Popmusiikin teosvienti 2019

Music Finlandin vuosittaisen teosvientiselvityksen mukaan popmusiikin teosvienti on saavuttanut jälleen uuden ennätyksen vuonna 2019. Ulkomaisten artistien esittämiä popkappaleita julkaistiin vuoden 2019 aikana yhteensä 95.

Music Finland on tilastoinut suomalaisten musiikintekijöiden popkappaleita ulkomailla jo usean vuoden ajan. Vuoden 2016 "Suomalaisten musiikintekijoiden popkappaleet maailmalla" -raportissa esiteltiin teosviennin lukuja vuodesta 2006 alkaen, ja selvitys osoitti selkeää kasvua 2000-luvun kuluessa. Kasvava trendi on vain vahvistunut kohti vuotta 2020 tullessa.

Kaikkiaan vuodesta 2009 alkaen suomalaiset musiikintekijät ovat tehneet ulkomaisille artisteille ainakin 567 julkaistua kappaletta.

Eurooppa ja Aasia biisiviennin vahvoja alueita, suurimmat menestykset USA:n markkinoilta

Suomalaisen biisiviennin vahvoja markkina-alueita ovat erityisesti Eurooppa ja Aasia. Aasian osuus on kasvanut jo usean vuoden ajan, ja nyt maanosan markkinoille oli suunnattu julkaisuista useampi kuin joka kolmas – erityisesti Koreaan ja Japaniin. Euroopassa korostuivat vuonna 2019 Baltian maat, erityisesti Viro. Keskeisiä alueita ovat olleet nyt myös Benelux-maat sekä Pohjoismaista Norja.

Napsauta play-symbolista nähdäksesi animoinnin teosviennin kehityksestä vuosina 2010–2019

Vuonna 2019 julkaistuja suomalaisten tekijöiden kappaleita on kuunneltu Spotifyssa yhteensä 925 miljoonaa kertaa ja Youtubessa yli 700 miljoonaa kertaa.

Suurimman osan kuunteluista ovat keränneet muutamat suosituimmat kappaleet, joita on kuunneltu huomattavan paljon ympäri maailman. Vuoden 2019 suurin menestys oli Ariana Granden, Miley Cyrusin ja Lana del Reyn Don’t Call Me Angel, jonka tekijäjoukkoon kuului Alma MiettinenCharlie’s Angels -elokuvaan tehty laulu on saanut Spotifyssa tähän mennessä yli 200 miljoonaa kuuntelua, ja se oli julkaisunsa yhteydessä esimerkiksi Iso-Britannian Spotify-listan sekä Apple Music Daily -listan ykkösenä. Vuoden 2019 julkaisuista yli 100 miljoonan Spotify-kuuntelun ylsivät myös Miettisen Miley Cyrusille kirjoittamat Mother’s Daughter ja Slide Away.

Kuuntele Finnish songwriters -soittolistamme, johon on poimittu keskeisiä suomalaisia vientikappaleita:


Nämä kappaleet ovat pärjänneet hyvin myös vertaillessa viime vuosien menestyksekkäimpiin vientibiisiehin, joista suosituimpia ovat olleet Teemu Brunilan JP Cooperille ja Robin Schulzille kirjoittamat laulut. JP Cooperin September Songia (2017) on kuunneltu tähän mennessä Spotifyssa yli 417 miljoonaa kertaa, ja Robin Schulzin Speechless (feat. Erika Sirola, 2018) on puolestaan saanut nyt 228 miljoonaa Spotify-kuuntelua.

Vuoden 2019 kappaleista yli 50 miljoonaan Spotify-kuuntelun ovat yltäneet myös Everglow'n Bon Bon Chocolat (tekijänä Jurek Reunamäki), blackbearin 1 SIDED LOVE (tekijänä Jurek Reunamäki) sekä Oliver Heldensin ja Lennon This Groove (tekijänä Lenno Linjama).

Joukossa on myös useita julkaisuja, jotka ovat yltäneet omien markkina-alueidensa myyntilistoilla korkealle, saaneet palkintoehdokkuuksia tai ylittäneet platinarajoja. Esimerkiksi Japanin myyntilistojen kärkisijoilla on ollut monia lauluja, joiden tekijöinä on suomalaisia. Edellä mainittu Everglow'n Bon Bon Chocolat puolestaan nousi jopa Spotifyn viraalilistan (Maailman 50 viraalisinta) ykköseksi huhtikuussa 2019. Kappaleita on myös synkronoitu mainoksiin, peleihin ja elokuviin.

Tekijöitä nyt 55, joista jopa 20 ensi kertaa listalla

Aktiivisten kansainvälisesti toimivien laulunkirjoittajien joukko on vuosi vuodelta laajentunut, ja vuonna 2019 kappaleita kirjoittamassa on ollut yhteensä 55 suomalaistekijää. Näistä peräti 20 sai nyt ensimmäisen kansainvälisen julkaisunsa. Kaikista viime vuoden tekijöistä naisia oli 12 ja uusista peräti seitsemän. Sukupuolijakauma yleisesti on pysynyt melko vakiintuneena viime vuosina. Kaikkiaan eri tekijöitä on Music Finlandin aineistossa nyt 108.

Lukumääräisesti eniten julkaistuja kappaleita oli viime vuonna Anna Timgrenillä: hän on ollut kirjoittamassa yhteensä kolmeatoista vuonna 2019 kansainvälisesti julkaistua kappaletta. Hänen kappaleistaan suuri osa on suunnattu nimenomaan Korean markkinoille, missä ne ovat keränneet listasijoja ja platinamyyntilukuja. Toiseksi eniten julkaisuja vuonna 2019 oli Janne Hyödyllä ja Hank Sololla.

Vuonna 2019 julkaistuista tekijöistä eniten julkaisuja kaikilta vuosilta on Axel Ehnströmillä, Henri Lanzilla ja Teemu Brunilalla. Kaikkien aikojen kärkisijoja Music Finlandilla olevan aineiston mukaan pitävät kuitenkin edelleen Nalle Ahlstedt ja Erik Nyholm, jotka nousivat esiin jo vuonna 2016 julkaistussa popmusiikin teosvientiselvityksessä.

Biisileirit antavat vauhtia teosvientiin

Teosviennin kasvun taustalla tärkeänä tekijänä ovat musiikkikustantajien vahvat kansainväliset verkostot. Yhteistyömahdollisuuksia ovat konkreettisesti kasvattaneet kuitenkin myös Music Finlandin biisileirit ja teosvientituki. Vuonna 2019 kansainvälisesti julkaistuista tekijöistä hyvin suuri osa on osallistunut muutaman viime vuoden aikana myös Music Finlandin co-write-leireille tai saanut teosvientitukea.

Yhä useampi julkaistuista kappaleista onkin nyt peräisin suoraan Music Finlandin biisileiriltä. Vuoden 2019 julkaisuista neljä oli peräisin suoraan saman vuoden A-Pop Castle -leiriltä ja kolme puolestaan edellisten vuosien muilta leireiltä. Aiemmin useita julkaisuja ovat tuottaneet erityisesti vuoden 2017 A-Pop Castle (7 julkaisua) ja vuoden 2016 Song Castle (5 julkaisua).

Suorien julkaisujen lisäksi leireillä on syntynyt uusia verkostoja, jotka ovat mahdollistaneet hedelmällisiä kansainvälisiä yhteistyökumppanuuksia. Esimerkiksi Anna Timgren tapasi korealaisen tuottaja Sungjin Parkin (Vincenzo) Music Finlandin järjestämällä biisileirillä vuonna 2014, ja myöhempi yhteistyö on tuottanut lukuisia kappaleita useille artisteille. Monien musiikintekijöiden kohdalla verkostot ovat edelleen tiivistyneet Music Finlandin tukemilla teosvientimatkoilla.

Kuuntele tästä Music Finlandin biisileireillä tehtyjä kansainvälisiä julkaisuja:

Mitä on popmusiikin teosvienti?

Music Finland kerää tietoja suomalaisesta popmusiikin teosviennistä vuosittain, ja tiedossa on kappaleita takautuvasti vuodesta 2006 saakka.

Keväällä 2016 julkaistu ensimmäinen teosvientiselvitys ”Suomalaisten musiikintekijöiden popkappaleet maailmalla” kartoitti laajasti kasvavaa musiikinvientialaa. Teosvienti on rajattu tässä yhteydessä tarkoittamaan suomalaisten musiikintekijöiden kansainvälisesti julkaistuja popkappaleita, joiden esittäjänä ovat ulkomaiset esiintyjät. Suomalaiset artistit tai musiikintekijä itse saattavat olla mukana vierailevana artistina. Popkappale ei määrity selvityksessä musiikillisin kriteerein, vaan sillä viitataan tietyillä käytännöillä toimivalla kentällä julkaistuihin kappaleisiin.

Vuoden 2019 tietoja kysyttiin keväällä 2020 musiikkikustantajilta ja tekijöiltä. Koko kentän kartoittamisen vuoksi alalle suunnattu tietopyyntö on ollut laaja, ja ilmoitettuja tietoja on tarkistettu ja rajattu tilaston kokoamisvaiheessa. Teos- ja tekijätietojen lisäksi vastaajilta on kysytty kappaleiden myyntimääriä ja listasijoituksia sekä kappaleiden taustatarinoita ja tietoa synkronoinnista. Tilastoa tarkennetaan myös takautuvasti.