Music Finlandin uusimman musiikkialabarometrin mukaan suomalainen musiikkiala uskoo tulevaisuuteen, erityisesti kulutuksen, elävän musiikin ja musiikkiviennin kasvuun. Digitalisoituva musiikinkulutus ja koveneva kilpailu esimerkiksi elävän musiikin kentällä aiheuttavat kuitenkin epävarmuutta ja huolta.
Music Finland kartoitti keväällä 2019 yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa suomalaisen musiikkialan näkemyksiä alan tämänhetkisestä tilanteesta ja tulevaisuudesta. Musiikkialan barometri toteutettiin nyt toista kertaa ja kysely suunnattiin samoille tahoille kuin kolme vuotta aiemmassa tutkimuksessa: musiikkialan yhteisöille sekä yksittäisille ammattilaisille eri genreissä ja erilaisissa toimenkuvissa.
Vastauksia saatiin yhteensä 518. Vastaajat olivat pääosin muusikoita ja muita musiikkialan ammattilaisia kuten säveltäjiä, sovittajia, opettajia, sanoittajia ja musiikkituottajia ja -kustantajia. Yhteisönä vastanneista noin puolella oli osakeyhtiö ja noin kolmannes vastasi yhdistyksen puolesta. Toimialojen jakauma oli hyvin tasainen. Tällä kertaa vastaajat pystyivät valitsemaan myös, mitä kaikkia genrejä he edustivat. Useampi kuin joka toinen vastaaja edusti pop- ja rock-musiikkia alagenreineen, ja lähes joka toinen työskenteli klassisen ja nykymusiikin parissa. Noin kolmannes vastaajista kertoi edustavansa jazzia tai maailmanmusiikkia.
Barometrin kysymykset koskivat esimerkiksi musiikkialan talousnäkymiä, rakennemuutoksia, kansainvälistymistä sekä mediaympäristöä. Tavoitteena oli saada tietoa nimenomaan näkemyksistä ja tuntemuksista ja näin selvittää sitä, millaisessa tilanteessa musiikkiala kokonaisuutena tällä hetkellä kokee olevansa.
Vastausten perusteella musiikkialalla suhtaudutaan varsin positiivisesti tulevaisuuteen, ja erityisesti musiikin kulutuksen sekä elävän musiikin kasvuun riittää vielä uskoa. Vastauksissa nousevat samalla esille eri ammattiryhmien, sektorien ja genrejen erilaiset toimintaympäristöt sekä niiden haasteet. Huolta herättävät erityisesti digitalisoitumisen tuoma epävarmuus tulonmuodostuksessa, keikka- ja konserttitulojen väheneminen sekä aiempaa suuremmat erot suurten ja pienten toimijoiden toimintaedellytysten välillä.
Barometrin on toteuttanut Music Finland yhteistyössä Gramexin, IndieCon, Musiikkituottajat IFPI Finlandin, Suomen Musiikintekijöiden, Suomen Musiikkikustantajien, Suomen Muusikkojen Liiton, Suomen Säveltäjien ja Teoston kanssa. Tutkimuksen on tehnyt Music Finlandin tutkimuspäällikkö Merja Hottinen.
.
TUTKIMUKSEN TOTEUTUKSESTA JA VASTAAJISTA
Barometrikysely toteutettiin suomen- ja englanninkielisenä verkkokyselynä, johon kutsuttiin vastaamaan laaja joukko Music Finlandin asiakkaita sekä Music Finlandin jäsenjärjestöjen jäseniä ja asiakkaita. Suoran sähköpostikutsun lisäksi mukana olevat järjestöt välittivät vastauslinkkiä myös erilaisissa uutiskirjeissä sekä sosiaalisen median eri kanavissa. Kyselyä ei ollut kuitenkaan rajattu vain näiden järjestöjen jäsenille ja asiakkaille, vaan siihen kutsuttiin vastaamaan musiikkialan toimijoita mahdollisimman laajasti, ja vastaajien taustatiedoista päätellen se myös levisi muille sektoreille. Kyselylomake oli vastattavissa noin kolmen viikon ajan helmi–maaliskuussa 2019.
Kyselyyn vastattiin anonyymisti, ja kyselyyn oli mahdollista vastata joko yksittäisenä musiikkialan ammattilaisena tai yrityksen tai yhteisön edustajana. Vastauksia saatiin yhteensä 518.
Valtaosa barometrin vastaajista eli yhteensä 454 vastaajaa täytti lomakkeen omasta näkökulmastaan musiikkialan ammattilaisena. Vastaavasti kuin edellisessä barometrissa suurimman ammattiryhmän muodostivat muusikot, joihin lukeutui 77 prosenttia vastaajista. Muita vastaajissa painottuneita ammattiryhmiä olivat esimerkiksi säveltäjät (45 prosenttia), sovittajat (33 prosenttia), opettajat (30 prosenttia), sanoittajat (23 prosenttia) sekä musiikkituottajat (20 prosenttia). Vastausvaihtoehtojen ulkopuolelta mainittiin useimmin ammattina agentti, manageri ja eläkeläinen. Kuten musiikkialalla tyypillistä, monella vastaajalla ammatteja on useita ja noin kaksi kolmesta olikin valinnut useamman kuin yhden ammattikategorian.
Yrityksensä tai yhteisönsä edustajana kyselylomakkeen oli täyttänyt 64 vastaajaa. Noin puolella vastaajista oli osakeyhtiö ja noin kolmannes vastasi yhdistyksen puolesta. Julkishallintoa edusti seitsemän vastaajaa. Toimialojen jakauma oli tällä kertaa hyvin tasainen, keskeisimpinä aloina musiikkialan järjestöt ja yhdistykset (14 prosenttia), musiikkitapahtumat tai festivaalit (13 prosenttia), levy-yhtiöt (11 prosenttia) ja musiikkikustantajat (11 prosenttia). Esimerkiksi musiikkitapahtumien ja musiikkikustantajien suhteellinen osuus oli nyt kasvanut edelliseen barometriin verrattuna.
Tällä kertaa vastaajia pyydettiin myös valitsemaan genret, joiden parissa he työskentelevät. Tämä taustatieto osoittautui monissa kohdissa hyväksi vastausten hajontaa selittäväksi tekijäksi. Vastaajista 58 prosenttia edusti pop- ja rock-musiikin eri genrejä, 47 prosenttia työskenteli klassisen tai nykymusiikin parissa ja 34 prosenttia tuli jazzin ja maailmanmusiikin kentältä.
Muiden taustamuuttujien osalta vastaajajoukko oli pysynyt melko samana kuin kolmen vuoden takaisessa barometrissä. Naisten osuus vastaajista oli hiukan noussut, mutta naisia oli edelleen vain noin neljännes kaikista henkilövastaajista. Valtaosa vastaajista oli nytkin Uudeltamaalta, ja toiseksi eniten vastaajia oli Pirkanmaalta – Pirkanmaalaisten yritysten ja yhdistysten osuus oli nyt edellistä barometria suurempi. Muista maakunnista vastaajia oli vain vähän, alle kolme prosenttia kustakin. Ikäjakauma oli pysynyt hyvin samanlaisena. Vanhin vastaajista on syntynyt 1936 ja nuorin vuonna 2001. Suurin ikäryhmä on 40–49-vuotiaat, joihin kuului 28 prosenttia kysymykseen vastanneista.
Musiikkialalla uskotaan tulevaisuuteen
Ensimmäisessä musiikkialabarometrissa vuonna 2016 suomalaiset musiikkityöläiset kokivat musiikkialan tulevaisuuden valoisana. Nyt vuonna 2019 optimismi jatkuu vahvana edelleen, ja kaikista barometriin nyt vastanneista 81 prosenttia uskoo, että heidän tai heidän edustamansa yhteisön taloudellinen tilanne tulee seuraavan kolmen vuoden aikana joko pysymään ennallaan tai parantumaan. Tulevaisuuteen uskovat keskimääräistä enemmän yritysten ja yhdistysten puolesta vastanneet sekä pop- ja rock-kenttää edustavat vastaajat.
Kiinnostavaa on, että kasvuodotuksista huolimatta työllisyystilanteen musiikkialalla uskotaan pysyvän ennallaan tai jopa heikkenevän. Myös tämä jakauma on kuitenkin siirtynyt edellisen barometrin ennusteesta selvästi positiiviseen päin. Vielä 2016 työllisyystilanteen heikkenemistä ennakoi useampi kuin joka toinen vastaaja, kun taas vuonna 2019 epäilijöiden osuus on vain 41 prosenttia. Klassisen ja nykymusiikin musiikin kentällä ollaan työllisyysnäkymien suhteen hiukan pessimistisempiä kuin pop- ja rock-musiikin kentällä.
Positiivinen kehityskulku näkyy myös siinä, että vastaajista jopa 77 prosenttia on nyt sitä mieltä, että heillä menee työssään taloudellisesti joko samaan malliin tai paremmin kuin kolme vuotta sitten. Tämä näkyy erityisesti yritysten ja muiden yhteisöjen kohdalla, kun taas yksittäisille ammattilaisille tilanne on ollut tasaisempi. Erot tulevat esille myös, kun tilannetta tarkastellaan genreittäin. Tilanteen parantumisesta kertovat etenkin pop- ja rock-kentän toimijat, kun taas klassisen musiikin ja nykymusiikin kentällä tilanne koetaan huomattavasti stabiilimpana.
Barometrin vastaajat näkevät, että heidän omaan menestykseensä vaikuttavat paljon alan yleiset muutokset esimerkiksi kuluttajakäyttäytymisessä, yleisessä taloudellisessa tilanteessa ja kulujen kasvussa. Näitäkin merkittävimmäksi menestystekijäksi kaikkien genrejen ja ammattiryhmien vastauksissa nousee kuitenkin oma asenne, jonka merkitystä noin 80 prosenttia vastaajista pitää suurena.
Genrejen ja ammattiryhmien erilaiset toimintaympäristöt vaikuttavat kriittisiin menestystekijöihin selvästi: kuluttajakäyttäytymisen merkityksen näkevät suurena etenkin elävän musiikin toimijat, kun taas julkinen rahoitus on tärkeää klassisen musiikin ja koulutuksen parissa toimiville.
Kasvun vetureina kuluttamisen muutokset ja elävä musiikki
Kasvuoptimismi näkyy omien tulevaisuudennäkymien lisäksi myös yleisesti alan kehitykseen liittyvissä kysymyksissä. Kun edellisessä barometrissä musiikinkulutuksen kasvuun uskoi noin kolmannes, nyt sitä ennustaa jo 42 prosenttia vastaajista.
Sen sijaan kotimaisen musiikin kulutuksen kehittyminen suhteessa kansainväliseen repertuaariin nähdään nyt maltillisemmin kuin kolme vuotta sitten. Vaikka viidennes vastaajista uskoo nytkin kotimaisen musiikin kulutuksen kasvavan, pessimistien osuus on edelliskertaa suurempi ja yli puolet vastaajista uskoo tilanteen säilyvän ennallaan seuraavien kolmen vuoden aikana.
Ylipäätään kuluttajakäyttäytyminen nähdään sekä merkittävänä kasvun mahdollistajana (57 prosenttia vastaajista) että kasvun potentiaalisena jarruttajana (36 prosenttia vastaajista). Suhteessa edelliseen barometriin sen merkitys on kuitenkin tasaantunut ja muut tekijät ovat nousseet lähelle sen tuntumaa. Yli kolmannes vastaajista näkee rahoitusmahdollisuudet – yksityistä ja julkista rahoitusta tarkemmin erittelemättä – tärkeänä kasvun vauhdittajana ja yhtä moni pitää tärkeänä omaa asennetta ja muutosrohkeutta. Noin kolmannekselle merkittävä tekijä on myös yleinen taloudellinen tilanne.
Valmiiden vaihtoehtojen ulkopuolelta eniten mainintoja saavat sisällölliset ja taiteelliset ideat sekä yhteiskunnalliset ja kulttuuriset toimintaedellytykset. Genre-erot vaikuttavat kasvun vauhdittajiin siten, että esimerkiksi pop- ja rock-toimijoiden listalla korostuvat vahvemmin asenteet ja digitalisaatio, kun taas klassisen musiikin kentällä rahoituksen on valinnut kriittiseksi kasvun tekijäksi lähes joka toinen vastaaja.
Kuluttajakäyttäytyminen nähdään sekä merkittävänä kasvun mahdollistajana että kasvun potentiaalisena jarruttajana.
Kasvun jarruttajina nousevat esille kuluttajakäyttäytymisen lisäksi erityisesti arvokuilu eli luovien sisältöjen arvon siirtyminen alustapalveluille sekä asenteet ja muutospelko. Molemmat vastausvaihtoehdot ovat uusia vuoden 2019 barometrissa, ja ne nousivat heti yleisen taloudellisen tilanteen edelle, joka näyttäytyi edellisessä barometrissä vahvana kasvun jarruna. Noin kolmannes nosti esille myös rahoitustilanteen. Muina haasteina tuotiin esille alalla tapahtuva monopolisoituminen sekä sen aiheuttama musiikkisisältöjen yksipuolistuminen.
Genrekohtaisesti tarkastellen erot näkyvät niin, että klassisen musiikin toimijat näkevät suurimpina jarruina rahoituksen haasteet, yleisen taloudellisen tilanteen ja arvokuilun tässä järjestyksessä, kun taas muissa genreissä kolmen kärjessä ovat arvokuilu, kuluttajakäyttäytyminen ja asenteet.
Sektoreittain tarkastellen parhaat kasvun mahdollisuudet nähdään nyt edellisen barometrin tapaan elävän musiikin sektorilla, synkronoinnissa eli musiikin liittämisessä elokuviin ja peleihin sekä musiikkiin liittyvissä internet- ja sovelluspohjaisissa palveluissa. Kärki on nyt kuitenkin paljon edellistä barometria tasaisempi, ja hyvin lähelle näitä nousee uuteen barometriin lisätty vastausvaihtoehto, yhteistyö muiden alojen kanssa. Suurin muutos viimeisen kolmen vuoden aikana on tapahtunut äänitemyynnissä, jonka kasvuun uskoi nyt viidennes vastaajista. Myös tekijänoikeuksien kasvua pidetään aiempaa todennäköisempänä tulonlähteenä. Vastausvaihtoehtojen ulkopuolelta mainittiin useimmin hyvinvointiala, esimerkiksi vanhuspalvelut.
Kasvun alat nähdään melko samalla lailla eri genreissä vain pienin painotuseroin. Elävä musiikki on vahvimmin kärjessä etenkin jazzin ja maailmanmusiikin kentillä, kun taas pop- ja rock-musiikissa synkronointi on hyvin lähellä kärkeä. Klassisen musiikin sektorilla nousevat muita enemmän esille yhteistyö muiden alojen kanssa sekä koulutukseen liittyvät teemat.
Vientipotentiaalia elävässä musiikissa ja synkronoinnissa
Yli puolet kaikista musiikkialabarometrin vastaajista uskoo musiikkiviennin kasvavan seuraavan kolmen vuoden aikana. Erityisesti pop- ja rock-kentän toimijat näkevät kansainvälistymisessä kasvupotentiaalia, sen sijaan klassisen musiikin kentällä tilanne näyttää stabiilimmalta.
Viennin kasvua odotetaan samoilta sektoreilta kuin yleisestikin. Parhaat kasvun mahdollisuudet nähdään elävässä musiikissa, mutta sen osuus on kuitenkin pienentynyt suhteessa edelliseen barometriin. Synkronoinnin vientipotentiaali nähdään nyt lähes yhtä vahvana. Runsaasti mainintoja vastaajilta saavat myös teosvienti sekä musiikkiin liittyvät internet- ja sovelluspohjaiset palvelut. Samat osa-alueet näkyvät kaikissa genreissä, joskin pienin painotuseroin. Klassisen musiikin toimijat nostavat listalle muita useammin koulutukseen liittyvät palvelut sekä hiukan harvemmin esimerkiksi synkronoinnin.
Viennin suurimpina haasteina nähdään edellisen barometrin tapaan taloudelliset resurssit, tuotteistamis- ja markkinointiosaamisen taso sekä oikeiden kontaktien löytäminen. Nyt kuitenkin epävarma panos-tuotossuhde eli investoinnin mielekkyys on noussut kansainvälistä kilpailua merkittävämmäksi haasteeksi kansainvälistymiselle. Investoinnin mielekkyyden nostavat esiin erityisesti jazzin ja maailmanmusiikin toimijat, sen sijaan klassisen ja nykymusiikin toimijoilta se saa huomattavan vähän mainintoja.
Kansainvälistymistukia toivotaan nyt edellisen barometrin tapaan erityisesti kiertueisiin ja elävään musiikkiin, mutta myös suomalaisten toimijoiden kansainväliseen liikkuvuuteen sekä markkinointiin ja tuotteistamiseen. Etenkin klassisen ja nykymusiikin toimijat toivovat tukia myös teosvientiin, ja pop- ja rock-toimijat puolestaan toivovat tuotannon ja tuotekehityksen tukemista. Valmiiden vastausvaihtoehtojen ulkopuolelta vastaajat nostavat esiin esimerkiksi tuet verkostojen kehittämiseen, musiikin tekemiseen sekä yhteistyökulttuurin vahvistamiseen.
Musiikin kenttä nähdään globaalina ja suomalainen musiikki kansainvälisesti kiinnostavana.
Myös avovastauksista kuuluu vahva usko musiikkivientiin – mikäli siihen ollaan valmiita sijoittamaan ”aikaa, uskoa ja rahaa”. Musiikin kenttä nähdään globaalina ja suomalainen musiikki kansainvälisesti kiinnostavana. Tukien kehittämistä pidetään kuitenkin tärkeänä, jotta suomalaiset toimijat saisivat jalansijaa kansainvälisissä verkostoissa.
”Kiertue- ja muu elävän musiikin tuki on tärkeää, koska se on sitä perustason toimintaa, missä tunnettavuutta, kokemusta ja kontakteja luodaan.”
”Kansainvälisen tason artisteja ei kehitetä ilman kotimaista kysyntää, koska rahaa kehittämiseen ei ole tämänkokoisella markkinalla. Kotimaista kysyntää saavuttaneet artistit taas eivät (pääsääntöisesti) ole kansainvälisesti kiinnostavia. Tukea tarvitaan siihen, että kehitetään suoraan kansainvälisille markkinoille artisteja, rakennetaan heille uskottava tuotanto, markkinointi ja viedään heidät sinne, missä heitä halutaan kuunneltavan.”
”Kansainvälistymistukia pitää ohjata tasaisesti eri tunnettuusasteella oleville tekijöille. Kansainvälistymistä pitää ohjata kulttuurinedistämisarvot, ei bisnesarvot.”
”Kansainvälistyminen on Suomen musiikkielämän mahdollisuus populaarimusiikissa. Osaamista on, kun vaan se saataisiin markkinoitua Ruotsin malliin.”
”Uskon, että suomalaisten osaaminen breikkaa maailmalle yhä useammin. Kovaa duunia pitää tehdä, mutta me osataan se!”
Digitalisaatio aiheuttaa huolta toimeentulosta
Musiikkialabarometrissa kysyttiin vastaajien mielipiteitä useista musiikkialan digitalisaatioon liittyvistä kysymyksistä kuten suoratoistopalveluista sekä albumiformaatista. Vaikka digitalisaatio vaikuttaa eri toimijaryhmiin eri lailla, mielipiteet ovat kaikkiaan suhteellisen yhteneviä.
Vahvimman puolustuksen vastaajilta saa väite siitä, että suoratoistopalveluissa pitää olla tietoa artistin tai yhtyeen lisäksi myös musiikin muista esittäjistä ja tekijöistä. Tästä samaa mieltä on jopa 97 prosenttia kaikista vastaajista. Paljon kannatusta saa myös käyttäjäkeskeinen (user centric) tulonjakomalli, jota kannattaa 88 prosenttia vastaajista, erityisen vahvasti jazzin ja maailmanmusiikin toimijat.
”On hirveä sääli ja suorastaan vääryys, että suoratoistopalveluissa ei pysty välittämään samaa tietoa kuin esim. levynkansissa.”
”On ehdottomasti huono systeemi, että suosituimmat ja streamatuimmat artistit keräävät eniten tuottoja. User centric -jako antaisi pienille ja keskisuurille artisteille elinvoimaa ja edes pientä mahdollisuutta kasvatella kuulijakuntaansa ja investoida ja panostaa omaan musiikkiinsa.”
Erityisesti klassisen musiikin toimijat kannattavat sitä, että teoksen soivan keston tulisi vaikuttaa tekijänoikeuskorvauksen suuruuteen suoratoistopalveluissa. Koko vastaajajoukon kesken syntyy kuitenkin mielipide-eroja. Monet vastaajat kommentoivat tähän, että jonkinlainen porrastus olisi kenties tarpeen, jotta kappaleita ei aleta pitkittää suuremman korvauksen toivossa.
”Soivan keston vaikutus korvaukseen saattaisi kannustaa tekijöitä rakentamaan mielenkiintoisia teoksia, kun taas kappalemääräinen korvaus kannustaa laadun sijasta määrään.”
Edellisen barometrin tapaan hiukan yli puolet kaikista vastaajista on sitä mieltä, että albumikokonaisuus on tulevaisuudessakin merkittävä julkaisuformaatti. Vaikka monet vastaajat kommentoivatkin, että tämä on genresidonnainen asia, eri vastaajaryhmien välille ei juuri muodostunut eroja. Tässä kysymyksessä raja näyttääkin muodostuvan popin ja kaikkien muiden genrejen (mukaan lukien rock ja metalli) välille. Avoimien kommenttien perusteella albumiformaatti nähdään tärkeänä erityisesti taiteellisen työn, kiertueiden ja mediahuomion kannalta, vaikka sitä ei pidetäkään kaupallisesti ja tulonmuodostuksellisesti kannattavana toimintana.
”Albumi on kokonaisuus. Taiteilijalle ensiarvoisen tärkeää saada ulos kerralla kokonaisuus, joka esittelee senhetkisen sielunmaiseman, kehitystason, tarinan, kokonaisuuden.”
”Kaikkia musiikin tyylilajeja ei vain voi survoa nykyiseen singlemuotimuottiin. Levykokonaisuuksia julkaistaan varmasti tulevaisuudessakin ainakin seuraavien tyylilajien edustajilta: rock, metal, world, jazz, klassinen.”
”Tällä hetkellä popissa ei pitkä formaatti enää kiinnosta edes artisteja.”
”Freemium toimii edelleen sisäänheittona, jonka avulla kuluttaja ”löytää” myös uusia artisteja ja albumeita, ja voi niistä myös maksaa.”
”Iso kuva on se, että musiikista pitää maksaa ja sillä pitää olla todellinen rahallinen arvo. Ilmaisen suoratoistopalvelun olisi hyvä toimia lähinnä maksullisen version mainoksena.”
”Mainosrahoitteisesta mallista ei tarvitse luopua, mikäli tekijöille tulevat korvaukset ovat samalla kohtuullisella tasolla kuin maksullisissa vaihtoehdoissa.”
Eniten mielipiteitä jakaa edellisen barometrin tapaan suoratoistopalveluiden mainosrahoitteinen, käyttäjälle ilmainen freemium-malli, jossa näkemykset jakautuvat hyvin tasan puolesta (45 prosenttia) ja vastaan (45 prosenttia). Toisia vastaajia huolettaa kuluttajien kasvattaminen musiikin ilmaiskäyttöön, kun taas toiset näkevät freemiumin markkinoivan hyvin maksullisia palveluita ja epäilevät sen lopettamisen vain kasvattavan piratismia. Hyvin monelle vastaajalle tärkeintä asiassa on se, että musiikin tekijöille maksettavat korvaukset olisivat myös mainosrahoitteisissa malleissa samalla tasolla kuin maksullisissa palveluissa.
Eniten mielipiteitä jakaa edellisen barometrin tapaan suoratoistopalveluiden mainosrahoitteinen, käyttäjälle ilmainen freemium-malli.
Huoli digitalisaatioon liittyvistä tulorakenteen muutoksista näkyy myös siinä, mitä vastaajat nostavat musiikkialan tärkeimmiksi kehityskohteiksi tällä hetkellä. Digitaalisia musiikkipalveluita koskevan lainsäädännön uudistamista pitää tärkeänä kaksi kolmasosaa vastaajista. Tähän kuuluu esimerkiksi EU:n digitaalisiin sisämarkkinoihin ja rajat ylittävään sähköiseen kauppaan liittyvä lainsäädäntö. Myös tekijänoikeuksien osalta tärkeimpänä kehityskohteena pidetään puuttumista arvokuiluun eli siihen, että luovien sisältöjen arvo siirtyy alustapalveluille sen sijaan, että se palautuisi sisältöjen alkuperäisille tekijöille.
Keskustelu arvokuilusta oli vilkasta myös julkisuudessa barometrikyselyn vastausaikana helmi-maaliskuussa 2019, ja Euroopan parlamentti hyväksyi 26.3.2019 alustapalveluja sääntelevän tekijänoikeusdirektiivin, joka tullaan panemaan täytäntöön kansallisissa lainsäädännöissä tulevina vuosina.
Vastaajat nostavat esiin samoja digitalisaatioon liittyviä huolia monissa eri kohdissa barometria.
”Digitalisaatio tarjoaa globaalit markkinat, mutta toisaalta kilpailukenttä on myös silloin globaali.”
”On järjetöntä, että suurimmat tuotot valuvat alustapalveluille eikä niille jotka kulutettavan sisällön ovat luoneet tai tuottaneet. Näin ei voi jatkua.”
”Mikäli striimauspalveluiden annetaan tulevaisuudessakin kerätä voitot muusikoiden ja säveltäjien selkänahasta joutumatta itse oikeasti maksamisvastuuseen musiikintekeminen tulee kuihtumaan entisestään ja saatavilla olevan musiikin monipuolisuus kuihtuu entisestään.”
”Tallennetun musiikin lisensointijärjestelmä uusissa digitaalisissa palveluissa ja synkronoinnissa ei toimi tällä hetkellä kansainvälisesti. Varsinkin indie-sektorin lisenssien hankinta on niin vaivalloista maailmanlaajuisesti, ettei siihen kannata kenenkään ryhtyä.”
”Käsittääkseni suoratoistopalveluissa kotimaisen musiikin osuus kokonaiskulutuksesta on pienempi kuin perinteisesti on ollut. Tämä on huolestuttava kehityssuunta.”
Elävässä musiikissa kilpailu kovenee
Elävän musiikin suuri merkitys musiikkialalla nousee musiikkialabarometrin vastauksissa monessa kohdassa esille, mutta tarkemmissa kysymyksissä ja avovastauksissa elävän musiikin markkinat Suomessa herättävät ristiriitaisia tunteita. Monessa kysymyksessä mielipiteet jakautuvat, ja vastauksissa näkyvät paitsi genre-erot myös erot ammattiryhmien, sektorien tai muiden taustatekijöiden suhteen.
Jopa kolme neljäsosaa vastaajista on sitä mieltä, että elävän musiikin tapahtumat ovat tulevaisuudessa yhä merkittävämpi työllistäjä muusikoille ja välittäjäportaalle. Samalla kuitenkin yli kolmannes vastaajista uskoo, että keikkailu- ja konsertointimahdollisuudet ja elävästä musiikista saatavat tulot pikemminkin vähenevät kuin kasvavat seuraavan kolmen vuoden aikana. Vaikka elävä musiikki painottuisikin työtilaisuuksien antajana, kaikille tämä ei näy suurentuneina tuloina. Tulojen vähenemistä ennustavat erityisesti jazzin ja maailmanmusiikin parissa toimivat tahot, kun taas klassisessa musiikissa ja nykymusiikissa uskotaan tilanteen pysyvän aika lailla samanlaisena.
Avoimien kommenttien perusteella näyttää siltä, että vastaajia huolettaa esimerkiksi kilpailun koveneminen. Monet barometriin vastanneista muusikoista ovat tämän jo huomanneet omakohtaisesti esimerkiksi palkkioiden pienenemisenä ja työtilaisuuksien vähenemisenä. Toisaalta monet kiinnittävät huomiota siihen, että isojen ja pienten tapahtumien tai toimijoiden välinen kuilu on kasvanut entisestään, ja epäilevät, että vain suuret tapahtumat tulevat selviämään koventuneessa kilpailutilanteessa.
”Elävän musiikin konserttien tulisi olla ehdottomasti se varmin ja selkein tulonlähde muusikolle, mutta palkkojen tulisi tällöin olla reilut ja muusikontyön kunnioitus tulisi näkyä palkoissa.”
”Alalle tulee jatkuvasti uusia tekijöitä ja kaikille ei riitä tarpeeksi töitä.”
”Esiintymispaikkojen väheneminen ja esiintymispalkkioiden pieneneminen ovat suuria haasteita.”
”Isoilla festivaaleilla menee hyvin. Pienet musiikkiklubit kamppailevat pitääkseen päänsä veden yläpuolella.”
”Pienet keikat ovat häviämässä, paikallisten ammattilaisten käyttö on häviämässä ja vain megakiertueet ja kaupunkien subventoimat taidelaitokset jylläävät.”
”Näyttäisi siltä, että kuluttajat eivät halua maksaa yksittäisistä klubi- ja baarikeikoista juuri mitään, varsinkaan jos kyse on pienemmästä ja aloittelevasta artistista. Festivaalilipuista sen sijaan maksetaan usein paljonkin. ”
Yleisesti ottaen pienemmille, voittoa tavoittelemattomille tapahtumille toivotaankin tukia elävän musiikin monipuolisuuden ja saavutettavuuden edistämiseksi. Kaikista vastaajista 83 prosenttia on samaa mieltä asiasta, ja perusteluina mainitaan esimerkiksi laajemman musiikillisen kirjon ja edullisempien pääsymaksujen mahdollistaminen, kulttuuriset arvot sekä mahdollisuus uusien artistien esittelyyn. Osa vastaajista kuitenkin epäilee julkisen tuen vääristävän kilpailua.
Pienemmille, voittoa tavoittelemattomille tapahtumille toivotaan tukia elävän musiikin monipuolisuuden ja saavutettavuuden edistämiseksi.
Useimmat vastaajista eivät kaipaa musiikkifestivaaleille muuta kuin musiikkitarjontaa. Musiikkiin keskittymistä puolustettiin erityisesti klassisen musiikin kentällä. Toisaalta suuri osa vastaajista ennusti myös elämyksellisyyden lisääntymistä.
”En ymmärrä, miksi musiikkifestivaalien tulisi panostaa muuhun kuin musiikkiin, jos on kerran kyseessä ”musiikkifestivaali” ja semmoisen käytännön olosuhteet ovat kunnossa.”
”Festivaalit voisivat olla kokonaisvaltaisempia taide-elämyksiä, joissa tarjotaan musiikin lisäksi erilaisia rentoutumismahdollisuuksia ja hiljaisempia tiloja.”
Suuri osa vastaajista ennusti elämyksellisyyden lisääntymistä.
Genrekohtaiset erot näkyvät myös siinä, miten vastaajat näkevät väestön ikääntymisen vaikuttavan elävän musiikin tuloihin. Erityisesti klassisen musiikin toimijat uskovat tulojen lisääntyvän, kun taas pop- ja rock-genreissä epäillään tulojen vähenevän. Monet vastaajista kommentoivatkin, että ikääntyminen vaikuttaa tulojen määrää enemmän siihen, että sisällöt tulevat painottumaan vanhempien ikäluokkien suosimiin sisältöihin. Monet kantavat lisäksi huolta siitä, että nuoria on vaikea saada livemusiikin pariin.
”Nuorempaa sukupolvea kiinnostaa pelkkien musiikkikeikkojen sijaan tubetus, livestreamaus, e-sports-tapahtumat yms. joissa yhdistetään kaikenlaista media-alan osaamista.”
”Konserteissa kävijöiden määrä lisääntyy sitä mukaa, kun hyvätuloisten, hyväkuntoisten eläkeläisten määrä lisääntyy.”
Mediahuomio keskittyy vain harvoille
Edellisen barometrin tuloksissa näkynyt kriittisyys suomalaista mediaympäristöä kohtaan näkyy myös vuoden 2019 barometrin vastauksissa. Musiikkijournalismin yleistä tasoa pidetään ennemminkin matalana kuin korkeana, ja yli puolet vastaajista kaipaa Suomeen lisää musiikkiin erikoistunutta journalismia. Vastaajat ovat myös hyvin vahvasti sitä mieltä, että mediahuomio ei jakaudu sopivasti eri musiikkigenreille ja että sosiaalinen media on hyvä kanava nostaa uutta musiikkia esille mediassa. Sen sijaan mielipiteitä jakavat tasaisemmin esimerkiksi se, miten hyvin musiikin ylipäätään nähdään saavan huomiota valtamediassa tai erityisesti millaisena kotimaisen musiikin rooli mediassa nähdään.
Avoimissa kommenteissa mainitaan toistuvasti huoli musiikki- ja mediakentillä toimivien suurten yritysten ennestäänkin kasvaneesta vallasta, jopa monopoliasemasta. Tämän pelätään vähentävän marginaalisempien toimijoiden näkyvyyttä mediassa. Ylipäätään erittäin monet kritisoivat sitä, että mediahuomiota näyttää saavan vain kapea kärki ja ”kourallinen artisteja”.
Musiikkiin erikoistunutta mediaa kaivataan lisää.
”Jos yksi toimija alkaa määrätä markkinaa liian paljon (Nelonen Media), vaarana on, että soittolistaradion, television, festareiden yms. musiikkitarjonta supistuu, pienemmät toimijat kärsivät ja jäävät ison rahan alle.”
”Huomio jakautuu äärimmäisen epätasaisesti ja vain hyvin kapealle kärjelle, ja kehitys vaikuttaa ainakin television ja kaupallisen radion osalta olevan yhä kapenevaan suuntaan.”
”Radiossa musiikin kotimaisuusaste ei ole ongelma, mutta musiikkitarjonnan teosmäärässä ja genrelaajuudessa mitattu suppeus on.”
Toisena kritiikkinä avoimissa kommenteissa nousee esille se, että toimittajat näyttävät keskittyvän pikemminkin kuvailuun kuin musiikin sisältöihin. Musiikkiin erikoistunutta mediaa kaivataan lisää.
”Vaikka muusikoista ja heidän saavutuksistaan kirjoitetaankin melko paljon, itse musiikista kirjoitetaan hyvin vähän. Jutut keskittyvät kaupallisiin näkökulmiin, kilpailu- ja palkintomenestyksiin, huomiointeihin muissa medioissa sekä ilmiöihin.”
”Musiikkiin erikoistuneita medioita tarvitaan enemmän!”
Monet kritisoivat sitä, että mediahuomiota näyttää saavan vain kapea kärki ja ”kourallinen artisteja”.
Tärkeimpiä medioita ovat vastaajien mielestä nyt Youtube ja streaming-palvelut, jotka nousevat juuri ja juuri edellisen barometrin kärjen, radion ja television ohi. Facebook ja Instagram puolestaan ovat erityisesti pop- ja rock-toimijoille tärkeämpiä kuin erikoislehdet ja sanomalehdet – jotka puolestaan ovat sosiaalista mediaa tärkeämpiä klassisen ja nykymusiikin toimijoille. Kiinnostavaa on, että sosiaalisen median yleisestä merkittävyydestä huolimatta vähiten tärkeinä medioina pidetään Twitteriä ja blogeja. Valmiiden vastausvaihtoehtojen ulkopuolelta useimmin mainittiin ”puskaradio”, Soundcloud ja Snapchat.
”Kehityssuunta on se, miten me sen teemme”
Barometrin lopuksi kysyttiin tärkeimpiä kehityskohteita musiikkialalla yleisesti, lainsäädännön ja viranomaiskäytäntöjen suhteen sekä tekijänoikeuksien suhteen. Vastaajat nostivat näissä esiin samoja näkökulmia kuin barometrin aiemmissakin kohdissa, esimerkiksi tekijänoikeuslainsäädännön uudistamisen, kansainvälisen yhteistyön sekä digitaalisia musiikkipalveluita koskevan lainsäädännön ja arvokuilun.
Kaikkein keskeisimmäksi kehityskohteeksi nousee kuitenkin itsensä työllistävien sosiaali- ja eläketurva, jonka on valinnut kolmen kärkeen lähes joka toinen vastaaja kaikissa genreissä. Klassisen musiikin toimijoille keskeinen kysymys on myös yhteistyö vapaan kentän ja instituutioiden välillä. Valmiiden vastausvaihtoehtojen ulkopuolelta mainitaan useimmin koulutus ja orkestereiden valtionosuusjärjestelmä.
Kaikkein keskeisimmäksi kehityskohteeksi nousee itsensä työllistävien sosiaali- ja eläketurva.
Aivan barometrikyselyn lopuksi vastaajilla oli mahdollisuus kuvailla omin sanoin näkemystään musiikkialasta Suomessa kolmen vuoden päästä. Monet kertoivat tässä vielä samoista huolenaiheista kuin aiemmissakin kohdissa, mutta vastauksissa näkyi myös yleisiin kasvuodotuksiin liittyvä optimismi.
Mahdollisuuksia nähdään esimerkiksi kansainvälistymisessä sekä ”monipuolisessa aluskasvillisuudessa” eli nykyisin marginaalisten toimijoiden musiikissa, jota voidaan tulevaisuudessa saada entistä paremmin esille. Suomalaisen musiikin laatu nähdään korkeana, ja laadun ylläpitämiseksi monet toivovat osaamisen ja koulutuksen kehittämistä. Jotkut kommentoivat, että digitalisaation aikaansaama myllerrys on jo tasoittumassa ja positiivista kehitystä on luvassa. Voimaa nähdään myös Suomen kansainvälistymisessä ja eri toimijoiden välillä kehittyvässä yhteistyökulttuurissa. Maailma muuttuu, ja musiikkiala pysyy muutoksessa mukana.
Voimaa nähdään Suomen kansainvälistymisessä ja eri toimijoiden välillä kehittyvässä yhteistyökulttuurissa. Maailma muuttuu, ja musiikkiala pysyy muutoksessa mukana.
”Musiikkibisnes on tulevaisuuden ala.”
”Uudet avaukset ja innovaatiot voivat tuoda myös uusia työskentelymahdollisuuksia.”
”Optimistically, I would like to see orchestras in Finland more forward thinking in three years. The world is becoming less formal and more interactive and I’d like that reflected in orchestras. - - The world is changing rapidly and I think that orchestras should reflect that rather than fighting to stay in their traditional bubble.”
“Musiikkiala tarvitsee jatkossakin ja yhä enemmän positiivista henkeä ja vahvoja osaajia.”
”Omassa genressäni, jazzmusiikissa, tilanne on mennyt viimeiset kolme vuotta hurjasti eteenpäin ja ylöspäin ja olen varma, että se vain jatkaa kasvua. Omasta mielestäni tärkein asia on harjoitella yhteistyön tekemistä eri toimijoiden kesken ja ajatella muutakin kuin omaa napaa/yhtyettä/klubia/levy-yhtiötä. Omilla toimillani ja toiminnallani yritän näyttää esimerkkiä avarakatseisesta ja läpinäkyvästä toiminnasta koko musiikkialan kehittämiseksi.”
”Kyl tää tästä vielä paranee kun lähdetään parantamaan.”
”Kehityssuunta on yleisesti ottaen se, miten me sen teemme.”