Suomen musiikkialan talous ja vienti 2016 -raportti kokoaa yhteen aiemmin itsenäisinä tutkimuksina julkaistut selvitykset Suomen musiikkialan kokonaisarvosta sekä suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvosta.
Johdanto
Suomen musiikkialan talous ja vienti -raportti kokoaa yhteen aiemmin itsenäisinä tutkimuksina julkaistut selvitykset Suomen musiikkialan kokonaisarvosta sekä suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvosta. Samassa yhteydessä raportoidaan lisäksi popmusiikin teosviennin tuoreimpia lukuja. Vuoden 2016 osalta selvitettiin ensimmäistä kertaa myös musiikkiviennin kohdealueita, viennin jakaantumista maantieteellisesti.
Sekä musiikkialan kokonaisarvon että musiikkiviennin markkina-arvon määrittäminen pohjautuu tutkimuksissa aiemmin käytettyihin vakiintuneisiin menetelmiin. Esimerkiksi viennin arvoa on selvitetty vuodesta 1999 lähtien. Kummassakin tapauksessa arvon määrittäminen perustuu musiikkialan ydintoimintojen, elävän musiikin, äänitemyynnin sekä tekijänoikeustulojen arvoon. Lisäksi musiikkialan kokonaisarvoa tarkasteltaessa mukaan on ydintoimintojen lisäksi laskettu musiikkialalle myönnetty yksityinen ja julkinen tuki sekä musiikkikoulutuksen arvo. Vientitulojen osalta ydintoimintojen lisäksi on tarkasteltu niihin kytkeytyvää muuta vientiä, kuten esimerkiksi oheistuotemyyntiä tai palvelujen, kuten studiovuokrien ja tuotantopalkkioiden ulkomaanmyyntiä, sekä musiikkialan muiden tavaroiden ja palvelujen vientiä. Näitä ovat esimerkiksi soittimien ja studioteknologian sekä musiikkialan startup-yritysten tuotteiden ja palvelujen myynti ulkomaille.
Suomen musiikkialan kokonaisarvon osalta raportissa esitetään tulovirrat, jotka muodostuvat kuluttajien maksamista arvonlisäverollisista loppuhinnoista tai musiikin käyttäjien korvauksista. Esimerkiksi konserttien osalta mukaan on laskettu kuluttajien tapahtumaan käyttämät rahat lippuineen ja oheismyynteineen. Samoin äänitemyynnin arvo lasketaan kuluttajien maksamien loppuhintojen pohjalta. Suomen musiikkiviennin markkina-arvon kohdalla arvo puolestaan lasketaan musiikkiviennistä Suomeen palautuvan rahamäärään perusteella. Esimerkiksi elävän musiikin vienniksi lasketaan suomalaisartistien ulkomailta saamat esiintymispalkkiot ja ulkomaisten asiakkaiden Suomessa pidettyihin konsertteihin ja musiikkitapahtumiin ostamat liput. Samoin äänitteiden osalta vientituloksi lasketaan suomalaisille oikeudenomistajille ulkomailta palautuvat korvaukset – sekä levymyynnistä että digitaalisesta kulutuksesta. Kunkin kategorian tarkempi määritelmä ja yksityiskohtaisempi tutkimusmenetelmä on kuvattuna raportin lopussa osiossa Näin tutkimus tehtiin.
Tietojen keräämisestä ovat vastanneet tutkimuspäälliköt Tuomas Ilmavirta ja Riikka Hiltunen Music Finlandilta sekä Jari Muikku Digital Media Finland Oy:stä. Raportin kokosi Tuomas Ilmavirta.
Suomen musiikkialan kokonaisarvoa on edellisen kerran selvitetty vuonna 2015, jolloin raportoitiin vuosien 2013 ja 2014 luvut. Tätä julkaisua varten on selvitetty alan arvo vuosina 2015 ja 2016. Raportissa esitetään vuoden 2016 luvut ja nostetaan vuosien 2014 ja 2015 välinen muutos esiin tarvittaessa.
Suomen musiikkialan kokonaisarvo vuonna 2016 oli 905,4 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2015 kertyi 0,9 prosenttia. Vuosien 2014 ja 2015 välillä kasvua sen sijaan syntyi lähes 5 prosenttia. Tarkastelluista kategorioista tekijänoikeuskorvaukset nousivat vuosien 2015 ja 2016 välillä eniten, 11,6 prosenttia. Samoin äänitemyynti kasvoi aavistuksen. Musiikkialan yksityinen sekä julkinen tuki laskivat hieman vuodesta 2015. Tarkasteltaessa vuoden 2015 muutosta edellisvuoteen kategorioittain, nousee esille ennen kaikkea elävän musiikin arvon merkittävä kasvu, mikä selittää suurimmalta osin myös alan kokonaisarvon melko tuntuvan kasvun vuodesta 2014 vuoteen 2015.
Elävä musiikki: 464,0 miljoonaa euroa (-0,9%)
Elävä musiikki muodostaa yli puolet Suomen musiikkialan kokonaisarvosta. Elävän musiikin kenttää tarkasteltiin tutkimuksessa sekä yksityisen että julkisen sektorin osalta. Yksityisen sektorin tapahtumiin lasketaan kaikki yksityiset elävän musiikin tapahtumat, joista Teosto kerää tekijänoikeuskorvauksia: klubi- ja lavaesiintymiset, konsertit, festivaalit ja muut suurtapahtumat. Teoston keräämistä korvauksista johdettu elävän musiikin yksityissektorin arvo oli 259 miljoonaa euroa vuonna 2016. Luku on vajaan prosentin pienempi kuin vuonna 2015. Vuodesta 2014 vuoteen 2015 kasvua sen sijaan syntyi huomattavasti. Arvonlisäyksen taustalla oli ennen kaikkea vuonna 2015 selvästi kasvaneet tulot suurtapahtumista. Arvonlisäykseen vaikutti myös Teoston ja Gramexin lanseeraama tapahtumalupa, joka tehosti tapahtumien laskutusprosessia sekä korvausten maksua oikeudenomistajille. Kokonaisuudessaan Teoston live-tapahtumista keräämät korvaukset kasvoivat 13,7 prosenttia vuosien 2014 ja 2015 välillä. Suurimmat lipputulot vuonna 2015 keräsivät Ruisrock, AC/DC:n konsertti Hämeenlinnassa sekä Flow Festival (Teoston raportti).
Julkisen sektorin taloudellinen rooli Suomen kulttuurialoilla on eurooppalaisen mallin mukaisesti merkittävä. Musiikin alalla julkinen rahoitus kohdistuu suurimmalta osin klassiseen musiikkiin, josta suurimpina tuen saajina ovat sinfoniaorkesterit ja kansallisooppera.
Elävä musiikki muodostaa yli puolet Suomen musiikkialan kokonaisarvosta.
Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n (SUOSIO) tilastojen mukaan orkesterikentän rahoitus oli vuosina 2015 ja 2016 hienoisessa laskussa. Kokonaisrahoitus vuonna 2016 oli 79,3 miljoonaa euroa eli 2,4 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2015. Kansallisoopperan rahoituspuolestaan oli kasvussa tarkasteluvuosina. Vuonna 2015 kasvua kertyi 6,6 prosenttia ja vuonna 2016 edelleen 1,1 prosenttia – kokonaisrahoitus vuonna 2016 oli 58,1 miljoonaa euroa. Sekä sinfoniaorkesterikentän että kansallisoopperan kuluista suuri osa kohdistuu henkilöstöön, mikä korostaa klassisen musiikin vahvaa työllistävää vaikutusta musiikkialalla.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon musiikkiin käyttämät varat (57,8 miljoonaa euroa vuonna 2016) olivat hienoisessa kasvussa vuosina 2015 ja 2016. Myös sotilasmusiikin arvo on kasvanut aavistuksen vuodesta 2014. Puolustusvoimien arvio sotilasmusiikin kokonaisarvosta vuosille 2015 ja 2016 on 10,8 miljoonaa euroa.
Äänitteiden vähittäismyynti: 59,1 miljoonaa euroa (+1,6%)
Suomen äänitemyyntiä tilastoi Musiikkituottajat(IFPI Finland ry), joka on Suomessa toimivien äänitetuottajien kattojärjestö. Yhdistyksen jäsenyhtiöt kattavat Musiikkituottajien arvion mukaan noin 95 prosenttia äänitteiden kokonaismyynnistä Suomessa.
Äänitemyynnin pitkään jatkunut alamäki taittui vuonna 2015, ja äänitteiden kokonaismyynti lähti lievään kasvuun vuonna 2016. Äänitteiden vähittäismyynnin kokonaisarvoksi vuonna 2016 muodostui 59,1 miljoonaa euroa. Äänitealan kasvua vetävät ennen kaikkea suoratoistopalvelut, joiden alalle tuoma tulo kasvoi tarkasteluvuosina merkittävästi. Vuonna 2015 digitaalisen äänitekaupan tulot lisääntyivät 24,4 prosenttia ja vuonna 2016 edelleen 20,6 prosenttia. Fyysisten äänitteiden myynnin pudotus Suomessa on kuitenkin ollut niin jyrkkää, että äänitekaupan arvon kokonaiskasvuprosentit olivat verrattain pieniä. (vuonna 2015 0,6 prosenttia, v. 2016 1,6 prosenttia).
Fyysisten tallenteiden puolella suomalaisen musiikin osuus kokonaiskulutuksesta on ollut perinteisesti hyvin suuri – vuonna 2016 esimerkiksi 66 prosenttia. Digitaalisessa musiikkikaupassa kansainväliset julkaisut kuitenkin dominoivat. Musiikkituottajat julkaisi vuonna 2016 ensimmäistä kertaa kotimaisen ja ulkomaisen musiikin kulutusosuudet suoratoistopalveluiden osalta, ja suomalaisen musiikin osuus oli 32,8 prosenttia. Samansuuntaisia tuloksia on raportoitu myös esimerkiksi muista Pohjoismaista (katso esim. Nordgård 2016).
Tekijänoikeuskorvaukset: 96,3 miljoonaa euroa (+ 11,5 %)
Tekijänoikeustuloja musiikkialan liiketoiminnassa kertyy usealta osa-alueelta kuten konserteista, radio- ja TV-soitosta, internetkäytöstä sekä äänitteiden monistamisesta. Suomessa tekijänoikeustulot keräävät valtaosin Teosto ja Gramex tilittäen ne edelleen musiikkiteosten ja äänitteiden oikeudenomistajille. Suomen Musiikkikustantajat ry vastaa musiikkikustantajien suoraan lisensoimien tekijänoikeuksien tilastoinnista.
Teoston kotimaasta keräämät musiikinkäytön korvaukset vuonna 2016 olivat 59,4 miljoonaa euroa. Lisäksi ulkomaisilta sisarjärjestöiltä ja yhteispohjoismaiselta NCB:ltä tuloutui esitys- ja tallennuskorvauksia Teoston kautta tilitettäväksi 9,2 miljoonaa euroa. Kumpikin summa kasvoi huomattavasti vuodesta 2015, tilitykset ulkomailta jopa yli 15 prosenttia.
Teoston kotimaasta keräämät musiikinkäytön korvaukset olivat 59,4 miljoonaa euroa.
Gramex keräsi vuodelta 2016 korvauksia yhteensä 22,9 miljoonaa euroa, summan kasvaessa 13 prosenttia vuodesta 2015. Suurimmat korvauserät tulivat medialisensoinnista (yhteensä 11,2 miljoonaa euroa) sekä äänitemusiikin julkisen esittämisen esitys- ja tallennuskorvauksista (9,7 miljoonaa euroa). Lisäksi korvauksia maksettiin ulkomaisista tilityksistä sekä hyvitysmaksuista. Kasvua selittää osaltaan Gramexin takautuvasti vuonna 2016 tilittämät hyvitysmaksu- ja verkkopalvelukorvaukset. Lainmuutoksen myötä valtion budjetista on maksettu yksityisen kopioinnin hyvitystä vuodesta 2015 lähtien. Samoin vuodesta 2015 lähtien on kerätty verkkotallennuspalvelukorvausta. Molemmat näistä maksettiin vuonna 2016 myös vuoden 2015 osalta.
Suomen Musiikkikustantajat ry:n jäsenyritysten suoralisensoinnin tuomat, Teoston tilityksiin sisältymättömät korvaukset olivat vuonna 2016 yhteensä 2,8 miljoonaa euroa, joka oli noin kuusi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Musiikkikustantajien tilastoimat korvaukset koostuvat nuottimyynnistä ja -vuokrauksista, esityskorvauksista sekä mekanisointi- ja synkronointituloista.
Apurahat ja avustukset: 24,7 miljoonaa euroa (- 0,1 %)
Musiikille jaetaan vuosittain apurahoja ja avustuksia useiden julkisten ja yksityisten tahojen myöntämänä, joistaTaiteen Edistämiskeskus (Taike) toimii opetus- ja kulttuuriministeriön lisäksi tärkeimpänä julkisten määrärahojen jakajana. Yksityiset säätiöt taas jakavat apurahoja lahjoituksiin ja sijoituksiin perustuvasta omaisuudestaan.
Vuonna 2016 julkiset ja yksityiset tahot jakoivat apurahoja musiikkialalle yhteensä 24,7 miljoonaa euroa. Valtion apurahat (Taike ja OKM) muodostivat summasta suurimman osan eli 9,4 miljoonaa euroa. Valtion tuki musiikkialalle oli hienoisessa laskussa niin vuonna 2015 kuin 2016. Julkisen sektorin tukeen lasketaan lisäksi kuntien avustukset, jotka on tarkan tiedon puuttuessa arvioitu aikaisempien selvitysten tapaan noin 4 miljoonaan euroon. Yksityiset säätiöt tukivat musiikkialaa yhteensä 8,6 miljoonalla eurolla – summa on pysynyt viime vuodet samalla tasolla.
Julkiset ja yksityiset tahot jakoivat musiikkialalle apurahoja yhteensä 24,7 miljoonaa euroa.
Musiikin edistämissäätiöltä (MES) musiikkialan toimijoille jaettiin vuonna 2016 yhteensä 2,6 miljoonaa euroa. Summa on huomioitu apurahojen kokonaismäärässä. Tästä noin 2,1 miljoonaa euroa rahoitettiin musiikkialan sisältä pääosin ulkomaisista esityskorvauksista ja yksityisen kopioinnin hyvitysmaksuista (Gramex ja Teosto) tulevilla rahavirroilla. Tätä osuutta ei lasketa musiikkialan kokonaisarvoon, vaan se tulkitaan alan sisäiseksi tulonsiirroksi. Loput rahoituksesta, noin puoli miljoonaa euroa, MES saa erillisenä valtion tukena. Tämä summa lasketaan mukaan myös musiikkialan kokonaisarvoon.
Koulutus: 270 miljoonaa euroa
Suomessa musiikkikoulutus on erittäin laaja-alaista ja keskeinen osa kentän toimintaa. Eri koulutustasojen opetus muodostaa arvion mukaan noin kolmanneksen musiikkialan kokonaisarvosta. Vaikka koulutuksen arvo ei olekaan suoraan osa musiikkitoimialan ytimen mitattavaa liikevaihtoa, on sen rooli alan tulonmuodostuksessa merkittävä sekä suorien opetukseen kohdistuvien julkisten taloudellisten resurssien myötä että työllistettävyytensä kautta. Opetus annetaan valtakunnallisesti useilla eri koulutustasoilla varhaiskasvatuksesta tohtoriopintoihin saakka, mikä tekee koulutuksen arvon määrittämisestä työlästä ja haastavaa. (katso esim. Musiikkialan talous Suomessa 2014 -selvitys). Musiikkikoulutuksen rahavirrat ovat viime vuosina pysyneet suhteellisen vakaina. Selvityksessä onkin päädytty käyttämään edelleen aikaisempien selvitysten arviolukua, jonka mukaan musiikkikoulutuksen kokonaisarvon on 270 miljoonaa euroa. Luku perustuu Tilastokeskuksen vuonna 2012 tekemään arvioon musiikkialan koulutuksen arvosta. Musiikin korkea-asteen koulutuksen aloituspaikkoihin suuntautuu kuitenkin supistamispaineita. On arvioitu, että koulutuspaikkojen vähennykset näkyvät musiikkikoulutuksen arvossa vuodesta 2017 alkaen.
Musiikkiviennillä tarkoitetaan Suomen rajojen ulkopuolella tapahtuvaa suomalaisten tai Suomesta käsin vakituisesti toimivien henkilöiden ja organisaatioiden harjoittamaa musiikkiteollisuuden ydinalueisiin liittyvää toimintaa. Musiikkiviennin markkina-arvo on tästä Suomeen palautuvan rahavirran määrä.
Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo oli vuonna 2016 yhteensä 45,2 miljoonaa euroa. Viennin arvo kasvoi vuodesta 2015 kolme prosenttia. Musiikkiviennin arvo on kehittynyt 2000-luvulla seuraavasti:
Elävän musiikin suhteellinen merkitys musiikkialan vientitulojen kannalta on ollut viime vuosina merkittävä. Suomalaista musiikkia esitetään ja suomalaiset taiteilijat esiintyvät entistä enemmän ulkomailla. Musiikin kaikissa tyylilajeissa toimii säännöllisesti ulkomailla esiintyviä yksittäisiä taiteilijoita ja erilaisia suomalaisia taiteilijaryhmiä. Elävän musiikin vientitulojen arvo saattaa kuitenkin vaihdella vuosittain paljonkin riippuen siitä, ovatko menestyneimmät artistit tehneet laajamittaisia kiertueita. Vuonna 2016 elävän musiikin vienti oli laskussa kahdeksan prosenttia ja tarkentuneiden tietojen valossa se laski 12 prosenttia myös vuonna 2015. Elävä musiikki on kuitenkin suurin viennin alue musiikkialan ydinaloista.
Kuten elävän musiikin tapauksessa, myös äänitemyynnin kohdalla yksittäisten menestyslevyjen julkaisun ajoittuminen selittää verrattain suuria vuosittaisia vaihteluita ääniteviennissä. Suoratoistopalveluiden nousu tuo kuitenkin tasaista tulovirtaa ulkomailta, ja vaikuttaa siltä, että yhdeksi suomalaisen ääniteviennin vahvuudeksi on muodostumassa useiden eri genrejen levymyynti. Tätä raporttia varten selvitettiin ensimmäistä kertaa myös kuinka suuri osa ääniteviennistä muodostuu uusista julkaisuista ja mikä on vanhempien julkaisujen, niin sanotun back-katalogin osuus viennistä. Saatujen tietojen mukaan uudet julkaisut (julkaistu vuonna 2015 tai 2016) muodostavat hieman alle puolet (noin 45 prosenttia) kaikista äänitteiden vientituloista. Back-katalogi toi vastaavasti noin 55 prosenttia äänitemyynnin vientieuroista. Ääniteviennin kokonaisarvo vuonna 2016 oli 6,8 miljoonaa euroa, kasvua edellisvuoteen kertyi kolme prosenttia.
Suoratoistopalveluiden nousu tuo tasaista tulovirtaa ulkomailta, ja toiseksi suomalaisen ääniteviennin vahvuudeksi on muodostumassa useiden eri genrejen levymyynti.
Tekijänoikeustulojen kehitys heijastaa osaltaan elävän musiikin ja äänitemarkkinoiden tilanteita. Tekijänoikeuksien tuloutuksiin liittyy usein kuitenkin pitkiä viiveitä ja muutokset muilla sektoreilla näkyvät tekijänoikeustuloissa vasta seuraavina vuosina. Vuonna 2016 Teoston ulkomaan tilitykset kasvoivat merkittävästi, sen sijaan Gramexin ulkomaan korvaukset olivat laskussa. Kokonaisuudessaan tekijänoikeuksien viennin suuruus oli 5,3 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen verrattuna syntyi neljä prosenttia. Kasvuun on Teoston arvion mukaan vaikuttanut muun muassa Sibeliuksen juhlavuosi, joka on lisännyt suomalaissäveltäjän musiikin esittämistä kansainvälisesti. Myös suomalaisen populaarimusiikin radiosoitto esimerkiksi Saksassa oli kasvussa vuonna 2016 (katso Music Finlandin Aus Finnland -selvitys) – viennin arvossa tämä näkyy vasta tulevina vuosina.
Muut vientitulot ovat tuloja, jotka liittyvät erottamattomasti muihin edellä esitettyihin musiikkiteollisuuden ydinalueisiin, mutta joita ei voida jakaa perustellusti näiden kesken. Ne koostuvat useista hyvin erilaisista tulonlähteistä, joista taloudellisesti merkittävimpiä ovat oheistuotteiden myynti, mainossopimukset, tuottaja- ja sävellyspalkkiot, studiopalvelut sekä nuottien myynti ja vuokraus. Tämän kategorian viennin arvo vuonna 2016 oli 3,7 miljoonaa euroa ja se kasvoi reilut 10 prosenttia edellisvuodesta.
Myös muiden tavaroiden ja palvelujen vientiin luetaan useita erilaisia tulonlähteitä. Yksittäisistä alueista taloudellisesti selvästi merkittävin on suomalaisen äänentoistoteknologian ja -laitteiden vienti. Muita suuria eriä tässä kategoriassa ovat soitinvienti ja musiikkialaan liittyvien start up -yritysten ulkomaanmyynti. Muiden tavaroiden ja palveluiden vienti oli vuonna 2016 kokonaisuudessaan 18,5 miljoonaa euroa, ja kasvua edellisvuoteen kertyi seitsemän prosenttia.
Tavaroiden ja palvelujen osa-alueista taloudellisesti merkittävin on suomalaisen äänentoistoteknologian ja -laitteiden vienti.
Vuoden 2016 viennin osalta tutkittiin ensimmäistä kertaa myös musiikkiviennin kohdealueita eli viennin arvon prosentuaalista kohdistumista maantieteellisesti. Tiedot perustuvat yritysten omaan arvioon, ja mukana on verrattain laajasti tietoja niin elävän musiikin, äänitemyynnin, tekijänoikeuksien kuin muun viennin osalta. Arviomme mukaan tiedot kuvaavat Suomen musiikkiviennin suuntautumista melko hyvin. Selkeästi suurin viennin kohdealue oli saksankielinen Eurooppa (27 prosenttia viennistä). Saksankieliseen Eurooppaan vuosina 2015 ja 2016 suuntautunut laaja vientihanke Aus Finnland näyttää vahvistaneen suomalaisartistien ja -yhtiöiden asemaa maailman kolmanneksi suurimmalla musiikkimarkkina-alueella. Muita tärkeitä vientikohteita olivat Pohjois-Amerikka (16 prosenttia) sekä Pohjoismaat (14 prosenttia). Yhteensä nämä alueet kattoivat selvästi yli puolet Suomen musiikkiviennistä vuonna 2016. Katso vertailuksi täältä Teoston ulkomailta Suomeen tilitettyjen korvausten suurimmat lähdemaat.
Tutkimuksessa selvitettiin myös suomalaistekijöiden ulkomaisille artisteille kirjoittamia, julkaistuja popkappaleita eli popmusiikin teosvientiä.
Music Finland on kerännyt tietoja takautuvasti vuodesta 2006 saakka. Keväällä 2016 julkaistu ensimmäinen teosvientiselvitys Suomalaisten musiikintekijöiden popkappaleet maailmalla osoitti selkeää kasvua teosviennissä 2000-luvulla. Tähän selvitykseen päivitettyjä tietoja saatiin musiikkikustantajilta ja tekijöiltä melko kattavasti, mutta on todennäköistä, että kaikkia ulkomailla julkaistuja kappaleita ei ole Music Finlandille ilmoitettu. Selvityksessä saatujen tietojen mukaan vuosi 2016 oli ennätysvuosi suomalaisten tekijöiden julkaistujen kappaleiden suhteen. Selvitykseen saatiin tiedot yhteensä 71 julkaisusta vuodelta 2016.
Määrällisesti suomalaisessa biisiviennissä on vielä runsaasti kasvunvaraa, mutta kenttä ammattimaistuu kovaa vauhtia, ja vientikappaleiden määrät ovat jyrkässä nousussa. Uudet tekijät ovat viime vuoden aikana saaneet jalansijaa kansainvälisillä markkinoilla. Vuonna 2016 ensimmäisen kansainvälisen julkaisunsa sai 22 musiikintekijää, mikä on yli puolet samana vuonna ulkomaisia julkaisuita saaneista musiikintekijöistä (41). Kappaleiden määrittäin tarkasteluna, ensikertalaisia on mukana kolmasosalla kappaleista. Music Finlandilla on tieto kaikkiaan 93 musiikintekijästä, jolla on ollut kansainvälisiä julkaisuja aikojen saatossa.
Aktiivisina viime vuonna on ollut siis sekä useita uusia tekijöitä että pitkän linjan biisinikkareita. Myös naistekijöiden osuus on kasvanut. Tärkeimpänä kohdealueena on Eurooppa. Lisäksi suomalaistekijöiden kappaleita on julkaistu Aasiassa ja yhä enemmän myös Pohjois-Amerikassa.
Lopuksi
Sekä Suomen musiikkialan kotimainen kokonaisarvo että suomalainen musiikkivienti jatkavat kasvussa. Musiikkialan kokonaisarvon osalta elävän musiikin tapahtumat ovat nousseet entistä vahvemmin esille. Erityisesti festivaalit ja suurkonsertit ovat kasvattaneet suosiotaan ja muodostavat yhdessä klubi- ja lavakeikkojen kanssa lähes 29 prosenttia koko alan arvosta. Myös tekijänoikeuskorvauksien tilitykset ovat nousussa. Osittain hyvitysmaksulain muutoksen tukemana niiden arvo kasvoi vuonna 2016 yli 11 prosenttia.
Musiikkiviennissä äänitevienti ja tekijänoikeuskorvaukset ulkomailta ovat kasvussa. Sen sijaan elävä musiikki on laskusuhdanteessa. Suomen musiikkiviennin rakenne näyttäisi olevan muuttumassa kohti esimerkiksi Ruotsin ja Norjan musiikkiviennin jakaumaa, jossa tekijänoikeuksiin ja äänitteiden master-oikeuksiin perustuvat tulot muodostavat viennin kivijalan. Ruotsissa näiden tulolajien osuus viennistä oli vuonna 2015 jopa 76 prosenttia, live-musiikin viennin muodostaessa 24 prosenttia kokonaisuudesta. Norjassa (vuonna 2014) tekijänoikeuksien ja äänitteiden vienti muodostavat 59 prosenttia ja konsertit 41 prosenttiakokonaisviennistä. Suomessa vuonna 2016 vastaavat luvut musiikkialan ydinalueilla olivat 53 prosenttia (äänitteet ja tekijänoikeudet) ja 47 prosenttia (elävä musiikki).
Saksalaisradioiden soittolistojen kärjessä on kuultu tänä vuonna useampia suomalaiskynästä lähtöisin olevia hittejä.
Tätä kehitystä tukee myös popmusiikin teosviennin kasvu ja erityisesti uusien tekijöiden vahva nousu vientikentälle. Mikäli suuntaus jatkuu, antaa se suomalaiselle musiikkiviennille kasvumahdollisuuksia tulevina vuosina erityisesti tekijänoikeuksien osalta. Hyvänä esimerkkinä toimivat saksankielisen Euroopan markkinat: saksalaisradioiden soittolistojen kärjessä on kuultu tänä vuonna jo useampiakin suomalaiskynästä lähtöisin olevia hittejä. Suomalaisen musiikkiviennin kärki on terävä mutta toistaiseksi vielä verrattain kapea. Kansainväliselle kentälle nousee kuitenkin useita nuoria lupauksia, joiden vientimenestyksestä on jo saatu esimakua.
.
Näin tutkimus tehtiin
Miten musiikkialan kokonaisarvo on laskettu?
Musiikkialan kokonaisarvon tarkastelu keskittyy musiikkialan suppeaan klusteriin eli alan ytimeen joka kattaa toiminnot ja toimijat, joiden raha tulee pääosin musiikista. Sektoreittain tarkastelluissa tuloissa on huomioitu verkostomaisesti toimivan alan sisäisten rahavirtojen päällekkäisyydet. Metodeiltaan ja rajaukseltaan selvitys jatkaa edellisten tutkimusten mallia. Näin taataan vertailtavuus ja trendiseurannan mahdollisimman korkea luotettavuus. Tarkempi kuvaus menetelmän perusteluista löytyy täältä.
Elävän musiikin arvon määrittäminen perustuu yksityissektorin osalta Teoston keräämiin korvauksiin elävän musiikin esityksistä sekä julkisen sektorin osalta suurimpien toimijoiden, sinfoniaorkestereiden ja Kansallisoopperan, vuotuisista kokonaisrahoituksista saataviin tietoihin. Suomen Sinfoniaorkesterit ry (SUOSIO) toimii suomalaisten ammattisinfonia- ja kamariorkesterien edunvalvontajärjestönä tilastoiden kolmenkymmenen jäsenorkesterinsa taloudellisia ja toiminnallisia avainlukuja. Lisäksi elävän musiikin arvoon on laskettu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon raportoimat musiikkiin käytetyt rahat ja Puolustusvoimien arvioon perustuva summa sotilasmusiikin arvosta.
Tässä raportissa on jatkettu vuonna 2014 lanseerattua tarkastelutapaa, jossa suurtapahtumat, kuten festivaalit ja areenakonsertit, on eroteltu muusta elävästä musiikista, klubiesityksistä, tanssilavoista, jne. Teosto kerää korvaukset näiden tapahtumatyyppien osalta erikseen ja näin myös elävän musiikin kokonaisarvo on tältä osin mahdollista laskea tarkemmin. Laskentakaava kuitenkin on sama kuin ennen, eli se perustuu aikaisemmissa selvityksissä käytettyyn tapaan suhteuttaa rahavirrat lipunmyynnin arvoon. Teoston tariffien mukainen keräys elävän musiikin tapahtumista on Teoston oman arvion mukaan noin 3,5 prosenttia lipunmyynnin arvosta. Lipunmyynnin arvioidaan muodostavan 70 prosenttia elävän musiikin tapahtumien kokonaistuotosta. Lisäämällä tähän 30 prosentin suuruiseksi arvioitu oheismyynti (juomat, ruuat yms.) voidaan arvioida koko elävän musiikin arvo yksityissektorin osalta.
Äänitteiden osalta selvityksessä hyödynnetään Musiikkituottajien (IFPI Finland ry) tilastoja äänitemyynnistä Suomessa. Arvo perustuu Suomen musiikkituottajien tilastoimaan äänitteiden tukkumyyntiin, joka on tätä selvitystä varten muunnettu vähittäismyynnin arvoksi aikaisempien selvitysten tapaan Musiikkituottajien arvioimalla kertoimella. Sen mukaan vähittäiskaupan arvon katsotaan olevan 161 prosenttia tukkumyynnistä. Summa sisältää vähittäiskaupan katteen ja arvonlisäveron. Digitaalinen äänitekulutus on muutosprosessissa ja palveluntarjoajien kate vaihtelee niin kuluttajien (freemium, premium vai bundle) kuin yksittäisten levy-yhtiöiden ja palvelutarjoajien välisten sopimusten mukaan. Tarkat tiedot näistä ovat salassapitosopimusten alaisia. Digitaalisen kaupan osalta myös tekijänoikeusmaksut tuloutuvat osin eri tavalla kuin fyysisessä kaupassa. Tätä selvitystä varten arvioitiin, onko kerrointa tarvetta muuttaa digitaalisen äänitemyynnin osalta. Aiheesta käytiin keskusteluja sekä Musiikkituottajien että levy-yhtiöiden edustajien kanssa, mutta päädyttiin käyttämään edelleen myös digimyynnin kohdalla samaa kerrointa kuin fyysisessä kaupassa.
On huomioitava, että raportissa esitetty äänitemyynnin kokonaisluku ei kata esimerkiksi suoralisensointia yrityksille tai artistien sponsorisopimuksia. Myöskään suoratuonti eli levykauppiaitten suoratuonti ulkomailta ja kuluttajien suoraan ulkomaisilta jälleenmyyjiltä ostamat fyysiset tai digitaaliset äänitteet eivät ole huomioituna kokonaissummassa. Elävän musiikin yksityissektorin, tekijänoikeuskorvausten ja äänitteiden myynnin tarkastelun lisäksi kokonaisarvoon on laskettu mukaan musiikin koulutus, musiikkialan julkinen rahoitus sekä julkishallinnon ja säätiöiden jakamat avustukset ja apurahat. Vaikka näitä tulovirtoja ei voidakaan pitää musiikkitoimialan liikevaihtona, on niiden rooli alan tulonmuodostuksessa merkittävä ja rahoituksen huomiotta jättäminen vääristäisi kokonaistalouden arvon muodostamista. Valtion myöntämissä apurahoissa ja avustuksissa veikkausvoittovaroilla on merkittävä rooli. Selvityksessä ei ole kuitenkaan huomioitu esimerkiksi musiikkialalle suunnattuja EU:n, valtion tai kuntien kehittämishankerahoituksia (esimerkiksi ESR-, EAKR- ja Tekes -rahoitukset). Kyseiset rahoitukset tukevat toimialaa ja ohjaavat sille tulovirtoja, mutta ne ovat projektiluonteisia ja rahoitusinstrumentit on suunnattu alan kehitystyöhön.
Musiikkiviennin arvon tutkimusmenetelmä
Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena huhti-kesäkuussa 2017. Music Finlandin asiakasrekisteriin perustuvalle 150 yrityksen otokselle toimitettiin kysymyslomake, jossa pyydettiin erittelemään ulkomailta Suomeen tuloutuneet rahavirrat tutkittujen viennin sektorien mukaisesti sekä arvioimaan viennin jakautumista maantieteellisesti. Tietoja saatiin myös alan keskeisiltä järjestöiltä. Lisäksi haastateltiin yksittäisiä eri osa-alueiden edustajia ja hyödynnettiin asiantuntija-arvioita sekä Aus Finnland -vientihankkeen vaikutusten arvioinnin yhteydessä saatuja tietoja vuoden 2016 musiikkiviennistä. Kaiken kaikkiaan kyselyyn saatiin vastauksia 52 yritykseltä. Vastausprosentti vaihteli jonkin verran eri tyyppisten toimijoiden välillä, minkä vuoksi tietoja täydennettiin arvioin. Tiedonkeruussa varmistettiin myös, ettei samoja tuottoja laskettu kahteen kertaan. Vientilukujen selvittäminen on hyvin haasteellista. Yksi syy tähän on se, että lukujen raportoiminen on yritykselle työlästä ja kynnys vastata on siksi korkea. Yritysten tilikausi ylittää usein kalenterivuoden rajan ja tietojen kokoaminen koetaan työlääksi. Toinen syy on mahdollisesti haluttomuus luovuttaa ulkopuoliselle taholle liikesalaisuuksien piiriin kuuluvaa tietoa. Kolmas syy on tulkintavaikeudet tutkimukseen kuuluvien tulovirtojen osalta. Yksittäisten yritysten antamien lukujen oikeellisuutta ei ole tutkimuksen puitteissa mahdollista tarkistaa, ellei kyseessä ole helposti havaittavissa oleva mittasuhdevirhe. Neljänneksi, Suomen musiikkiviennissä on joitakin huomattavan isoja toimijoita, joiden tietojen mukana- tai poissaolo saattaa vaikuttaa yksittäisen vuoden viennin arvoon huomattavasti. Lisäksi kaikilla musiikkiliiketoiminnan osa-alueilla ei ole kattojärjestöjä, jotka keräisivät oman osa-alueensa tietoja säännöllisesti ja kattavasti. Näiden haasteiden vaikutusta tutkimuksen lopputulosta kompensoidaan asiantuntija-arvioihin perustuen. Tutkimusmenetelmää tarkennetaan jatkuvasti selvityksen edellisten toteutuskertojen kokemusten pohjalta ja pyrkimyksenä on perustaa tulos mahdollisimman tarkasti toteutuneeseen tuloihin ja minimoida käytettävän asiantuntija-arvioinnin määrä. Tästä huolimatta edellä mainitut varaukset aiheuttavat tiettyä epävarmuutta lopputulokseen. Tästä syystä vuoden 2015 tietoja on tarkennettu takautuvasti tuloksen ja eri vuosien välisen vertailun luotettavuuden parantamiseksi. Katsomme kuitenkin, että tutkimusta varten kerätyt tiedot sisältävät kattavan osan tärkeimmistä vientiä harjoittavista tahoista osa-alueittain, ja luvut ovat vertailukelpoisia edellisten vuosien tietojen kanssa.
Käsitteet
Musiikkiviennillä tarkoitetaan Suomen rajojen ulkopuolella tapahtuvaa suomalaisten tai Suomesta käsin vakituisesti toimivien henkilöiden ja organisaatioiden harjoittamaa musiikkiteollisuuden ydinalueisiin liittyvää toimintaa. Musiikkiviennin markkina-arvolla tarkoitetaan edellä mainitusta toiminnasta Suomeen palautuvan rahavirran määrää. Tarkasteltavat musiikkiviennin osa-alueet olivat seuraavat:
1. Elävä musiikki
Elävän musiikin alueen tulot koostuvat pääasiassa lipputuloista ja ulkomailla tapahtuneista esiintymisistä maksetuista palkkioista. Tähän alueeseen lukeutuvat lisäksi muun muassa ohjelmatoimistojen ja agenttien palkkiot sekä kotimaisten festivaalien lipunmyynti ulkomaille. Elävää musiikkia koskevat tiedot kerättiin osa-alueen eri yrityksiltä sekä yksittäisiltä artisteilta.
2. Äänitteet
Äänitetulot koostuvat sekä fyysisten että digitaalisten äänitteiden vähittäismyynnistä ja mainostuotoista. Lisäksi tähän ryhmään on laskettu mukaan äänitteiden lisensointi ulkomaisille levy-yhtiöille sekä äänitteiden lisensointi ja synkronointi ulkomaille tv-ohjelmiin, elokuviin, mainoksiin ja peleihin. Äänitteitä koskevat tiedot kerättiin alan yrityksiltä, Musiikkituottajilta (IFPI ry) sekä yksittäisiltä artisteilta.
3. Tekijänoikeuskorvaukset
Tekijänoikeuskorvaukset koostuvat pääasiassa tekijänoikeusjärjestöjen ulkomailla tapahtuneesta teosten ja äänitteiden käytöstä keräämistä ja tilittämistä esitys- ja tallennusoikeuskorvauksista. Lisäksi tähän ryhmään kuuluvat musiikkikustantajien lisensoimat graafiset, synkronointi- ja ns. suuret oikeudet sekä yksittäisten oikeudenomistajien suoraan lisensoimat oikeudet. Tekijänoikeuksia koskevat tiedot koostettiin pääosin Nordic Copyright Bureaun (NCB), Suomen musiikkikustantajat ry:n, Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry:n ja Tekijänoikeusjärjestö Gramex ry:n toimittamista luvuista. Mukana on myös kustantajien suoralisensointeja sekä Teoston ohi tilitettyjä tekijänoikeuskorvauksia. Tämän kategorian viennin arvon mittaamisessa on haasteita, sillä yhä useampi vientiin keskittyvä suomalainen musiikintekijä on siirtynyt muiden tekijänoikeustoimistojen, etupäässä Ruotsin STIMin, asiakkaaksi. Näiden tulovirtojen luotettava tutkiminen on vaikeaa.
4. Muut vientitulot
Muut vientitulot ovat tuloja, jotka liittyvät erottamattomasti muihin edellä esitettyihin musiikkiteollisuuden ydinalueisiin, mutta joita ei voida jakaa perustellusti näiden kesken. Tällaisia ovat muun muassa kansainväliset apurahat ja tuet, nuottimyynti ja -vuokraus, oheistuotteet eli merchandise, pelimusiikki, studiovuokrat (kun tilaajana ulkomainen taho), tilaussävellyspalkkiot ja tuottajien palkkiot. Muut vientitulot -ryhmää koskevat tiedot kerättiin alan yrityksiltä sekä yksittäisiltä toimijoilta.
5. Muut tavarat ja palvelut
Muut tavarat ja palvelut ovat tuloja, jotka liittyvät musiikkiin, mutta eivät ole riippuvaisia muiden osa-alueiden aktiivisuudesta ja liiketoiminnasta. Näitä ovat muun muassa musiikkilaitteet, musiikkiohjelmistot ja -sovellukset (applikaatiot), soittimet, startup- ja muiden yritysten tuottamat musiikkiin liittyvät sekalaiset palvelut ja teknologia. Muut tavarat ja palvelut -ryhmää koskevat tiedot kerättiin osa-alueen eri yrityksiltä, tullin vientitilastoista sekä yksittäisiltä toimijoilta.
Popmusiikin teosvienti
Music Finland on kerännyt tietoja suomalaisesta popmusiikin teosviennistä takautuvasti vuodesta 2006 saakka. Keväällä 2016 julkaistu ensimmäinen teosvientiselvitys ”Suomalaisten musiikintekijöiden popkappaleet maailmalla” kartoitti laajasti kasvavaa musiikinvientialaa. Tätä tutkimusta varten päivitettyjä tietoja saatiin musiikkikustantajilta ja tekijöiltä melko kattavasti: tietoja ilmoitti 22 kustantajaa tai musiikintekijää, joista 16:lla oli ollut kansainvälisiä julkaisuja.
Musiikkialan kaupallisia toimijoita ovat muun muassa ohjelmatoimistot, agentit, esiintyvät taiteilijat ja heidän yhtiönsä, promoottorit, levy-yhtiöt, tuotantoyhtiöt, musiikkikustantajat, säveltäjät, sanoittajat, sovittajat, tuottajat, studiot sekä laite- ja instrumenttivalmistajat. Musiikkiviennin tilastoinnin kannalta keskeisiä alan järjestöjä ovat Musiikkituottajat – IFPI Finland ry, Suomen Musiikkikustantajat ry, Suomen Sinfoniaorkesterit ry, Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry ja Tekijänoikeusjärjestö Gramex ry.
Tekijänoikeuskorvauksista:
Musiikintekijöitä ja teoksia luovia säveltäjiä, sanoittajia, sovittajia ja musiikkikustantajia edustava Teosto ry kerää ja tilittää tekijöille ja kustantajille korvaukset heidän musiikkinsa julkisesta tallentamisesta ja esittämisestä esimerkiksi televisiossa, radiossa, konserteissa ja tapahtumissa sekä muissa musiikin käyttöyhteyksissä. Teosto kerää korvauksia musiikin käyttäjiltä, kuten radio- ja tv-yhtiöiltä, konserttijärjestäjiltä sekä Spotifyn kaltaisilta online-palveluilta.
Muusikkojen ja musiikkituottajien tekijänoikeusjärjestö Gramex kerää muusikko- ja tuottajakorvaukset musiikkiteoksia hyödyntävien tallenteiden julkisesta esittämisestä esimerkiksi radiossa, TV:ssä ja tapahtumissa. Yhdistys tilittää korvaukset eteenpäin tallenteilla esiintyville muusikoille sekä äänitteiden tuottajille eli useimmiten levy-yhtiöille.
Musiikkikustantajat omistavat teoskatalogeja ja saavat osan säveltäjien ja sanoittajien tekijänoikeuskorvauksista tätä kautta (ks. Musiikkialan talous 2014). Vaikka Teosto lisensoi suomalaista musiikkia valtaosin eri käyttötarkoituksiin ja vastaa siten käytön korvausten keräyksestä, on kuitenkin osa-alueita, joilla musiikintekijät tai heidän edustajansa lisensoivat teoksensa suoraan käyttäjän kanssa. Tällaisia ovat mm. internetkäyttö tai audiovisuaaliset esitykset (synkronointi) elokuvissa, tv-sarjoissa, mainoksissa tai peleissä. Useimmiten korvaus synkronisoinnista on kertaluontoinen, jonka lisäksi lopputuotosta esittävät kanavat maksavat julkisesta esityksestä esityskorvauksia. Kun oikeudenomistajat laskuttavat käytön suoraan, puhutaan suoralisensoinnista kategorian sisältäessä myös tiettyyn tarkoitukseen varta vasten sävelletyn musiikin eli tilausmusiikin (katso tarkemmin Musiikkialan talous Suomessa 2012). Tätä suoralisensointia ja siitä saatavia korvauksia tilastoi Suomen Musiikkikustantajat ry. Yhdistys edustaa valtaosaa keskeisistä, musiikkikustannusta päätoimintanaan harjoittamista suomalaisista kustantajista.