidaan myös esitys- ja tallennekorvaukset muilta järjestöiltä sekä lisäksi yksityisen kopioinnin hyvitys ja lainauskorvaukset, Teoston kautta kulki yhteensä 65,6 miljoonan euron arvosta tekijänoikeuskorvauksia.
Gramexin keräämät korvaukset vuonna 2020 olivat yhteensä 22,5 miljoonaa euroa. Suurimmat korvaustulot tulivat taustamusiikkisektorilta (8,7 milj.), radio- ja TV-käytöstä (8,1 milj.) sekä Internet- ja tietoverkkokäytöstä (3,4 milj.).
Suomen Musiikkikustantajat ry:n jäsenyritysten kokonaisliikevaihto vuonna 2020 oli 5,5 miljoonaa euroa. Elävästä musiikista riippuvat tulot, esimerkiksi nuottimyynti ja -vuokraus sekä esityskorvaukset, ovat laskeneet pandemiakaudella selkeästi. Lisäksi musiikkikustantajat saavat tuloja äänitteiden mekanisoinnista ja synkronoinnista sekä yksityisen kopioinnin hyvityksestä. Osa tuloista tulee Teoston kautta tekijänoikeuskorvauksina. Sektorin sisäiset tulonsiirrot on vähennetty tekijänoikeuskorvauksien kokonaisarvosta päällekkäisyyksien välttämiseksi.
Yksityinen ja julkinen tuki: 59,5 miljoonaa euroa (+ 104 %)
Vuonna 2020 julkiset ja yksityiset tahot antoivat musiikkialalle erilaisina edellä lueteltuihin sektoreihin kuulumattomina apurahoina, määrärahoina ja avustuksina 59,5 miljoonaa euroa.
Avustusten määrä on tuplaantunut suhteessa edelliseen vuoteen, mikä johtuu erilaisista koronatilanteeseen jaetuista erityistuista, joita ovat jakaneet niin valtionhallinto, kunnat kuin yksityiset säätiötkin. Kokonaissummassa on huomioitu valtiokonttorin jakamat kustannustuet, mutta aiempien vuosien tapaan mukaan ei ole laskettu kehittämistukia, kuten Business Finlandin jakamia avustuksia. Julkisen sektorin saamat koronatuet on huomioitu kohdassa Elävän musiikin julkinen sektori. Alan sisäisesti rahoittamat korona-avustukset puolestaan eivät kasvata musiikkialan talouden kokonaisarvoa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta musiikkialalle jaettavat valtionavustukset jaetaan joko suoraan opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahoista tai apurahoina Taiteen edistämiskeskuksen kautta. Avustuksiin kuuluvat esimerkiksi kulttuuritapahtumille jaettavat avustukset, musiikkialan yhteisöjen toiminta-avustukset sekä yksittäisten taiteilijoiden saamat apurahat ja valtionpalkinnot. Näitä avustuksia oli vuonna 2020 eriteltävissä yhteensä 28,7 miljoonaa euroa eli 15,3 miljoonaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvu johtuu koronatilanteeseen myönnetyistä tuista, joita on eriteltävissä Taiteen edistämiskeskuksen osalta noin 6,0 miljoonaa euroa ja opetus- ja kulttuuriministeriön muiden avustusten osalta 10,5 miljoonaa euroa.
Yllä olevaan lukuun eivät sisälly valtionosuutta saavien orkestereiden ja Kansallisoopperan ja -baletin korona-avustukset. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi vuoden 2020 aikana valtionosuutta saaville orkestereille koronapandemian johdosta aiheutuvaan lisärahoitustarpeeseen yhteensä 2,8 miljoonaa euroa. Vuoden 2020 toimintaan kohdistuva tuki sisältyy tässä raportissa Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n tilastoimaan orkesterikentän kokonaisrahoitukseen. Kansallisoopperalle ja -baletille puolestaan myönnettiin opetus- ja kulttuuriministeriöltä koronapandemian aiheuttamien tulonmenetysten kattamiseen kahdessa erässä lähes 3,2 miljoonaa euroa, josta vuodelle 2020 kohdistui 1,4 miljoonaa euroa.
Koronasta aiheutuneita tulonmenetyksiä kompensoitiin myös valtiokonttorin kustannustuella. Tuki oli tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto oli alentunut koronapandemian vuoksi yli 30 prosenttia. Kahdella ensimmäisellä vuotta 2020 koskevalla hakukierroksella jaettiin tukia kaikille aloille yli 300 miljoonan euron arvosta, ja siitä taiteen ja kulttuurin toimialaluokalle jaettiin noin 9,2 miljoonaa euroa. Musiikkialan toimijat jakautuvat kuitenkin erittäin moneen toimialasektoriin, ja kaikkiaan kahdelta ensimmäiseltä hakukierrokselta on tunnistettavissa noin 12 miljoonaa euroa musiikkialan toimijoille kohdistuneita tukia. Toimialoittain tarkastellessa suurin osa musiikkialan saamista tuista ohjautui ohjelmatoimistoille ja manageripalveluille ja toiseksi eniten esittäville taiteille ja esittäviä taiteita palvelevalle toiminnalle.
Myös kunnat ovat antaneet avustuksia musiikkitoimintaan. Tarkkaa selvitystä kuntien jakamista tuista ei ole olemassa, joten tässä raportissa on arvioitu kuntien ammattimaiselle musiikkitoiminnalle jakamien avustusten määräksi lähtökohtaisesti noin neljä miljoonaa euroa. Summaan on lisätty varovainen arvio kuntien vuonna 2020 jakamista erityisistä koronatuista. Summaan ei sisälly esimerkiksi orkesterien ja kansallisoopperan avustuksia, jotka on tässä selvityksessä huomioitu toisaalla, eikä harrastustoiminnan tukemista. (Lue lisää kuntien kulttuuritoiminnasta Kuntaliiton sivulta.)
Myös yksityisten säätiöiden tuki musiikille kasvoi vuonna 2020. Tässä laskelmassa on huomioitu aiempien selvitysten tapaan kuuden suurimman säätiön musiikille myöntämä tuki, joka oli nyt yhteensä 11,3 miljoonaa euroa. Summa nousi edellisvuodesta noin viidenneksellä koronakriisin aiheuttaman erityistilanteen vuoksi, ja monet säätiöt lanseerasivat uusia tukimuotoja ja hätärahoitusta kulttuurialan ahdingossa auttamiseksi. Kaikkiaan säätiöiden musiikille jakama tukisumma on jonkin verran tätä laskelmaa suurempi; Säätiöt ja rahastot ry:n selvityksen mukaan musiikille myönnetyt avustukset olisivat olleet yhteensä 17,8 miljoonaa euroa vuonna 2019.
Musiikin alalla erityisen keskeistä on Musiikin edistämissäätiön (MES) jakama tuki. MES jakoi vuonna 2020 yhteensä eri tehtäväalueilleen 3,2 miljoona euroa eli noin 20 prosenttia edellisvuotta enemmän. Jo keväällä koronakriisin alkaessa jaettiin oman ja taustayhteisöjen rahoituksen turvin yli 530 000 euroa eritystyöskentelytukena, ja tuki sai jatkoa Sanoma Oyj:n 350 000 euron lahjoituksen ja sen käynnistämän Anna sen soida! -kampanjan myötä. Yleisesti MES:n jakamat avustukset tulevat esimerkiksi valtionavustuksista sekä taustayhteisöille osoitetuista opetus- ja kulttuuriministeriön yksityisen kopioinnin hyvityksistä. Edellä mainitut taustayhteisöt antavat Musiikinedistämissäätiölle lahjoituksia myös omista varoistaan.
Koronakriisin aikana myös musiikkialan järjestöt jakoivat rahoitusta omille jäsenilleen. Vuoden 2020 aikana Teosto jakoi koronatukea yhteensä 551 000 euroa ja Muusikkojen liitto jakoi korona-apurahaa kahdessa osassa yhteensä noin 700 000 euroa.
Alan sisäiset tulonsiirrot on tässä selvityksessä vähennetty alan kokonaistalouden summasta.
Koulutus: 270 miljoonaa euroa
Musiikkialan kokonaisarvossa huomioidaan myös musiikkikoulutus, joka on Suomessa erittäin laaja-alaista ja keskeinen osa kentän toimintaa. Opetusta annetaan valtakunnallisesti useilla eri koulutustasoilla varhaiskasvatuksesta tohtoriopintoihin saakka, mikä tekee koulutuksen arvon määrittämisestä työlästä ja haastavaa. (katso esim. Musiikkialan talous Suomessa 2014 -selvitys).
Tässä selvityksessä on päädytty käyttämään edelleen aikaisempien selvitysten arviolukua, jonka mukaan musiikkikoulutuksen kokonaisarvo on 270 miljoonaa euroa. Luku perustuu Tilastokeskuksen vuonna 2012 tekemään arvioon musiikkialan koulutuksen arvosta.
Vaikka luku on jo usean vuoden takainen eikä heijasta koulutuksen arvon vuosittaisia muutoksia eikä koronapandemian vaikutusta, se kuitenkin muistuttaa koulutussektorin taloudellisesta merkityksestä suomalaisen musiikkialan tulonmuodostuksessa ja rakenteessa. Koulutuksella on merkittävä rooli alan tulonmuodostuksessa toisaalta suorien opetukseen kohdistuvien julkisten taloudellisten resurssien myötä sekä toisaalta työllistävyytensä kautta.
.
Musiikkiviennillä tarkoitetaan suomalaisten tai Suomesta käsin vakituisesti toimivien henkilöiden ja organisaatioiden harjoittamaa musiikkiin liittyvää toimintaa, joka on suunnattu Suomen rajojen ulkopuolelle tai joka tuottaa tuloja ulkomailta.
Musiikkiviennin markkina-arvoon lasketaan tästä toiminnasta Suomeen tuloutuvan rahavirran määrä eli suomalaisten musiikkialan yritysten ja yksityishenkilöiden ulkomailta saamat tulot.
Musiikkiviennin ydinalueet
Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo oli vuonna 2020 ydinalueiden osalta 17,3 miljoonaa euroa. Verrattuna siihen, että vuonna 2019 ydinalueilta tuloutui Suomeen vielä lähes 30 miljoonaa euroa, musiikkivientitulot laskivat nyt kaikkiaan noin 42 prosenttia. Pudotus johtuu ennen kaikkea koronapandemian aiheuttamasta elävän musiikin viennin vaikeutumisesta.
Elävän musiikin viennin euromääräinen arvo laski kolmella neljänneksellä vuoden 2020 aikana, ja sektorin arvo vuonna 2020 oli 3,6 miljoonaa euroa (vuonna 2019: 14,5 miljoonaa euroa). Elävän musiikin vienniksi lasketaan esimerkiksi suomalaisartistien ulkomailta saamat esiintymispalkkiot sekä ulkomaisten asiakkaiden ostamat liput Suomessa pidettyihin konsertteihin ja musiikkitapahtumiin. Perinteisesti elävän musiikin merkitys vientituloille on ollut suuri, sillä suomalainen kansainvälisesti toimiva esiintyjäjoukko on ollut suuri ja monipuolinen. Kun elävän musiikin kenttä kuitenkin on ollut suuren osan vuotta pysähdyksissä sekä Suomessa että ulkomailla, sektorin kansainväliset tulot ovat jääneet hyvin vähäisiksi.
Äänitemarkkina pysyi kuitenkin entisen kokoisena, ja sen arvo vuonna 2020 oli 7,1 miljoonaa euroa. Äänitteiden osalta vientituloksi lasketaan suomalaisille oikeudenomistajille ulkomailta palautuvat korvaukset, jotka muodostuvat sekä fyysisestä levymyynnistä että digitaalisesta kulutuksesta. Ääniteviennin tulot ovat pysyneet viime vuodet vakiintuneena, ja maailmanlaajuisesti koronapandemia on vain lisännyt äänitteiden kuuntelua. Lukujen takana on kuitenkin monenlaisia yksilöllisiä tilanteita, ja esimerkiksi kansainvälisten kiertueiden puuttuminen on osaltaan vaikeuttanut myös äänitevientiä.
Tekijänoikeuksissa nähtiin vuonna 2020 kasvua, ja vuonna 2020 Suomeen saatiin yhteensä 5,9 miljoonaa euroa musiikkivientituloa tekijänoikeuksista. Kasvu juontuu kuitenkin pitkälti aiemmilta vuosilta, joiden pitkäjänteinen vientityö tuottaa tulosta viiveellä. Tuloissa on huomattavia vuosittaisia vaihteluita esimerkiksi tuloutuksen pitkien viiveiden vuoksi. Aitoa kasvun mahdollisuutta voi kuitenkin nähdä popmusiikin teosviennissä, joka ylsi pandemia-aikanakin uuteen ennätykseen.
Muut vientitulot (0,8 miljoonaa euroa) ovat tuloja, jotka liittyvät erottamattomasti muihin edellä esitettyihin musiikkiteollisuuden ydinalueisiin, mutta joita ei voida jakaa perustellusti näiden kesken. Ne koostuvat useista hyvin erilaisista tulonlähteistä, esimerkiksi sävellys- ja tuotantopalkkioista, nuottien myynnistä ja vuokrauksesta, oheistuotteiden myynnistä, studiopalveluista ja mainossopimuksista. Monet tuloista ovat riippuvaisia elävän musiikin kansainvälisestä kulutuksesta, ja sektorin koko on usein muuttunut samassa suhteessa elävän musiikin viennin kanssa. Myös pandemia-aikaan vuonna 2020 sektorin arvo on laskenut lähes samassa suhteessa elävän musiikin kanssa, 71 prosenttia.
Musiikkiviennin muut tavarat ja palvelut
Vaikka elävän musiikin sektori on ollut maailmanlaajuisesti kriisissä, kuluttajille suunnattujen digitaalisten palveluiden sekä esimerkiksi musiikkilaitteiden osalta pandemia ei ole juuri hidastanut yritysten kasvua. Tulot musiikkiviennin muista tavaroista ja palveluista kasvoivat kolmanneksella vuonna 2020 ja sektorin arvo on nyt 69,4 miljoonaa euroa. Näin ollen musiikkiviennin kokonaisarvo on nyt 86,7 miljoonaa euroa eli noin kuusi prosenttia edellisvuotta suurempi.
Musiikkiviennin muihin tavaroihin ja palveluihin kuuluvat esimerkiksi äänentoistoteknologian ja -laitteiden vienti sekä digitaalisia musiikkipalveluita tuottavien startup-yritysten vientitulot. Sektori on kasvanut jo useana vuonna merkittävästi.
Musiikkiviennin kohdealueet 2020
Koronapandemia ei ole toistaiseksi aiheuttanut suuria muutoksia musiikkiviennin kohdealueisiin. Eniten suomalaista musiikkia viedään Eurooppaan, johon kohdistuu lähes kolme neljännestä musiikkiviennistä. Suurin yksittäinen markkina-alue on saksankielinen Eurooppa, jonka osuus on kaikesta musiikkiviennistä noin neljännes. Toiseksi tärkein kohdealue on Pohjoismaat. Euroopan ulkopuolella Pohjois-Amerikan osuus musiikkiviennistä on hiukan laskenut ja Aasian, erityisesti Japanin osuus on korostunut. Musiikkivienti Venäjälle on pitkälti elävän musiikin varassa, ja Venäjän osuus onkin nyt pudonnut hiukan alle 1 prosenttiin.
Miten musiikkialan kokonaisarvo on laskettu?
Musiikkialan kokonaisarvossa keskitytään musiikkialan ytimeen. Se kattaa toiminnot ja toimijat, joiden raha tulee pääosin musiikista: elävän musiikin, äänitteet sekä tekijänoikeudet. Lisäksi mukaan on laskettu musiikkitoimijoille keskeiset apurahat ja avustukset. Näiden ohella kokonaisarvossa on arvioitu koulutussektorin taloudellinen merkitys. Sektorien väliset päällekkäisyydet on huomioitu laskennassa.
Menetelmien ja rajauksen osalta selvitys jatkaa edellisten tutkimusten mallia. Näin taataan vertailtavuus sekä trendiseurannan luotettavuus. Tarkempi kuvaus menetelmän perusteluista löytyy aiemmista raporteista.
Elävän musiikin arvon määrittäminen perustuu yksityissektorin osalta Teoston keräämiin korvauksiin elävän musiikin esityksistä sekä julkisen sektorin osalta suurimpien toimijoiden vuotuisista kokonaisrahoituksista saataviin tietoihin. Muita saatavilla olevia tietoja, esimerkiksi LiveFin ry:n toimialatutkimusta, on käytetty täydentävinä lähteinä, mutta niitä ei ole huomioitu laskennassa.
Elävän musiikin yksityissektorin vakiintuneen laskentatavan pohjana ovat Teoston tariffien mukaiset keräykset elävän musiikin tapahtumista, jotka vastaavat Teoston oman arvion mukaan noin 3,5 prosenttia lipunmyynnin arvosta. Lipunmyynnin puolestaan arvioidaan muodostavan 70 prosenttia elävän musiikin tapahtumien kokonaistuotosta. Kun lipunmyynnin arvoon lisätään siis oheismyynti (juomat, ruuat yms.) ja sponsoritulot voidaan arvioida koko elävän musiikin arvo yksityissektorin osalta.
Julkisen sektorin osalta Suomen Sinfoniaorkesterit ry (SUOSIO) toimii suomalaisten ammattisinfonia- ja kamariorkesterien edunvalvontajärjestönä tilastoiden kolmenkymmenen jäsenorkesterinsa taloudellisia ja toiminnallisia avainlukuja. Lisäksi elävän musiikin arvossa on huomioitu Suomen kansallisoopperan ja -baletin tilinpäätöstiedot, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon raportoimat musiikkiin käytetyt rahat ja Puolustusvoimien arvioon perustuva summa sotilasmusiikin arvosta.
Äänitteiden osalta selvityksessä hyödynnetään Musiikkituottajien (IFPI Finland ry) tilastoja äänitemyynnistä Suomessa. Arvo perustuu Suomen musiikkituottajien tilastoimaan äänitteiden tukkumyyntiin, joka on tätä selvitystä varten muunnettu vähittäismyynnin verolliseksi arvoksi aiemmissa selvityksissä vakiintuneella kertoimella, 161 %. Laskelmassa on huomioitu Musiikkituottajien arvio jäsenistönsä ulkopuolisesta äänitemyynnistä.
Tässä selvityksessä käytetty luku sisältää siis vähittäiskaupan katteen ja arvonlisäveron. Kerrointa käytetään, jotta äänitesektorin arvo olisi vertailukelpoinen muiden sektorien kanssa. On kuitenkin huomioitava, että raportissa esitetty äänitemyynnin kokonaisluku ei kata esimerkiksi suoralisensointia yrityksille tai artistien sponsorisopimuksia.
Elävän musiikin yksityissektorin, tekijänoikeuskorvausten ja äänitteiden myynnin tarkastelun lisäksi kokonaisarvoon on laskettu mukaan musiikkialan julkinen rahoitus sekä julkishallinnon ja säätiöiden jakamat avustukset ja apurahat. Niiden rooli alan tulonmuodostuksessa on merkittävä. Selvityksessä ei ole kuitenkaan huomioitu esimerkiksi musiikkialalle suunnattuja EU:n, valtion tai kuntien kehittämishankerahoituksia, jotka liittyvät musiikkialan arvonmuodostukseen vain välillisesti. Lisäksi mukaan on laskettu musiikkialan koulutus, jossa myös julkisen rahoituksen merkitys on suuri ja joka suoraan liittyy musiikkialan vakiintuneisiin tulonmuodostusmalleihin.
Musiikkiviennin arvon tutkimusmenetelmä
Musiikkiviennillä tarkoitetaan Suomen rajojen ulkopuolella tapahtuvaa suomalaisten tai Suomesta käsin vakituisesti toimivien henkilöiden ja organisaatioiden harjoittamaa musiikkiteollisuuden ydinalueisiin liittyvää toimintaa. Musiikkiviennin markkina-arvolla tarkoitetaan edellä mainitusta toiminnasta Suomeen palautuvan rahavirran määrää.
Musiikkiviennin markkina-arvon keskeiset lähteet ovat alan järjestöt, Music Finlandin toteuttama kysely alan yrityksille sekä haastatteluihin perustuvat asiantuntija-arviot.
Yrityksille suunnattu tiedonkeruu toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena touko-kesäkuussa 2021. Music Finlandin asiakasrekisterin pohjalta luotiin yli sadan yrityksen segmentoitu otos, jolle toimitettiin kyselylomake ulkomailta Suomeen tuloutuneista rahavirroista. Tiedonkeruun haasteena on se, että lukujen raportoiminen on yritykselle työlästä ja kynnys vastata on siksi korkea – tämä korostuu hankalassa pandemiatilanteessa. Toinen syy on mahdollisesti haluttomuus luovuttaa ulkopuoliselle taholle liikesalaisuuksien piiriin kuuluvaa tietoa.
Tarkasteltavat musiikkiviennin osa-alueet ovat seuraavat:
1. Elävän musiikin alueen tulot koostuvat pääasiassa lipputuloista ja ulkomailla tapahtuneista esiintymisistä maksetuista palkkioista. Tähän alueeseen lukeutuvat lisäksi muun muassa ohjelmatoimistojen ja agenttien palkkiot sekä kotimaisten festivaalien lipunmyynti ulkomaille. Elävää musiikkia koskevat tiedot on kerätty osa-alueen eri yrityksiltä sekä yksittäisiltä toimijoilta. Kyselyn tietoa on täydennetty asiantuntija-arvioin.
2. Äänitetulot koostuvat sekä fyysisten että digitaalisten äänitteiden vähittäismyynnistä ja mainostuotoista. Lisäksi tähän ryhmään on laskettu mukaan äänitteiden lisensointi ulkomaisille levy-yhtiöille sekä äänitteiden lisensointi ja synkronointi ulkomaille tv-ohjelmiin, elokuviin, mainoksiin ja peleihin. Äänitteitä koskevat tiedot on kerätty alan yrityksiltä ja yksittäisiltä toimijoilta.
3. Tekijänoikeuskorvaukset koostuvat pääasiassa tekijänoikeusjärjestöjen ulkomailla tapahtuneesta teosten ja äänitteiden käytöstä keräämistä ja tilittämistä esitys- ja tallennusoikeuskorvauksista. Lisäksi tähän ryhmään kuuluvat musiikkikustantajien lisensoimat graafiset, synkronointi- ja ns. suuret oikeudet sekä yksittäisten oikeudenomistajien suoraan lisensoimat oikeudet. Tekijänoikeuksia koskevat tiedot koostettiin pääosin Nordic Copyright Bureaun (NCB), Suomen musiikkikustantajat ry:n, Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry:n ja Tekijänoikeusjärjestö Gramex ry:n toimittamista luvuista. Mukana on myös em. järjestöjen ohi tilitettyjä suoralisensointeja ja tekijänoikeuskorvauksia.
4. Muut vientitulot ovat tuloja, jotka liittyvät erottamattomasti muihin edellä esitettyihin musiikkiteollisuuden ydinalueisiin, mutta joita ei voida jakaa perustellusti näiden kesken. Tällaisia ovat muun muassa kansainväliset apurahat ja tuet, nuottimyynti ja -vuokraus, oheistuotteet eli merchandise, pelimusiikki, studiovuokrat (kun tilaajana ulkomainen taho), tilaussävellyspalkkiot ja tuottajien palkkiot. Muut vientitulot -ryhmää koskevat tiedot on kerätty alan yrityksiltä sekä yksittäisiltä toimijoilta. Kyselyn tietoja on täydennetty asiantuntija-arvioin.
5. Muut tavarat ja palvelut ovat tuloja, jotka liittyvät musiikkiin, mutta eivät ole riippuvaisia muiden osa-alueiden aktiivisuudesta ja liiketoiminnasta. Näitä ovat muun muassa musiikkilaitteet, musiikkiohjelmistot ja -sovellukset (applikaatiot), soittimet, startup- ja muiden yritysten tuottamat musiikkiin liittyvät sekalaiset palvelut ja teknologia. Muut tavarat ja palvelut -ryhmää koskevat tiedot kerättiin osa-alueen eri yrityksiltä, tullin vientitilastoista sekä yksittäisiltä toimijoilta asiantuntija-arvioina.