Music Finlandin tutkimuksen uutiskoosteessa kerrotaan ajankohtaisista musiikkialan tutkimuksista ja selvityksistä Suomesta ja ulkomailta. Tämän koosteen aiheina ovat esimerkiksi äänitemarkkinat, tasa-arvo, taiteilijoiden työ sekä tapahtuma-alan tutkimukset.

Äänitemarkkina kasvaa edelleen sekä Suomessa että globaalisti

Äänitemyynti Suomessa kasvoi vuonna 2022 yli kuudella prosentilla, ja äänitteiden tukkumyynti oli arvoltaan nyt 73,6 miljoonaa euroa. Kun mukaan lasketaan myös muut korvaukset, äänitemusiikin kulutuksen kokonaisarvo ylitti 100 miljoonaa euroa.

Kasvu syntyi erityisesti suoratoistopalveluista, joiden osuus suomalaisesta äänitemarkkinasta on nyt lähes 91 prosenttia. Suurin osa näistä tuotoista tulee maksullisten suoratoistopalveluiden käytöstä.

Vuosi 2022 oli kahdeksas perättäinen kasvuvuosi sekä Suomessa että globaalilla tasolla. Maailmanlaajuisesti kasvua syntyi nyt yhdeksän prosenttia ja äänitemarkkinan arvo ylitti 26 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Eniten markkina kasvoi nyt Saharan eteläpuolisessa Afrikassa (+35 %), Latinalaisessa Amerikassa (+26 %) sekä Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa (+24 %). USA:ssa ja Kanadassa sektori kasvoi viidellä prosentilla ja Euroopassa 7,5 prosentilla.

Kansainvälisesti vertaillen äänitemarkkinan tilanteessa onkin paljon eroja, ja esimerkiksi suoratoiston osuus vaihtelee. Keskimäärin kaksi kolmasosaa globaalista äänitemarkkinasta on peräisin suoratoistopalveluista. Maailmanlaajuisesti kuitenkin myös fyysisten levyjen, erityisesti vinyylilevyjen myynti kasvoi – toisin kuin Suomessa, jossa näiden myynti alkoi taas vähetä. Fyysisten levyjen vahvin markkina-alue on Aasia, vaikka myös esimerkiksi Japanissa suoratoistopalveluiden merkitys kasvaa vuosi vuodelta.

Suomessa äänitemarkkinan vuosittaiset luvut julkaisee Musiikkituottajat – IFPI Finland ry ja maailmanlaajuiset luvut selviävät kansainvälisen IFPI:n vuosittaisesta Global Music Reportista. Tutustu raportteihin:

• Äänitemusiikin kulutuksen kokonaisarvo vuonna 2022 ylitti 100 miljoonaa euroa (Musiikkituottajat – IFPI Finland ry)
• IFPI Global Music Report: Global Recorded Music Revenues Grew 9% In 2022 (IFPI)

Lue lisää äänitemarkkinan kehityksestä myös:

• Äänitemyynnin vuosi 2022: kasvu jatkuu, mutta rajat häämöttävät (Jari Muikku, Musiikkikustantajat ry)
• Recorded music market 2022 | Reality bites (Mark Mulligan, Midia)
• Global recorded music revenues grew 9% in 2022 to $26.2bn says IFPI (Music Ally)
• Yhdysvallat: 2022 Year-End Music Industry Revenue Report | RIAA (The Recording Industry Association of America)
• Iso-Britannia: UK recorded music revenues rise for an eighth successive year in 2022 (BPI)
• Saksa: Marktdaten 2022 ja 178 Milliarden Streams im Jahr 2022 (Bundesverband Musikindustrie)
• Ruotsi: Ifpi Sverige musikförsäljning 2022 (IFPI Sverige)
• Japani: Japan generated over half a billion dollars from subscription music streaming in 2022 (Music Business Worldwide)

Kokemukset musiikkialan tasa-arvoisuudesta Suomessa ovat eri sukupuolilla erilaisia

Maaliskuussa julkaistun Tasapuolisempi sukupuolijakauma musiikkialalle -selvityksen mukaan nais- ja miesmusiikintekijöillä Suomessa on täysin erilainen käsitys alan tasa-arvoisuudesta. Kun naisista 70 prosenttia ja muunsukupuolisista 77 prosenttia kokee musiikkialan epätasa-arvoisena, miehistä näin kokee vain 32 prosenttia. Luvut eroavat suuresti myös siinä, miten sukupuolen koetaan vaikuttaneen negatiivisesti kumppanien ja verkostojen löytymiseen sekä miten monilla on kokemuksia sukupuolesta johtuvasta syrjinnästä.

Teoston koordinoimalla laajalla kyselytutkimuksella haluttiin selvittää, miksi vain viidennes musiikin säveltäjistä ja sanoittajista on naisia tai muunsukupuolisia sekä löytää konkreettisia syitä ammatinvalinnan taustalla, kun musiikkialan opiskelijoista kuitenkin yli puolet on naisia. Tutkimuksessa selityksiksi nousivat esimerkiksi musiikkialalla vallitsevat asenteet sekä naisten verkostojen ja esikuvien puute. Korjaavina keinoina esille tulivat musiikinopetuksesta saatava parempi tuki ja kannustus, harrastusmahdollisuuksien kasvattaminen sekä esikuvien esille tuominen.

Kyselyn toteutti Tutkimustoimisto Vastakaiku ja mukana tilaajaryhmässä oli Teoston lisäksi kymmenen muuta musiikkialan toimijaa. Tutustu raporttiin Tasapuolisempi sukupuolijakauma musiikkialalle (pdf) ja lue tutkimuksesta lisää Teoston sivuilta.

Uusimman Taiteen ja kulttuurin barometrin teemana on taiteilijoiden työhyvinvointi

Cuporen ja Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) vuosittainen Taiteen ja kulttuurin barometri seuraa vaihtuvalla teemalla taiteilijoiden toimintaedellytyksiä. Maaliskuussa julkaistun raportin teemana on taiteilijoiden työhyvinvointi, ja tulokset perustuvat syksyllä 2022 toteutettuun kyselytutkimukseen.

Barometrin mukaan taiteilijoiden kokemukset työhyvinvoinnista vaihtelevat eri ryhmien kesken. Työn merkityksellisyys ja vapaus ovat tärkeimpiä työhyvinvoinnin tekijöitä, kun taas kuormitustekijöistä korostuvat epävarmuus ja tuen puute. Erityisenä ongelmana on sairaana työskentely ja työterveyshuollon puute.

Tutustu julkaisuun Cuporen sivuilla.

Lyhyesti

• Suomalainen tapahtumayleisö ostaa lippunsa tapahtumiin yhä myöhemmin, selviää Suomen musiikkitapahtumien verkosto ja etujärjestö LiveFinin yleisötutkimuksista. Joka toinen vuosi toistettavien barometritutkimusten avulla seurataan yleisön musiikki- ja tapahtumamieltymysten muutosta. Tällä kertaa kysyttiin myös yleisön kokemasta epäasiallisesta käytöksestä, jota oli kokenut noin kolmannes festivaalikävijöistä ja yli viidennes keikka- ja konserttikävijöistä viimeisen viiden vuoden aikana. Lue lisää LiveFinin uutisesta.
• Huomattava osa yleisöstä on vähentänyt konserteissa käymistä koronapandemian jälkeen, kertoo Musiikkitalon tekemä uusi kyselytutkimus. Suurimmalle osalle syy on tottumusten muutos, mutta myös tapahtumien terveysturvallisuus mietityttää monia. Pienemmälle osalle vastaajista syyt konserttikäyntien vähentämiseen ovat rahan säästämisessä tai konserttien suoratoistopalveluihin siirtymisessä. Lue lisää musiikkiala.fi-sivustolta sekä Musiikkitalon sivuilta.
• Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut selvityksen tapahtuma-alan toimialamäärityksestä. Tavoitteena on ollut auttaa tunnistamaan tapahtuma-ala elinkeinona sekä toimijana kaupunkien toimintakentässä. Alan nykytilanteen, määrittelyiden ja arvoketjujen lisäksi raportissa tuodaan esille tulevaisuudennäkymiä ja kehityskohteita, esimerkiksi alan vaikuttavuuden tunnistaminen, kasvun esteiden poistaminen sekä alan tilastoinnin ja tiedonkeruun parantaminen. Selvitys on tilattu Tapahtumateollisuus ry:ltä ja se on julkaistu Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisusarjassa tammikuussa 2023.
• Työelämän tutkimuskeskuksen tutkimus- ja kehittämishankkeessa Poikkeustila ja resilienssi tapahtumatalouden organisaatioissa on selvitetty keväällä 2020 alkaneen koronapandemian vaikutuksia tapahtuma- ja kulttuurialan organisaatioihin sekä itsensätyöllistäjiin. Hankkeen tarkastelun keskiössä on ollut alan eri toimijoiden resilienssi eli kestävyys ja palautuminen poikkeustilanteesta, joka toi alan riskit ja toimialan heikkoudet näkyviin. Nyt päättyneen hankkeen on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto (ESR), ja sen toteutti Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskus (WRC). Tutustu hankkeen loppuraporttiin Tampereen yliopiston sivuilla.
• Suomessa on hyvät mahdollisuudet musiikin tavoitteelliseen opiskeluun, mutta opiskelijat tarvitsisivat enemmän ohjausta ja tietoa jatkomahdollisuuksista opintojensa eri vaiheissa, selviää Musiikin opintopolut -hankkeen loppuraportista. Raportissa tutkittiin musiikkialan koulutuksessa etenemistä sekä luotiin kuvaa musiikkikasvatuksen ja -koulutuksen tilasta Suomessa. Tutkimuksen toteutti Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore yhteistyössä Suomen musiikkioppilaitosten liiton ja Suomen konservatorioliiton kanssa. Lue julkaisu Cuporen sivuilta.
• Ranskan Centre national de la musique on julkaissut raportin suoratoistopalveluissa tapahtumasta striimimanipulaatiosta. Tavoitteena on ollut selvittää sen merkitystä tulonjakoon sekä luoda suosituksia näiden käytäntöjen huomaamiseksi ja rajoittamiseksi. Tutustu raportin englanninkieliseen koosteeseen (pdf) CNM:n sivuilla.
• Sukupuolten tasa-arvosta musiikkialalla on julkaistu tänä vuonna useita kansainvälisiä tutkimuksia. Vuosittainen “Be the Change” -tutkimus kartoittaa sukupuolten tasa-arvoa musiikkialalla useissa eri maissa ja markkina-alueilla. Uusimmat tulokset kertovat, että naisten ja miesten kokemukset tasa-arvosta eroavat selkeästi toisistaan. Tutkimuksessa selvitettiin myös eri markkina-alueilla striimatuimpien artistien sukupuolijakaumaa. Centre national de la musiquen ranskankielisestä raportista (pdf) puolestaan selviää, että Ranskassa naisten osuus sekä elävän musiikin kentällä että äänitteillä jää vielä pieneksi. Työpaikoilla lukumäärät ovat tasaisempia, mutta eroja on vielä esimerkiksi palkkauksessa, työaikarakenteessa sekä vastuutehtävien jakautumisessa.

Osallistu Music Finlandin tutkimuksiin

• Keväällä 2023 keräämme tietoa popmusiikin teosviennistä sekä elävän musiikin kansainvälisistä esityksistä. Kyselyt ovat auki huhtikuun puoliväliin saakka.