Suomalainen musiikkivienti jatkoi kasvua vuonna 2023 ja on nyt kokonaisarvoltaan 138,8 miljoonaa euroa. Vaikka elävän musiikin vienti ei ole palautunut pandemiaa edeltäneen ajan tasolle, se kuitenkin kasvoi osa-alueista eniten.
Elävän musiikin sektorilta vientituloja kertyi 12 prosenttia edellisvuotta enemmän, ja sektorin viennin arvo oli nyt yhdeksän miljoonaa euroa. Myös äänitteiden vienti kasvoi, ja niistä vientituloja Suomeen kertyi vuonna 2023 7,7 miljoonaa euroa. Tekijänoikeuksista saatiin ulkomailta tuloja 7,5 miljoonaa euroa ja musiikkialan muut vientitulot – esimerkiksi sävellys- ja tuottajapalkkiot, nuottien myynti ja vuokraus, oheistuotteet ja mainossopimukset – tuottivat vuonna 2023 kaikkiaan 1,6 miljoonaa euroa.
Musiikkialan ydinalueiden viennin kasvu jatkui tällä kertaa siis ennen kaikkea elävän musiikin ja äänitteiden vetämänä. Ydinalueiden viennistä tuloutui Suomeen vuonna 2023 yhtensä 25,9 miljoonaa euroa eli noin prosentin edellisvuotta enemmän.
Myös musiikkialaan liittyvien muiden tavaroiden ja palveluiden vienti kasvoi. Tähän kategoriaan kuuluvat musiikkisovellukset, palvelut ja teknologia, esimerkiksi äänentoistoon liittyvät ammattilaislaitteet sekä digitaaliset palvelut. Vuonna 2023 digitaalisten palveluiden vienti kasvoi erityisen vahvasti – euromääräisesti noin kahdeksan miljoonaa – kun taas äänentoiston ammattilaislaitteiden vienti taittui laskuun usean kasvuvuoden jälkeen. Sektorin arvo oli vuonna 2023 112,9 miljoonaa euroa.
Kaikki alueet yhteen laskien Suomen musiikkiviennin arvo oli 138,8 miljoonaa euroa.
Musiikkiviennillä tarkoitetaan suomalaisten tai Suomesta käsin vakituisesti toimivien henkilöiden ja organisaatioiden harjoittamaa musiikkiin liittyvää toimintaa, joka on suunnattu Suomen rajojen ulkopuolelle tai joka tuottaa tuloja ulkomailta. Musiikkiviennin markkina-arvoon lasketaan tästä toiminnasta Suomeen tuloutuvan rahavirran määrä eli suomalaisten musiikkialan yritysten ja yksityishenkilöiden ulkomailta saamat tulot.
Musiikkiviennin arvon keräämiseen käytettyä tutkimusmenetelmää on kehitetty niin, että siinä voidaan hyödyntää aiempaa paremmin julkisia rekisteritietoja kuten yritysten talouslukuja. Periaate on kuitenkin pysynyt samana kuin edellisinä vuosina, ja laskelman pohjana ovat alan järjestöiltä ja yrityksiltä saadut tiedot. Näiden lisäksi on hyödynnetty julkisia rekisteritietoja, joita on tarkennettu asiantuntija-arvioin sekä asiantuntijahaastatteluin. Tiedot ovat keränneet tutkimuspäällikkö Merja Hottinen Music Finlandista sekä tutkija Tuomas Ilmavirta, joka on myös vastannut asiantuntija-arvioinnista sekä raportin kirjoittamisesta.
Musiikkiviennin ydinalueet
Suomalainen musiikkivienti on ollut viime vuosina kasvussa, ja vuonna 2023 musiikin ydinalueiden viennistä tuloutui Suomeen 25,9 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen kertyi prosentin verran. Sekä äänitteistä että tekijänoikeuksista saatavat vientitulot ovat kasvaneet tasaisesti vuodesta toiseen, ja esimerkiksi popmusiikin teosvienti on ollut viime vuosina selvässä kasvussa. Elävän musiikin vienti romahti koronapandemian myötä, ja vaikka vuonna 2023 tämän sektorin vientitulot kasvoivat 12 %, ei pandemiaa edeltänyttä tasoa ole vielä saavutettu.
Elävän musiikin viennin tulot koostuvat esimerkiksi suomalaisartistien ulkomailta saamista esiintymispalkkioista ja ulkomaisten asiakkaiden ostamista lipuista Suomessa järjestettyihin konsertteihin ja musiikkitapahtumiin. Elävä musiikki oli vuonna 2023 voimakkaimmin kasvanut musiikkiviennin osa-alue tuoden Suomeen tuloja noin 9,0 miljoonaa euroa.
Äänitemarkkina on kasvanut viime vuosina sekä Suomessa että kansainvälisesti erityisesti suoratoiston mutta myös piristyneen vinyylimarkkinan myötä. Myös äänitteistä ulkomailta Suomeen saatavat tulot ovat olleet viime vuosina kasvussa. Äänitteiden osalta vientituloksi lasketaan suomalaisille oikeudenomistajille ulkomailta palautuvat korvaukset, jotka muodostuvat sekä fyysisestä levymyynnistä että digitaalisesta kulutuksesta. Vuonna 2023 suomalaisen ääniteviennin arvo kasvoi kahdeksan prosenttia ja oli nyt 7,7 miljoonaa euroa.
Tekijänoikeustuloja ulkomailta kertyy konserteista, äänitteistä sekä musiikin käytöstä niin mediassa kuin verkossa. Vuonna 2023 ulkomailta tilitettiin Suomeen noin 12 % edellisvuotta vähemmän tekijänoikeustuloja. Osaltaan laskuun vaikuttaa tuloutusten eritahtisuus: viiveet voivat olla pitkiä, joten tulot eivät kohdennu tarkasti tietyille vuosille. Vuonna 2022 tekijänoikeustulojen summa kasvoi voimakkaasti, jopa 40 % edellisvuodesta, mihin vaikutti esimerkiksi online-palveluiden ulkomaankorvausten tilittäminen useammalta vuodelta. Vuonna 2023 tulokertymässä on siis palattu ikään kuin normaalimmalle uralle. Musiikkikustantajien suoraan keräämät tulot sekä Gramexin ulkomaantulot laskivat, mutta Teoston keräämät ulkomaankorvaukset jatkoivat kasvuaan. Kaikkiaan tekijänoikeustuloja tilitettiin Suomeen ulkomailta noin 7,5 miljoonaa euroa.
Muut vientitulot ovat tuloja, jotka liittyvät erottamattomasti muihin edellä esitettyihin musiikkiviennin ydinalueisiin, mutta joita ei voida liittää suoraan mihinkään näistä. Tulot koostuvat esimerkiksi sävellys- ja tuotantopalkkioista, nuottien myynnistä ja vuokrauksesta, oheistuotteiden myynnistä, studiopalveluista tai mainossopimuksista. Tästä kategoriasta kertyi vientiä vuonna 2023 noin 1,6 miljoonaa euroa.
Muiden musiikkiin liittyvien tavaroiden ja palveluiden vienti
Musiikkiviennin kokonaisarvosta suurin osa on viime vuosina tullut muista tavaroista ja palveluista, joihin kuuluvat esimerkiksi kuluttajille ja yrityksille suunnatut digitaaliset musiikkipalvelut sekä soittimet, äänentoistoteknologia ja -laitteet.
Alalla on nopeasti kasvaneita suomalaisyrityksiä, jotka näyttävät vakiinnuttaneen asemansa kansainvälisillä markkinoilla, ja sektori jatkaa kasvussa. Vuonna 2023 musiikkialan muiden tavaroiden ja palveluiden viennin arvo oli noin 112,9 miljoonaa euroa, kahdeksan prosenttia edellisvuotta enemmän.
Kaikki sektorit mukaan lukien musiikkiviennin kokonaisarvo oli vuonna 2023 138,8 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen kertyi 6 %
Musiikkiviennin kohdealueet
Suomalaisesta musiikkiviennistä noin kolme neljäsosaa on kohdistunut viime vuosina Eurooppaan. Vuoden 2023 selvityksessä ei erikseen tarkasteltu musiikkiviennin kohdealueita, mutta tekijänoikeustulojen tilitysmaiden perusteella voidaan päätellä, että Suomen musiikkivienti kohdistuu pääpiirteissään samoin kuin edellisvuosina: tärkein kohdealue on edelleen saksankielinen Eurooppa kannoillaan Pohjois-Amerikka sekä Pohjoismaat.
.
Näin tutkimus tehtiin: Musiikkiviennin arvon tutkimusmenetelmä
Musiikkiviennillä tarkoitetaan suomalaisten tai Suomesta käsin vakituisesti toimivien henkilöiden ja organisaatioiden harjoittamaa musiikkiteollisuuden ydinalueisiin liittyvää toimintaa, joka on suunnattu Suomen rajojen ulkopuolelle tai joka tuottaa tuloja ulkomailta. Musiikkiviennin markkina-arvolla tarkoitetaan tästä toiminnasta Suomeen palautuvan rahavirran määrä.
Musiikkiviennin markkina-arvo on asiantuntija-arvio, jonka keskeisinä lähteinä ovat alan järjestöt, julkiset rekisteritiedot, asiantuntijahaastattelut ja -arviot sekä Music Finlandin toteuttama kysely alan yrityksille.
Tutkimuksessa tarkastellaan seuraavia musiikkiviennin osa-alueita.
1. Elävän musiikin tulot koostuvat pääasiassa lipputuloista ja ulkomailla tapahtuneista esiintymisistä maksetuista palkkioista. Tähän alueeseen lukeutuvat lisäksi muun muassa ohjelmatoimistojen ja agenttien palkkiot sekä kotimaisten festivaalien lipunmyynti ulkomaille. Kokonaissumman pohjana on hyödynnetty alan yrityksille ja toimijoille suunnatuista kyselyistä saatuja tietoja, joita on täydennetty asiantuntija-arvioin, sekä alan yritysten liikevaihtotietoja.
2. Äänitetulot koostuvat sekä fyysisten että digitaalisten äänitteiden vähittäismyynnistä ja mainostuotoista. Lisäksi mukaan on laskettu äänitteiden lisensointi ulkomaisille levy-yhtiöille sekä äänitteiden lisensointi ja synkronointi ulkomaisiin tv-ohjelmiin, elokuviin, mainoksiin ja peleihin. Äänitteitä koskevat tiedot perustuvat alan yrityksiltä ja yksittäisiltä toimijoilta saatuihin tietoihin, alan yritysten liikevaihtotietoihin sekä asiantuntija-arvioihin.
3. Tekijänoikeuskorvaukset koostuvat pääasiassa tekijänoikeusjärjestöjen ulkomailla tapahtuneesta teosten ja äänitteiden käytöstä keräämistä ja tilittämistä esitys- ja tallennusoikeuskorvauksista. Lisäksi tähän ryhmään kuuluvat musiikkikustantajien lisensoimat graafiset, synkronointi- ja ns. suuret oikeudet sekä yksittäisten oikeudenomistajien suoraan lisensoimat oikeudet. Tekijänoikeuksia koskevat tiedot on koostettu pääosin Nordic Copyright Bureaun (NCB), Suomen musiikkikustantajat ry:n, Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry:n ja Tekijänoikeusjärjestö Gramex ry:n toimittamista luvuista. Mukana voi olla myös em. järjestöjen ohi tilitettyjä suoralisensointeja ja tekijänoikeuskorvauksia.
4. Muut vientitulot ovat tuloja, jotka liittyvät erottamattomasti muihin edellä esitettyihin musiikkiteollisuuden ydinalueisiin, mutta joita ei voida jakaa perustellusti näiden kesken. Tällaisia ovat muun muassa kansainväliset apurahat ja tuet, nuottimyynti ja -vuokraus, oheistuotteet eli merchandise, pelimusiikki, studiovuokrat (kun tilaajana ulkomainen taho), tilaussävellyspalkkiot ja tuottajien palkkiot. Muut vientitulot -ryhmää koskevat tiedot on kerätty alan yrityksiltä sekä yksittäisiltä toimijoilta, ja kyselyn tietoja on täydennetty asiantuntijahaastatteluin ja -arvioin.
5. Muut tavarat ja palvelut ovat tuloja, jotka liittyvät musiikkiin, mutta eivät ole riippuvaisia muiden osa-alueiden aktiivisuudesta ja liiketoiminnasta. Näitä ovat muun muassa soittimet, musiikkilaitteet, musiikkiohjelmistot ja -sovellukset, soittimet, yritysten tuottamat musiikkiin liittyvät sekalaiset palvelut ja teknologia. Muut tavarat ja palvelut -ryhmää koskevat tiedot kerättiin julkisista rekistereistä, osa-alueen yrityksiltä, tullin vientitilastoista sekä yksittäisiltä toimijoilta asiantuntija-arvioina.
Menetelmän tarkentaminen vuonna 2023
Music Finlandin asiakasrekisterin pohjalta on aiempina vuosina musiikin vientiä tutkittaessa luotu yli sadan yrityksen segmentoitu otos, jolle on toimitettu kyselylomake ulkomailta Suomeen tuloutuneista rahavirroista. Nyt keväällä 2024 kysely toteutettiin aiempaa suppeampana.
Kyselystä saatuja tietoja on aiempina vuosina tarkasteltu yrityksen kokoon ja musiikkiviennin sektoreihin perustuvien kategorioiden kautta. Nyt samoja kategorioita tarkasteltiin ensi sijassa yritysten julkisten taloustietojen pohjalta peilaten niitä kyselystä tänä ja aiempina vuosina saatuihin tietoihin. Kategorioiden yritysten liikevaihdon muutosta tarkasteltiin aiempiin tutkimuksiin luodun perusjoukon tasolla ja muodostettiin kullekin kategorialle keskimääräisen liikevaihdon muutoksen perusteella muutoskerroin, jota tarkennettiin asiantuntija-arvion ja -haastattelujen sekä kyselytutkimuksesta saatujen tietojen perusteella. Tällä perusteella arvioitiin osa-alueittaiset kokonaissummat. Näin vertailtavuus edellisvuosiin säilyy, mutta tutkimusmenetelmä nojaa vahvemmin julkisiin rekisteritietoihin, mikä helpottaa tiedonkeruuta.