Eurooppalaisten musiikkivientitoimistojen yhteenliittymä EMEE – European Music Exporters Exchange on julkaissut laajan tutkimuksen eurooppalaisesta musiikkiviennistä.
Raportissa Music Moves Europe – A European Music Export Strategy esitellään eurooppalaisen musiikkiviennin lähtökohtia ja nykytilannetta sekä luodaan pohja yhteiselle eurooppalaiselle musiikkivientistrategialle. Raportti sisältää ehdotuksia konkreettisiksi työkaluiksi niin musiikkivientitoimistoille kuin Euroopan Unionin ja eri maiden ministeriöiden päättäjille, kun tavoitteena on saada eurooppalainen musiikki soimaan laajemmin.
Eurooppalaisen musiikkiviennin haasteet ja mahdollisuudet
Musiikkivienti määritetään tutkimuksessa eurooppalaisille musiikkialan toimijoille kansallisten rajojen ulkopuolelta tulevaksi tuloksi. Se sisältää siis sekä Euroopan sisäisen että sen ulkopuolisen musiikkiviennin. Euroopassa on isoja musiikkimarkkinoita kuten Iso-Britannia, Saksa ja Ranska, mutta myös paljon pieniä valtioita ja kielialueita, joiden toimintaedellytykset ovat hyvin erilaisia kuin isompien markkinoiden.
Yhteisiä koko Euroopan laajuisia strategisia toimia tarvitaan erityisesti Euroopan ulkopuolisten suurien markkina-alueiden tavoittamiseksi. Tätä tavoitetta ajatellen raportissa on kartoitettu USA:n, Kanadan, Kiinan ja Etelä-Amerikan musiikkimarkkinoita sekä viennin tuloksellisuuden kannalta tärkeitä työkaluja ja rahoitusta.
Tämän lisäksi keskeistä on myös musiikkiviennin kehittäminen Euroopan sisällä. Eurooppa on markkina-alueena varsin hajanainen, ja tutkimuksessa todetaan, että Isoa-Britanniaa lukuun ottamatta eri Euroopan alueiden musiikki ylittää kansallisuusrajoja varsin huonosti. EU:n alueella kuunnellaan ennen kaikkea amerikkalaista musiikkia, ja sen osuus on yli 40 prosenttia kaikesta musiikinkuuntelusta. Vielä suurempi sen rooli on raportissa tarkastelluilla Euroopan ulkopuolisilla markkinoilla.
Angloamerikkalaisen musiikin vahva rooli näkyy myös siinä, että brittimusiikilla on huomattavan suuri osuus Euroopan eri markkina-alueilla. Kärjen tuntumassa on kuitenkin kaikilla alueilla myös paikallinen repertuaari, jonka merkitys korostuu etenkin suurilla markkina-alueilla kuten Ranskassa. Paikallinen musiikki painottuu hiukan enemmän radiosoitossa kuin suoratoistossa, mutta trendit ovat yhteneväisiä.
Potentiaalia musiikkiviennin kasvulle on, sillä tutkimuksessa arvioidaan, että musiikin kuluttaminen tulee vain lisääntymään Euroopassa ja sen ulkopuolella, vetureina erityisesti suoratoisto ja elävä musiikki. Kasvua on odotettavissa esimerkiksi Etelä-Euroopassa, kun taas esimerkiksi Pohjoismaat ovat jo nyt suoratoistomarkkinan vahvaa aluetta.
Eurooppalaisen musiikkivientistrategian tavoitteet ja työkalut
Tutkimuksen keskeisenä aineistona ovat olleet eri musiikkivientiorganisaatioiden omat toimintatavat ja strategiat. Eroja maiden välillä on paljon ja strategiat ovat erilaisia, mutta näiden joukosta tunnistettiin myös tapoja, joita voitaisiin laajentaa EU-tasolle.
Erityisesti Euroopan ulkopuolisten markkina-alueiden tavoittamisen nähdään vaativan yhteisiä toimia sekä strategiaa, joka yhdistää sekä musiikkisektorin että laajemmat eurooppalaiset tukityökalut. Jo nyt Euroopan parlamentti on rahoittanut hanketta “Music Moves Europe: Boosting European music diversity and talent”, jonka tavoitteena on luoda malleja musiikkiviennin EU-rahoitukselle jatkossa.
Raportissa esitellyn eurooppalaisen musiikkivientistrategian yhtenä tavoitteena on eurooppalaisen musiikkimarkkinan rakenteiden kehittäminen ja osaamisen kasvattaminen, sillä musiikkivienti vaatii eri toimijoiden laaja-alaista yhteistyötä. Keskeisiä tekijöitä musiikkivientikapasiteetin kasvattamiseksi ovat mm. valmennus ja koulutus, yritys- ja ammattilaiskentän vahvistaminen sekä rahoitusinstrumentit. Yhtenä ongelmakohtana on vertailukelpoisen tiedon puute, ja tiedonkeruun kehittäminen nouseekin raportissa yhdeksi keskeiseksi musiikkivientistrategian tavoitteeksi.
Keskeisenä tavoitteena on myös musiikkivientiin liittyvän hallinnon ja lainsäädännön edistäminen, sillä ongelmakohdiksi voivat nousta vaikkapa sosiaaliturvaan ja verotuskäytäntöihin liittyvät kysymykset. Lisäksi musiikkivienti tarvitsee strategista taloudellista tukea sekä valtioiden että Euroopan Unionin tasolla. Tuloksena olisi näin eurooppalaisen musiikin tehokkaampi leviäminen sekä Euroopan Unionin rajojen sisäpuolella että sen ulkopuolelle.
Strategian pohjana on ns. kehityspolku, joka sisältää kuusi vaihetta oppimisesta kasvuvaiheiden kautta arviointiin. Konkreettisena ehdotuksena on työkalupakki (ks. kuva alla), joka sisältää toimia näiden kaikkien vaiheiden kehittämiseksi. Tutustu työkalupakkiin ja tutkimukseen täällä.
