Music Finland julkaisee puolivuosittain musiikkialan tutkimustietoon keskittyvän uutiskoosteen. Jaamme siinä tietoa omista tutkimuksistamme, sekä poimimme esimerkkejä muualla tehdystä alaa koskevasta tutkimuksesta. Tämän koosteen aiheina musiikkialan talous ja vienti 2020, näkökulmia biisiviennin tulevaisuuteen sekä Suomen tapahtumapaikkojen tunnusluvut.
Koronapandemian vaikutukset musiikkialalla näkyvät erityisesti elävän musiikin arvon laskuna
Musiikkialan talous ja vienti ovat kokeneet koronapandemian vuoksi suuria muutoksia, kertoo Music Finlandin syyskuussa julkaistu raportti Suomen musiikkialan talous ja vienti 2020. Elävän musiikin kentän pysähtyminen maailmanlaajuisesti teki ison loven sekä kotimaiseen talouteen että vientiin. Musiikkia välitettiin kuitenkin edelleen digitaalisesti, mikä näkyi kasvuna suomalaisessa äänitemyynnissä sekä kansainvälisissä digitaalisissa palveluissa. Alan kotimainen kokonaisarvo vuonna 2020 oli 779 miljoonaa euroa, ja ydinsektorien – elävä musiikki, äänitteet, tekijän oikeudet sekä tuet – arvo laski noin kolmanneksella.
Marraskuussa julkaistun tilannekuva-arvion mukaan vuoden 2021 tilanne ei näytä aivan yhtä heikolta, mutta elävän musiikin yksityissektorin arvon ennustetaan edelleen olevan vain noin kolmannes pandemiaa edeltäneen ajan arvosta. Alan toimijoiden tulonmenetyksiä ovat osin kompensoineet koronatilanteessa jaetut julkiset ja yksityiset tuet. Taloudellisen tilanteen palautumisessa ennakoidaan kuluvan kuitenkin vielä useita vuosia.
Myös musiikkiviennissä elävän musiikin arvo laski vuonna 2020 neljäsosaan verrattuna pandemiaa edeltäneeseen aikaan. Musiikkiin liittyvien digitaalisten palveluiden ja teknologian kasvanut kysyntä vei musiikkiviennin kuitenkin kokonaisuutena kasvuun. Kaikki yhteen laskien musiikkiviennin arvo vuonna 2020 oli 86,7 miljoonaa euroa eli noin kuusi prosenttia edellisvuotta enemmän. Lue pandemian aiheuttamista muutoksista musiikkialan talouteen ja vientiin tarkemmin täältä.
Näkökulmia biisiviennin tulevaisuuteen
Biisiviennin visiotyötä on jatkettu vuonna 2021 keskittymällä strategisiin tavoitteisiin, jotka ohjaavat kohti vuonna 2017 luotua Biisiviennin visiota. Lokakuussa julkaistut kahdeksan tavoitetta on rakennettu yhdessä musiikkialan ammattilaisten kanssa ja niitä lähdetään toteuttamaan yhteistyössä alan eri järjestöjen kanssa.
Biisiviennin tilannekuvaa pohtii myös Katariina Sorsa kesällä ilmestyneessä Näkymiä musiikkialalta -kirjotuksessaan. Lue myös Riikka Hiltusen kirjoittama Tutkimuksen näkökulma -kirjoitus popmusiikintekijöiden tulevaisuusasenteesta ja sen merkityksestä biisiviennin kehittymiseen.
Suoratoiston merkitys musiikin kuuntelussa kasvoi pandemia-aikana
Kansainvälisen IFPI:n vuosittainen tutkimusraportti Engaging with Music kertoo musiikin kuuntelun lisääntyneen koronapandemian myötä. Kansainväliseen kyselyyn vastanneet kertoivat musiikin auttaneen pandemiatilanteessa esimerkiksi tuomalla nautintoa ja iloa (87 prosenttia) tai lisäämällä henkistä hyvinvointia (80 prosenttia) tai normaaliuden tunnetta (75 prosenttia) poikkeuksellisessa pandemiatilanteessa.
Tulokset kertovat myös suoratoiston merkityksen kasvusta. Kyselyn vastaajista 78 prosenttia kertoi kuuntelevansa musiikkia suoratoistopalveluiden kautta, ja ajallisesti suoratoisto ja sosiaalinen media vievät viikoittaisesta musiikinkuunteluajasta jo yli kaksi kolmannesta. Omia levyjä kuunneltiin keskimäärin vähän, mutta toisaalta vinyylilevyjen harrastajat erottuvat keskiarvoista poikkeuksellisen aktiivisina musiikin kuuntelijoina muutenkin. Elävän musiikin osuus kuuntelusta pandemiavuonna oli vähäinen, mutta hiukan alle kolmannes oli seurannut livestriimejä ja valtaosa uskoi katsovansa näitä myös pandemian jälkeen.
Suomessa Musiikkituottajat ry:n ja Teoston vuosittainen musiikinkuuntelututkimus Musiikinkuuntelu Suomessa 2021 julkaistiin lokakuussa, ja myös siinä näkyy puhelimen ja suoratoistopalveluiden kasvava rooli musiikin kuuntelussa. Eri ikäryhmät eroavat kuitenkin suuresti toisistaan paitsi kuuntelun välineissä myös kuuntelun sisällössä. Kaikkiaan radio on Suomessa edelleen merkittävin kanava kuunnella musiikkia. Tutkimuksessa kartoitettiin myös musiikkimakua yleisemmin sekä esimerkiksi television musiikkiohjelmien kysyntää.
Tapahtumapaikkojen tunnusluvut kertovat elävän musiikin ahdingosta
LiveFin julkaisi syyskuussa venueiden toimialatutkimuksen, jossa tarkastellaan koronan vaikutusta elävän musiikin alaan Suomessa. Selvityksen mukaan venueiden tulot ja kävijämäärät romahtivat 70 prosenttia vuonna 2020, ja muusikoiden esitykset vähenivät 60 prosenttia.
Eurooppalaisia tapahtumapaikkoja edustavan LiveDMA:n selvityksen mukaan pandemia-aikana musiikkiesitykset Euroopassa ovat vähentyneet 78 prosentilla, ja kansainvälisten ja nousevien artistien osuus vähentyi suhteessa vieläkin enemmän. Tulot ovat jääneet vain kolmannekseen verrattuna pandemiaa edeltäneeseen aikaan.
Koronatilanne näkyy eri maiden musiikkialan taloudessa
UK Musicin raportti This is Music 2021 näyttää koronapandemian vaikutuksen Iso-Britannian musiikkialan talouteen. Raportin mukaan Iso-Britanniassa musiikkialan työllisyys laski 35 prosenttia, taloudellinen arvo 46 prosenttia ja musiikkivienti 23 prosenttia pandemiavuonna 2020.
Tanskassa musiikkialan arvo laski 35 prosenttia vuonna 2020. Elävä musiikki ja musiikkivienti laskivat alle puoleen entisestä. Lue tarkemmin.
Norjalaisen Kunst i Tall -raportin mukaan konserttitulot tippuivat Norjassa 53 prosenttia ja tekijänoikeustulot noin 5 prosenttia vuonna 2020. Musiikkivientitulot laskivat sekä äänitemusiikin (-13 prosenttia) että elävän musiikin (-82 prosenttia) osalta.
Lyhyesti
Muusikoiden suoratoistopalveluista saamat tulot ovat herättäneet keskustelua vuoden 2021 aikana. Iso-Britannian Intellectual Property Office julkaisi syyskuussa aiheesta selvityksen, jossa muusikoiden ja musiikin tekijöiden tulonmuodostusta tarkastellaan laajasti sekä alan tulovirtojen että muusikoiden tulonmuodostuksen kokonaisuuden kannalta.
Elävän musiikin merkitystä yleisölle on tutkittu hollantilaisessa POPLIVE-tutkimushankkeessa. Tuoreessa tutkimusartikkelissa Visiting pop concerts and festivals: measuring the value of an integrated live music motivation scale selvitetään kuluttajien motivaatioita osallistua elävän musiikin tapahtumiin koronaa edeltävän ajan aineistoilla. Lue lisää hankkeesta.
Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen tutkimushanke tuottaa tietoa suomalaisista ammattitaiteilijoista. Taiteilijana Suomessa -hankkeen ensimmäisessä vaiheessa aihetta lähestytään rekisteriaineistojen kautta. Lue lisää hankkeen ensimmäisestä työpaperista.
Luovan talouden mittaaminen on keskiössä Luovan talouden tiekarttatyön tuoreessa raportissa. Business Finlandin koordinoiman hankkeen tavoitteena on kehittää suomalaista luovaa taloutta. Markus Petteri Laineen selvitys sisältää käytännön suosituksia mittaamiseen ja sen seuraaviin työvaiheisiin.
Minna Liikanen on tutkinut johtamisen alan väitöskirjassaan kulttuurisesti moninaisten tiimien luovuutta nopean luovan prosessin aikana. Toisena tapaustutkimuksena käsitellään Music Finlandin kansainvälisiä biisileirejä.