Musiikkialan talous ja vienti kasvoivat vuonna 2019 selvästi suhteessa edellisvuoteen. Kasvusuuntaisen äänitemyynnin lisäksi suomalaisen musiikkialan vahvana alueena on ollut elävä musiikki, joka on muodostanut musiikkialan arvosta noin puolet ja ollut samalla myös musiikkiviennin ydinalueista selkeästi suurin. Vuonna 2020 musiikkialan talouteen ja toimeentuloedellytyksiin tulee kuitenkin vaikuttamaan dramaattisesti koronavirustilanne, joka katkaisi jo maaliskuussa kokonaan elävän musiikin tapahtumien järjestämisen ja joka on heikentänyt monin muinkin tavoin musiikkialan ja musiikin käyttäjien taloustilannetta. Monet musiikkialan toimijat ovat riippuvaisia osin tai kokonaan elävän musiikin taloudesta, joten vaikutukset leviävät laajalle.
Lue uusin, lokakuussa 2020 tehty tilannekuva täältä.
Music Finland loi jo keväällä 2020 päivittyvän tilannekuvan, joka kokoaa yhteen alan kunkinhetkisiä talousarvioita. Arvio pohjautuu Music Finlandin Musiikkialan talous -raporttien menetelmiin. Ajankohtaisia tilannearvioita on kysytty alan järjestöiltä. Nyt käsillä oleva tilannekuva on päivitetty elokuussa 2020, ja siinä vertailulukuina ovat tiedot vuoden 2019 musiikkialan taloudesta ja viennistä.
Elokuussa 2020 on arvioitavissa, että koronavirusepidemia aiheuttaa musiikkialalle yli 220 miljoonan euron tulonmenetykset, joista valtaosa syntyy elävän musiikin sektorilla. Luvussa on huomioitu tähän opetus- ja kulttuuriministeriön sekä yksityisten säätiöiden antamat korona-avustukset, joita musiikkialan toimijat ovat saaneet tähän mennessä yli 10 miljoonaa. Kaiken kaikkiaan tulonmenetykset tarkoittavat Suomen musiikkialalle noin kolmanneksen arvonlaskua vuonna 2020.
Elävän musiikin kenttä on pysähtynyt
Musiikkialan ydinsektoreista koronaviruksen aiheuttamat toimenpiteet iskivät suorimmin elävän musiikin kenttään, joka on ollut perinteisesti musiikkialan ydinsektoreista suurin (arvo vuonna 2019: 512,2 miljoona euroa). Keväällä tapahtumia peruttiin laajamittaisesti hallituksen linjauksen ja aluehallintovirastojen päätösten mukaisesti, ja rajoitukset ovat jatkuneet eriasteisina läpi kesän – elävän musiikin perinteisesti vilkkaimman kauden. Nyt voidaan arvioida, että elävän musiikin yksityissektorin arvo tulee laskemaan noin 70 prosenttia, mikä tarkoittaa yhteensä vähintään 210 miljoonaa euroa.
Myös Suomen musiikkitapahtumien verkosto ja etujärjestö LiveFin ry on arvioinut tulonmenetykset noin 70 prosenttiin, mutta summaltaan noin 300 miljoonaan euroon. LiveFin ry:n laskelma pohjautuu toimialakyselyyn, jonka mukaan alan yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2019 olisi ollut 452 miljoonaa euroa. LiveFinin käyttämä liikevaihtopohjainen laskenta ottaa laajemmin huomioon elävän musiikin eri tulolajit, joita ovat lipputulojen lisäksi esimerkiksi ravintolamyynti, ilmaisohjelma, sponsoritulot sekä muut tulot.
Voidaan arvioida, että elävän musiikin yksityissektorin arvo tulee laskemaan noin 70 prosenttia, mikä tarkoittaa yhteensä vähintään 210 miljoonaa euroa.
Myös julkisella rahoituksella toimivat sinfoniaorkesterit ja Suomen kansallisooppera ja -baletti ovat kärsineet huomattavasti, mutta menetykset lasketaan näiden kohdalla miljoonissa, ei vielä kymmenissä miljoonissa.
Elävän musiikin toimialabarometrin mukaan noin 40 prosenttia tapahtumapaikkojen kuluista kohdistuu ohjelmistoon, ja tulonmenetykset näkyvät näin ollen myös suoraan ohjelmatoimistojen, muusikoiden ja teknisen henkilökunnan tuloissa. Tilanne on aiheuttanut esimerkiksi lomautuksia ja työtilanteiden menetyksiä freelancer-muusikoille. Lisäksi elävällä musiikilla on merkittäviä kerrannaisvaikutuksia muille sektoreille, sillä tulovirroista osa menee säveltäjille, musiikintekijöille ja kustantajille esityskorvauksina. Myös artistien ja pienten levy-yhtiöiden levymyynti usein tapahtuu konserttien yhteydessä tai kiertueiden markkinoimana.
.
Vaikutukset näkyvät myös äänitemyynnissä ja tekijänoikeuksissa
Äänitemyynti on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, mikä on johtunut hyvin vahvasti suoratoiston suosiosta. Koronakriisin negatiiviset vaikutukset ovat nähtävissä kuitenkin fyysisessä äänitemyynnissä, jonka vähenemisen voi arvioida kuluttajahinnoissa nyt noin viiteen miljoonaan euroon. Vaikutusta on myös siihen, mitä kuunnellaan: kriisitilanteessa näyttää painottuvan vanhemman musiikin kuuntelu, jolloin uudesta musiikista saatavat tulot voivat kärsiä. Tulevaisuuteen vaikuttavat puolestaan albumien tuotannon keskeytyminen, investointimahdollisuuksien heikkeneminen, markkinoinnin vaikeutuminen sekä kulutuksen väheneminen.
Koronatilanteella on vaikutusta paitsi elävän musiikin lipunmyyntiin ja fyysisten äänitteiden myyntiin mutta myös audiovisuaalisiin tuotantoihin, taustamusiikin käyttöön sekä kaupallisten radioiden ja televisioiden mainosmyyntiin. Kaikkien näiden tulovirtojen väheneminen tulee näkymään tekijänoikeustuloissa, osa lyhyemmällä, osa pidemmällä viiveellä. Teosto arvioi vuoden 2020 koronatilanteen vähentävän keräämiään tekijänoikeuskorvauksia noin viidellätoista prosentilla, mikä tarkoittaisi yli kymmenen miljoonan eron tulonmenetyksiä tekijöille ja kustantajille.
Myös kustantajien suoraan keräämät korvaukset näyttävät pienenevän noin 30 prosentilla riippuen siitä, miten pitkään tilanne kestää. Gramexin osalta koronaviruksen aiheuttamat taloudelliset vaikutukset osuvat pahimmin suurimpiin korvausalueisiin, taustamusiikkiin sekä musiikin radio- ja televisiokäyttöön, ja vaikutukset näyttävät kohoavan miljooniin. Gramexin tulonmenetykset näkyvät ennen pitkää äänitetuottajien ja muusikoiden tuloissa.
Muusikoiden, säveltäjien ja musiikintekijöiden tulovirrat hiipuvat
Musiikkialalla toimivat muusikot, säveltäjät ja musiikintekijät saavat tuloja eri lähteistä, ja edellä mainittujen sektorien pienenevät tulovirrat näkyvät lopulta myös heidän toimeentulossaan. Keikkapalkkiot ja sävellystilaukset ovat loppuneet, kuukausipalkkaiset joutuvat yhteistoimintaneuvotteluihin ja heitä lomautetaan, ja pienenevät tekijänoikeuskorvaukset näkyvät tulotasossa vielä tulevinakin vuosina.
Monet musiikkialan ammattilaiset toimivat alalla monissa eri rooleissa, esimerkiksi sekä muusikoina että musiikintekijöinä tai säveltäjinä sekä opettajina. Tulot kaikista eri lähteistä ovat saattaneet hiipua hetkessä. Tulonmenetysten arviointi esimerkiksi ammattiryhmäkohtaisesti on vaikeaa, mutta Muusikkojen liiton arvion mukaan freelancer-muusikoiden yhteenlasketut tulonmenetykset elokuun loppuun laskettuna olisivat noin 44 miljoonaa euroa. Tästä menetyksestä noin puolet muodostuu palkkatulosta ja puolet yrittäjäasemassa saadusta tulosta.
Teosto arvioi koronatilanteen vähentävän tekijänoikeuskorvauksia noin 15 prosentilla, mikä tarkoittaisi yli 10 miljoonan eron tulonmenetyksiä tekijöille ja kustantajille.
Tilannetta helpottamaan musiikkialalle on kanavoitu ylimääräisiä apurahoja. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut erityisiä tukia orkestereille, Suomen kansallisoopperalle ja -baletille sekä kulttuurialan yhteisöille tähän mennessä yhteensä 7,2 miljoonaa euroa. Taiteen edistämiskeskuksen kautta puolestaan on jaettu tukia musiikkialan toimijoille yhteensä 3,8 miljoonaa euroa. Lisäksi yksityiset säätiöt sekä Musiikin edistämissäätiö ovat avanneet uusia tukihakuja. Alan sisällä uusia tukia ovat luoneet esimerkiksi Muusikkojen liitto ja Teosto. Osa tuista on vielä myöntämättä, joten kokonaissumma tulee vielä kasvamaan.
Mitä tapahtuu musiikkiviennille?
Music Finlandin tekemien kyselyiden perusteella suomalainen musiikkivienti on hidastunut huomattavasti ja jopa lakannut kokonaan useaksi kuukaudeksi. Suurin yksittäinen sektori musiikkiviennin markkina-arvossa on elävän musiikin vienti, joka on nyt keskeytynyt varsin suureksi osaksi vuotta. Viennin arvon voidaan arvioida laskevan ainakin noin 15 miljoonalla eurolla, josta suurin osa koskee elävää musiikkia.
Joidenkin tulolajien kuten tekijänoikeuksien osalta tuloutumisen viive on pidempi, ja koronapandemian vaikutukset tulevat näin näkymään myös tulevien vuosien musiikkivientituloissa. Myös vientiartistien ja musiikintekijöiden urien viivästyminen tuottaa toistaiseksi vaikeasti arvioitavia tulonmenetyksiä tulevina vuosina.
Miten tulonmenetykset on arvioitu?
Tässä esitetyt tulonmenetykset on suhteutettava suomalaisen musiikkialan arvoon Music Finlandin julkaisemissa aiemmissa Musiikkialan talous -raporteissa. Vuonna 2019 musiikkialan ytimen arvo ilman koulutusta oli 718 miljoonaa euroa. Koulutuksen arvoksi oli arvioitu 270 miljoonaa euroa, joten kokonaisarvo oli 988 miljoonaa euroa.
Musiikkialan talous -raporteissa esitetään alalle tulevat tulovirrat, jotka muodostuvat kuluttajien maksamista arvonlisäverollisista loppuhinnoista tai musiikin käyttäjien maksamista korvauksista. Alan sisäiset tulonsiirrot, esimerkiksi muusikkojen ja musiikin tekijöiden saamat korvaukset eivät näy suoraan luvuissa, koska ne tuloutuvat eri reittejä, osin konsertoinnin tai äänitteiden perusteella, osin tekijänoikeuskorvauksina tai esimerkiksi apurahoina tai opetuspalkkioina. Kolmen pääsektorin keskinäiset tulonsiirrot on vähennetty kokonaissummasta.
Musiikkiviennin arvon voidaan arvioida laskevan ainakin noin 15 miljoonalla eurolla, josta suurin osa koskee elävää musiikkia.
Elävän musiikin arvo lasketaan Teostolle tilitettävistä korvauksista vakiintuneella laskukaavalla (ks. tarkemmin Musiikkialan talous ja vienti 2019: Näin tutkimus tehtiin), ja samaa menetelmää on käytetty tässä myös tulonmenetysten arvioimiseen. LiveFin ry puolestaan arvioi elävän musiikin arvoa jäsenilleen ja elävän musiikin kentälle tekemiensä kyselyiden avulla. Luvut eri menetelmillä kertovat samansuuntaisesta tilanteesta, vaikka laskutapa sekä tulonlähteet, joista näillä eri menetelmillä saadaan tietoa, ovat erilaiset.
Muiden sektorien osalta tulonmenetyksiä ovat arvioineet samat alan järjestöt ja toimijat, joiden tietojen perusteella myös Musiikkialan talous -raportti on koottu. Lähteiltä on saatu joko euromääräisiä tai prosentuaalisia arvioita, jotka on suhteutettu Musiikkialan talous -raportin laskentatapoihin.
Näihin lukuihin ei ole arvioitu koronavirusepidemian aiheuttamaa tilannetta musiikkikoulutuksessa, eli esimerkiksi tuntiopettajien keskeytyneet työt eivät näy kokonaisarviossa. Mukana ei ole myöskään kirkko- tai sotilasmusiikin mahdollisesti alentunutta taloustilannetta, eikä musiikkialan vaikutuksia muihin aloihin. Esimerkiksi festivaalien aluetaloudelliset vaikutukset ovat taloudellisesti merkittäviä.