Music Finlandin tutkimuksen uutiskoosteessa kerrotaan ajankohtaisista musiikkialan tutkimuksista ja selvityksistä Suomesta ja ulkomailta. Tämän koosteen aiheena ovat esimerkiksi koronapandemian vaikutukset musiikkialaan Suomessa ja ulkomailla, orkesterien esittämä nykymusiikki sekä kulttuurialan talous.

Koronapandemian vaikutukset näkyivät musiikkialalla Suomessa ja ulkomailla vuonna 2021

Vuoden 2022 lopulla julkaistiin useita selvityksiä, jotka todentavat koronapandemian vaikutuksia musiikkialaan vuonna 2021 sekä Suomessa että ulkomailla. Vaikka musiikkiala on eri maissa ja eri sektoreilla palautunut hiukan ensimmäisestä pandemiavuodesta, se on silti jäänyt huomattavasti pandemiaa edeltäneestä tilanteesta. Esimerkiksi Music Finlandin syksyllä julkaiseman selvityksen mukaan suomalaisen musiikkialan kokonaisarvo ja musiikkivienti olivat vielä selkeästi alemmat kuin ennen pandemiaa, mutta kasvua edellisvuoteen oli kotimaisessa musiikkialan taloudessa viisitoista prosenttia ja musiikkiviennissä seitsemän prosenttia.

Musiksverigen raportissa ”Musikbranschen i siffror 2009-2021” kootaan tiedot ruotsalaisen musiikkialan kokonaisarvosta ja musiikkiviennistä. Alan kokonaisarvo Ruotsissa on nyt 8,4 miljardia kruunua (noin 770 miljoonaa euroa), mikä vastaa samaa tasoa kuin vuonna 2014. Eniten pandemiasta kärsi elävä musiikki.

Musiikkivientituloja ruotsalainen musiikkiala sai vuonna 2021 yhteensä noin 2,3 miljardia kruunua (noin 210 miljoonaa euroa), noin 7 prosenttia edellisvuotta enemmän. Koronapandemian vaikutukset näkyivät erityisesti ulkomailta tulevissa konserttitulossa, jotka tuottivat nyt noin 280 miljoonaa kruunua (hiukan yli 20 miljoonaa euroa). Ääniteviennin arvo Ruotsissa oli 760 miljoonaa kruunua (noin 70 miljoonaa euroa). Suurimpana vientitulon lähteenä olivat tekijänoikeustulot, mikä heijastaa raportin mukaan ruotsalaisten musiikintekijöiden ja -tuottajien kansainvälistä menestystä. Tekijänoikeustuloja kertyi ulkomailta yhteensä 1,3 miljardia kruunua (lähes 120 miljoonaa euroa).

UK Musicin raportin ”This is Music” mukaan brittiläinen musiikkiala tuotti 4 miljardia puntaa (4,6 miljardia euroa) vuonna 2021, mikä oli 31 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019 mutta kuitenkin 26 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020. Myös musiikkivienti kasvoi nyt kymmenyksellä suhteessa edellisvuoteen, mutta suurista brittiläisistä menestystarinoista huolimatta vientitulot jäivät 15 prosenttia suhteessa vuoteen 2019. Äänitteistä ja musiikkikustantamisesta tuloja tuli aiempia vuosia enemmän, mutta kiertueiden ja musiikkiturismin vaikea tilanne laski musiikkiviennin kokonaisarvoa.

LiveFIN ry:n tuoreen toimialatutkimuksen mukaan elävän musiikin alan liikevaihto Suomessa vuonna 2021 oli 135 miljoonaa euroa, eli noin 70 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019. Keikka- ja konserttipaikkojen liikevaihto oli tutkimuksen mukaan 80 miljoonaa euroa ja rytmimusiikkifestivaalien kokonaisliikevaihto 44 miljoonaa euroa. Myös toiminnan volyymi pieneni olennaisesti koronapandemian myötä: Järjestämättä jäi yli 10 000 tapahtumaa ja toteutumatta yli 22 000 elävän musiikin esitystä. Lisäksi vertailuvuoteen nähden työntekijöitä oli 10 500 vähemmän, vapaaehtoisia 15 300 vähemmän, ja kaikkiaan 6,5 miljoonaa käyntiä elävän musiikin tapahtumissa jäi toteutumatta. Tutustu toimialatutkimukseen kokonaisuudessaan LiveFinin sivuilla.

Tilastokeskus: Koronapandemia vähensi kulttuuritilaisuuksiin osallistumista

Konsertteihin ja oopperaesityksiin osallistuneiden määrä on vähentynyt selvästi vuonna 2021 verrattuna kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen, selviää Tilastokeskuksen tuoreesta ajankäyttötutkimuksesta. Kun konserteissa kävi vuonna 2009 noin joka toinen yli kymmenvuotias suomalainen, pandemia-aikaan vuonna 2021 konserttikävijöitä oli vain 28 prosenttia.

Tilastokeskus kerää tietoja kulttuuritapahtumiin osallistumisesta noin kymmenen vuoden välein. Viimeisin tietojen keruu osui juuri koronapandemiaan liittyvien rajoitusten aikaan syksystä 2020 syksyyn 2021, ja tämä tilanne leimaa uusia tilastoja vahvasti. Kulttuuritilaisuuksiin osallistuminen väheni kaikkien kulttuurimuotojen osalta kaikissa ikäryhmissä sekä miehillä että naisilla.

Konsertteihin osallistuneiden kokonaisosuuden lisäksi pandemian vaikutukset näkyvät siinä, että konserteissa useita kertoja käyneitä oli selvästi aiempia vuosia vähemmän. Toisaalta kaksi kolmesta ajankäyttötutkimukseen osallistuneesta kertoi käyneensä konserteissa aiemmin, ja vain seitsemän prosenttia ei ollut käynyt konserteissa koskaan.

Erot esimerkiksi sukupuolen ja sosioekonomisen aseman suhteen näkyivät kulttuuriosallistumisessa edelleen vastaavasti kuin aiemmissa tiedonkeruissa. Naiset kävivät konserteissa yleisesti miehiä enemmän ja ylemmät toimihenkilöt puolestaan muita enemmän. Merkittävin muutos uusimmassa tiedonkeruussa oli 15–24-vuotiaiden kohdalla: konserteissa käyneiden osuus oli laskenut 60 prosentista 26 prosenttiin. Sama ikäryhmä kuuluu tilaston mukaan kuitenkin esimerkiksi aktiivisimpiin elokuvissa kävijöihin.

Oopperassa kävijöitä on suhteessa muita kulttuurimuotoja vähemmän. Kymmenen vuotta täyttäneestä väestöstä 38 prosenttia kertoi käyneensä oopperassa joskus, mutta vain kaksi prosenttia kyselyä edeltäneen 12 kuukauden aikana. Pandemian vaikutus näkyi oopperassa kävijöiden osuudessa kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi nuorimmissa, 10–14-vuotiaissa.

Ajankäyttötutkimuksessa selvitettiin myös luovien taiteiden harrastamista, johon koronapandemia ei ole vaikuttanut yhtä voimakkaasti kuin kulttuuritilaisuuksissa käymiseen. Tilaston mukaan soittaminen on edelleen yksi suomalaisten suosituimmista kulttuuriharrastuksista, ja sen harrastajien määrä on pysynyt suunnilleen samana viimeiset 20 vuotta. Kaikkiaan 14 prosenttia yli 10-vuotiaista – 17 prosenttia miehistä ja 12 prosenttia naisista – harrasti jonkin instrumentin soittamista vuosina 2020–2021. Soittaminen oli erityisesti lasten ja nuorten harrastus. Laulun harrastaminen on sen sijaan ollut soittamista harvinaisempaa, ja harrastajien määrä on laskenut erityisesti nuorimmassa ikäluokassa vuodesta 2009. Tutustu ajankäyttötilaston taulukoihin tarkemmin Tilastokeskuksen sivuilla.

Lyhyesti

• Sinfoniaorkesterien ohjelmistosta 16 prosenttia on kotimaista nykymusiikkia, kerrotaan Suomen Säveltäjät ry:n ja Suomen sinfoniaorkesterit ry:n selvityksessä. Pilottiprojektissa kartoitettiin suomalaisen nykymusiikin ja elävien säveltäjien osuutta orkestereiden ohjelmistoissa. Kaikkiaan nykymusiikin osuus oli 27 prosenttia orkesteriohjelmistosta, ja naissäveltäjien osuus nykymusiikkiohjelmistosta oli 24 prosenttia. Sinfoniaorkesterien lisäksi pilottiselvityksessä kartoitettiin myös nykymusiikkiensemblejen ja -festivaalien ohjelmistoja. Selvityksessä nykymusiikki määriteltiin esityshetkellä elävien säveltäjien teoksiksi tai korkeintaan 30 vuotta vanhoiksi teoksiksi.
• Musiikkia kuunnellaan maailmanlaajuisesti yhä enemmän, selviää IFPIn vuosittaisesta Engaging with music -raportista. Nyt keskimääräinen viikoittainen kuunteluaika on jo 20,1 tuntia, lähes kaksi tuntia enemmän kuin edellisvuonna. Raportin esimerkkialueilla Intiassa, Kiinassa, Indonesiassa ja Nigeriassa kuuntelumäärät ovat vieläkin suurempia. Musiikkia kuunnellaan erityisesti suoratoistopalveluissa, mutta myös muut kuuntelutavat – videopalvelut, radio, televisio, elokuvat, pelit, lyhytvideopalvelut – ovat tärkeitä. Tutustu raportin avainlukuihin.
• Kulttuurialojen tuotos oli vuonna 2020 lähes 13 miljardia euroa KULTA ry:n Taloustutkimuksella teettämän selvityksen mukaan. Kulttuurialojen taloudellinen merkitys laski koronapandemian aikana, mutta kymmenen vuoden aikavälillä alan merkitys on kuitenkin kasvanut noin 1,5 miljardilla eurolla. Kulttuurialojen työllisyys on kuitenkin vähentynyt vuosikymmenen aikana: kun vielä vuonna 2010 henkilötyövuosia on alalle arvioitu yli 100 000, vuonna 2020 niitä on ollut 77 000. Kerrannaisvaikutukset huomioiden kulttuuriala työllistää selvityksen mukaan 123 000 henkilöä. Tutustu avainlukuihin Kulta ry:n sivuilla.
• Suomen valtio rahoitti kulttuuria vuonna 2019 kaikkiaan yli 1,3 miljardilla eurolla ja rahoittamiseen osallistuivat lähes kaikki hallinnonalat. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoitti alaa 452 miljoonalla, josta eniten rahoitusta kanavoitui esittäville taiteille sekä kulttuuriperinnölle. Vuosina 2020-2021 kulttuurialalle keskeisiä ovat olleet myös koronatuet, joiden myöntämisessä eri tahoilla on ollut omat käytänteensä. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen tutkimus kulttuurialojen rahoituksesta 2019-2021 on saatavilla myös tiiviinä tietovihkona.
• Elävän musiikin tapahtumapaikat Euroopassa ovat haasteellisessa tilanteessa pandemian jälkeen. Alan kattojärjestö LiveDMA:n tammikuussa julkaistussa raportissa Post-Covid19 Challenges in the Live Music Scenes Across Europe nähdään elävän musiikin ekosysteemissä nyt paljon muutoksia ja uhkia, kuten kilpailun lisääntyminen, kulujen kasvu, aivovuoto sekä muutokset yleisöissä. Ratkaisumahdollisuuksiksi nostetaan esimerkiksi yhteistyön ja yhteisöllisyyden lisääminen eri tasoilla, tiedon nopeampi monitorointi sekä alan ekologisen ja taloudellisen kestävyyden kasvattaminen.