Suomalainen musiikkivienti alkoi vuonna 2022 palautua koronapandemiasta ja ala kasvoi 40 prosentilla suhteessa edellisvuoteen. Pahimmin pandemiasta kärsinyt sektori, elävän musiikin vienti, ei vielä saavuttanut vuoden 2019 lukemia, mutta äänitemyynti pysyi aiemmalla tasolla ja tekijänoikeuksista saatavat tulot kasvoivat selvästi.
Elävän musiikin viennin arvo oli 8,1 miljoonaa euroa ja äänitteistä vientituloja kertyi noin 7,2 miljoonaa euroa vuonna 2022. Tekijänoikeuksista saatiin ulkomailta tuloja nyt 8,6 miljoonaa euroa, mikä on noin 40 prosenttia edellisvuotta enemmän. Myös musiikkialan muut vientitulot – esimerkiksi sävellys- ja tuottajapalkkiot, nuottien myynti ja vuokraus sekä esimerkiksi oheistuotteet ja mainossopimukset – kasvoivat ja tuottivat nyt 1,8 miljoonaa euroa.
Kaikkiaan musiikkiviennin ydinalueista tuloutui vuonna 2022 Suomeen 25,6 miljoonaa euroa eli yli 40 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Musiikkialaan liittyvien muiden tavaroiden ja palveluiden vienti kasvoi edelleen, ja sektorin arvo on nyt 104,9 miljoonaa euroa. Tähän kategoriaan kuuluvat musiikkisovellukset, palvelut ja teknologia, esimerkiksi äänentoistoon liittyvät ammattilaislaitteet sekä digitaalisia palveluita tuottavat startup-yritykset.
Kaikki alueet yhteen laskien musiikkiviennin arvo vuonna 2022 oli 130,6 miljoonaa euroa.
Musiikkiviennillä tarkoitetaan suomalaisten tai Suomesta käsin vakituisesti toimivien henkilöiden ja organisaatioiden harjoittamaa musiikkiin liittyvää toimintaa, joka on suunnattu Suomen rajojen ulkopuolelle tai joka tuottaa tuloja ulkomailta.
Musiikkiviennin markkina-arvoon lasketaan tästä toiminnasta Suomeen tuloutuvan rahavirran määrä eli suomalaisten musiikkialan yritysten ja yksityishenkilöiden ulkomailta saamat tulot.
Musiikkiviennin arvo on kerätty samalla menetelmällä kuin edellisinä vuosina, ja laskelman pohjana ovat alan järjestöiltä ja yrityksiltä saadut tiedot. Lisäksi mukana on asiantuntija-arvioina kerättyjä tietoja. Tiedot ovat keränneet tutkimuspäällikkö Merja Hottinen Music Finlandista sekä tutkija Tuomas Ilmavirta, joka on myös vastannut asiantuntija-arvioinnista. Raportin on kirjoittanut Merja Hottinen.
Musiikkiviennin ydinalueet
Ennen koronapandemiaa musiikkiviennin ydinalueet – elävä musiikki, äänitteet, tekijänoikeudet sekä näihin suoraan liittyvä musiikkiliiketoiminta – olivat tasaisessa kasvussa, ja vuonna 2019 näiltä sektoreilta tuloutui Suomeen lähes 30 miljoonaa euroa. Koronapandemia kuitenkin vaikeutti erityisesti elävän musiikin vientiä, eikä sen tilanne ole vielä vuonna 2022 palautunut entiselleen. Vaikka musiikkiviennin ydinalueet kasvoivat suhteessa edellisvuoteen noin 40 prosenttia, kokonaisarvo jäi vielä selvästi pandemiaa edeltäneestä ajasta. Vuonna 2022 suomalaisen musiikkiviennin ydinalueiden markkina-arvo oli 25,6 miljoonaa euroa.
Elävän musiikin vienti oli ennen koronapandemiaa suomalaisen musiikkiviennin keskeisin alue. Tulot koostuvat esimerkiksi suomalaisartistien ulkomailta saamista esiintymispalkkioista ja ulkomaisten asiakkaiden ostamista lipuista Suomessa järjestettyihin konsertteihin ja musiikkitapahtumiin. Vaikka konsertteja ja festivaaleja alettiinkin jo vuonna 2022 järjestää melko normaalisti, alkuvuoden rajoitukset ovat vielä laskeneet sektorilta saatavia tuloja. Myös kansainvälisen matkailun väheneminen näkyy tulovirroissa vielä vuonna 2022.
Kaikkiaan elävän musiikin viennistä saatiin vuonna 2022 tuloja Suomeen 8,1 miljoonaa euroa. Tulot ovat siten moninkertaistuneet koronavuosista (vuonna 2020: 3,6 miljoonaa euroa, vuonna 2021: 3,2 miljoonaa euroa), mutta jäävät vielä selvästi pandemiaa edeltäneestä ajasta (vuonna 2019: 14,5 miljoonaa euroa).
Äänitemarkkina sekä Suomessa että kansainvälisesti on kasvanut koronapandemian aikana erityisesti suoratoiston myötä, ja vastaavasti myös äänitteistä ulkomailta Suomeen saatavat tulot ovat viime vuosina olleet kasvussa. Vuonna 2022 suomalaisen ääniteviennin arvo ylsi lähelle edellisen vuoden huippulukemaan ja oli nyt 7,2 miljoonaa euroa.
Äänitteiden osalta vientituloksi lasketaan suomalaisille oikeudenomistajille ulkomailta palautuvat korvaukset, jotka muodostuvat sekä fyysisestä levymyynnistä että digitaalisesta kulutuksesta.
Tekijänoikeustuloja ulkomailta kertyy niin konserteista, äänitteistä kuin media- ja verkkoesiintymisistäkin. Pandemian vaikutukset tähän sektoriin olivat vaihtelevia, sillä korvaukset elävän musiikin esityksistä laskivat, mutta esimerkiksi online-tuotot ovat kasvaneet. Tuloutuksen viiveet ovat eri vaiheissa pitkiä, joten tuloja on myös vaikea kohdentaa tietyille vuosille – olennaisempaa onkin pidemmän aikavälin kehityskaari.
Vuonna 2022 tekijänoikeustulojen summa 8,6 miljoonaa euroa on noin 40 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kasvua on tullut niin musiikkikustantajien suoraan keräämissä tuloissa, Gramexin ulkomaantuloissa sekä Teoston kautta tuloutuvissa online-palveluiden korvauksissa. Online-palveluiden ulkomailta tulevia korvauksia ei ole aiempina vuosina pystytty musiikkivientilaskelmassa erottelemaan, mutta nyt summa on huomioitu vuoden 2022 sekä takautuvasti vuoden 2021 osalta. Kokonaisuudessaan Teoston ulkomaantulot vuodelta 2022 ovat noin viisi miljoonaa euroa (lue ulkomaantuloista tarkemmin Teoston artikkelisarjasta).
Tutustu myös aiemmin julkaistuun Popmusiikin teosvienti -raporttiin.
Muut vientitulot (1,8 miljoonaa euroa) ovat tuloja, jotka liittyvät erottamattomasti muihin edellä esitettyihin musiikkiviennin ydinalueisiin mutta joita ei voida liittää suoraan mihinkään näistä. Tulot koostuvat esimerkiksi sävellys- ja tuotantopalkkioista, nuottien myynnistä ja vuokrauksesta, oheistuotteiden myynnistä, studiopalveluista tai mainossopimuksista.
Muiden musiikkiin liittyvien tavaroiden ja palveluiden vienti
Musiikkiviennin kokonaisarvosta suuri osa on viime vuosina tullut muista tavaroista ja palveluista, joihin kuuluvat esimerkiksi kuluttajille ja yrityksille suunnatut digitaaliset musiikkipalvelut ja äänentoistoteknologia ja -laitteet.
Pandemian vaikutukset tähän sektoriin ovat olleet vaihtelevia: digitaalinen kuluttajamarkkina näyttää tällä sektorilla vain kasvaneen, mutta yrityksille suunnatut palvelut ovat osoittautuneet vaikeammaksi alueeksi. Monet uudemmat yritykset ovat kuitenkin vakiinnuttaneet toimintansa ja sektori on kasvanut; vuonna 2022 muiden tavaroiden ja palvelujen viennin arvo on 104,9 miljoonaa euroa.
Kaikki sektorit mukaan lukien musiikkiviennin kokonaisarvo on nyt 129,1 miljoonaa euroa eli noin neljäkymmentä prosenttia edellisvuotta suurempi.
Musiikkiviennin kohdealueet 2022
Suomalaisesta musiikkiviennistä kohdistuu noin kolme neljäsosaa Eurooppaan. Keskeisin markkina-alue on saksankielinen Eurooppa, jonka osuus kasvoi vuonna 2022 yli 30 prosenttiin. Pohjoismaiselle markkinalle suuntautuu 12 prosenttia musiikkiviennistä, ja Euroopan sisällä markkina-alueet ovat melko tasaisia.
Euroopan ulkopuolella suomalaista musiikkia viedään eniten Pohjois-Amerikkaan, jonka osuus vuoden 2022 suomalaisesta musiikkiviennistä oli 14 prosenttia.
.
Näin tutkimus tehtiin: Musiikkiviennin arvon tutkimusmenetelmä
Musiikkiviennillä tarkoitetaan Suomen rajojen ulkopuolella tapahtuvaa suomalaisten tai Suomesta käsin vakituisesti toimivien henkilöiden ja organisaatioiden harjoittamaa musiikkiteollisuuden ydinalueisiin liittyvää toimintaa. Musiikkiviennin markkina-arvolla tarkoitetaan edellä mainitusta toiminnasta Suomeen palautuvan rahavirran määrää.
Musiikkiviennin markkina-arvo on asiantuntija-arvio, jonka keskeisinä lähteinä ovat alan järjestöt, Music Finlandin toteuttama kysely alan yrityksille sekä asiantuntijahaastattelut.
Tarkasteltavat musiikkiviennin osa-alueet ovat seuraavat:
1. Elävän musiikin alueen tulot koostuvat pääasiassa lipputuloista ja ulkomailla tapahtuneista esiintymisistä maksetuista palkkioista. Tähän alueeseen lukeutuvat lisäksi muun muassa ohjelmatoimistojen ja agenttien palkkiot sekä kotimaisten festivaalien lipunmyynti ulkomaille. Kokonaissumman pohjana on hyödynnetty alan yrityksille ja toimijoille suunnatuista kyselyistä saatuja tietoja, joita on täydennetty asiantuntija-arvioin.
2. Äänitetulot koostuvat sekä fyysisten että digitaalisten äänitteiden vähittäismyynnistä ja mainostuotoista. Lisäksi tähän ryhmään on laskettu mukaan äänitteiden lisensointi ulkomaisille levy-yhtiöille sekä äänitteiden lisensointi ja synkronointi ulkomaille tv-ohjelmiin, elokuviin, mainoksiin ja peleihin. Äänitteitä koskevat tiedot perustuvat alan yrityksiltä ja yksittäisiltä toimijoilta saatuihin tietoihin sekä asiantuntija-arvioihin.
3. Tekijänoikeuskorvaukset koostuvat pääasiassa tekijänoikeusjärjestöjen ulkomailla tapahtuneesta teosten ja äänitteiden käytöstä keräämistä ja tilittämistä esitys- ja tallennusoikeuskorvauksista. Lisäksi tähän ryhmään kuuluvat musiikkikustantajien lisensoimat graafiset, synkronointi- ja ns. suuret oikeudet sekä yksittäisten oikeudenomistajien suoraan lisensoimat oikeudet. Tekijänoikeuksia koskevat tiedot on koostettu pääosin Nordic Copyright Bureaun (NCB), Suomen musiikkikustantajat ry:n, Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry:n ja Tekijänoikeusjärjestö Gramex ry:n toimittamista luvuista. Mukana on myös em. järjestöjen ohi tilitettyjä suoralisensointeja ja tekijänoikeuskorvauksia.
4. Muut vientitulot ovat tuloja, jotka liittyvät erottamattomasti muihin edellä esitettyihin musiikkiteollisuuden ydinalueisiin, mutta joita ei voida jakaa perustellusti näiden kesken. Tällaisia ovat muun muassa kansainväliset apurahat ja tuet, nuottimyynti ja -vuokraus, oheistuotteet eli merchandise, pelimusiikki, studiovuokrat (kun tilaajana ulkomainen taho), tilaussävellyspalkkiot ja tuottajien palkkiot. Muut vientitulot -ryhmää koskevat tiedot on kerätty alan yrityksiltä sekä yksittäisiltä toimijoilta. Kyselyn tietoja on täydennetty asiantuntija-arvioin.
5. Muut tavarat ja palvelut ovat tuloja, jotka liittyvät musiikkiin, mutta eivät ole riippuvaisia muiden osa-alueiden aktiivisuudesta ja liiketoiminnasta. Näitä ovat muun muassa musiikkilaitteet, musiikkiohjelmistot ja -sovellukset (applikaatiot), soittimet, startup- ja muiden yritysten tuottamat musiikkiin liittyvät sekalaiset palvelut ja teknologia. Muut tavarat ja palvelut -ryhmää koskevat tiedot kerättiin osa-alueen eri yrityksiltä, tullin vientitilastoista sekä yksittäisiltä toimijoilta asiantuntija-arvioina.
Yrityksille suunnatun kyselyn tuloksia on hyödynnetty kaikissa osa-alueissa. Tiedonkeruu toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena touko-elokuussa 2023. Music Finlandin asiakasrekisterin pohjalta luotiin yli sadan yrityksen segmentoitu otos, jolle toimitettiin kyselylomake ulkomailta Suomeen tuloutuneista rahavirroista. Kyselystä saadut tiedot on suhteutettu sektoreittain ja yrityksen koon mukaan, ja näiden perusteella on arvioitu osa-alueittaiset kokonaissummat, jotka toimivat asiantuntija-arvion pohjana.