Kohdemarkkinoiden tuntemus, kontaktit ja liiketoimintaosaaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä ominaisuuksia kansainvälisellä kentällä toimiville musiikkialan ammattilaisille. Music Finland järjestää työpajoja ja muita tilaisuuksia, joissa käsitellään markkina-alueiden lisäksi alan eri sektorien asioita.
Vuonna 2020 Music Finlandin tilaisuudet siirtyivät lähes täysin verkkoon. Verkkoseminaareissamme ja -työpajoissamme kävi kuitenkin ennätyksellisen paljon asiakkaita. perehdyttiin esimerkiksi musiikkivientihankkeen rahoitusmahdollisuuksiin, USA:n viisumeihin ja työlupiin sekä Venäjän musiikkimarkkinoihin.
Lisäksi jatkoimme nuorten musiikintekijöiden valmentamiseen keskittyvää Future Top-20 Hitmakers ohjelmaa yhteistyössä Teoston ja Musiikkikustantajien kanssa. Osana Musiikkiviennin tulevaisuuden tekijät -hanketta Music Finland lähetti kaksi musiikkibisneksen nuorta osaajaa työharjoitteluun kahteen Lontoossa toimivaan musiikkiyhtiöön: digimarkkinointiyritys Saari Musiciin sekä klassisen musiikin manageritoimisto HarrisonParrottiin.
Työpajat ja tilaisuudet
Menneen vuoden aikana järjestämissämme eri genreille ja sektoreille räätälöidyissä työpajoissa painotimme korona-ajan selviämiskeinoja ja innovaatioita, eri markkina-alueiden erityspiirteitä sekä kansainvälistymishankkeiden rahoitusmahdollisuuksia.
Käytännössä kaikki asiakastapahtumamme siirtyivät verkkoon koronapandemian myötä. Suhteellisen helppo toteutustapa verkossa kuitenkin mahdollisti tapahtumien toteuttamisen suhteellisen nopalla aikataululla ja pienellä vaivalla: Vuoden aikana järjestimme joko itsenäisesti tai yhdessä eri partnerien kanssa lähes 30 erilaista verkossa tapahtunutta tilaisuutta.
Tiekartta-verkkoseminaareissamme asiakkaamme saivat tietoa esimerkiksi Kiinan, Japanin, Venäjän ja Afrikan musiikkimarkkinoista. Kesällä pidetyissä Nordic Talks -sessioissa keskusteltiin pohjoismaisten musiikkiyritysten kanssa korona-ajan toiminnasta ja innovaatioista. Nomex-verkoston yhteisissä aamukahveissa saatiin kuulla kiinnostavia esittelyjä pohjoismaisista musiikkivientimenestyksistä. Kesäkuussa jazzin, folkin ja taidemusiikin ammattilaiset jakoivat ideatyöpajassa ajatuksiaan epidemian myötä syntyneistä uusita ajatuksista. Infotunneillamme jaettiin tuoretta tietoa sosiaalisen median uusista tuulista sekä musiikkialan rahoitusmahdollisuksista.
Osallistuimme kahdeksan muun maan ohella Global Music Match -projektiin, jossa folkin ja maailmanmusiikin artistit jakoivat tietotaitoaan muun muassa promoviestinnästä. Kotimaisille jazz-genren ammattilaisille järjestettiin oma verkkoluentosarjansa. Unohdettu ei myöskään biisinkirjoittajia, musiikkialan yrittäjiä ja taidemusiikin viennin ammattilaisia. Myös tasaisen suosittu, viennin ensiaskeleita säännöllisesti esittelevä kansainvälistymisen ABC kääntyi vaivattomasti digitaaliseen formaattiin.
Musiikkialaan erityisen pahasti vaikuttaneen poikkeustilan myötä moni alan ammattilainen saattoi tuntea kuormitusta. Sen helpottamiseksi tarjosimme musiikkialan ammattilaisille mahdollisuuden maksuttomaan keskusteluapuun lyhytterapeutti ja muusikko Kristiina Wheelerin kanssa alkaen keväällä 2020 ja jatkuen vuoden loppuun saakka.
Strategiatyössä luotiin musiikkiviennin strategia vuosille 2021–2023
Maaliskuussa 2020, tasan viikko ennen pandemia-aallon rantautumista Suomeen Music Finlandin tiimi ryhtyi uudistamaan musiikkiviennin strategiaa. Strategiatyön ensimmäinen vaihe oli hahmottaa erilaisten tulevaisuusanalyysien, muun muassa Sitran megatrendien valossa musiikkiviennin sekä kansallisen ja kansainvälisen musiikkialan toimintaympäristöä 2021–2030.
Pandemian iskettyä strategiaprosessi hidastui hankkeena, mutta käytännön toiminnoissamme harppasimme yhtäkkiä suoraan strategiatyössä maalailtuihin toimintaympäristön futuristisiin skenaarioihin. Ilmastomuutoksen paineisiin vastaavat online-vientimatkat, virtuaalinen verkostoituminen, keskeisten digitaalisten alustojen ja palveluiden haltuunotto sekä hybridileirit olivat pian operatiivisen toimintamme kivijalat.
Strategiaprosessin työstämistä jatkettiin toukokuussa paitsi oman henkilöstön kesken, myös strategiatyöpajoilla järjestöjen sekä Music Finlandin hallituksen ja johtoryhmän kesken. Jälkimmäisessä olivat mukana tulevaisuuden ennakointiin erikoistunut yritys Future’s Platform, Martti Hetemäen exit- ja jälleenrakennustyöryhmän pääsihteeri Olli Kärkkäinen valtiovarainministeriöstä sekä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Joakim Strand (rkp).
Toimintaympäristön analyysin jälkeen Music Finlandin henkilöstö- ja päällikköryhmä sekä hallitus lähtivät määrittelemään strategisia painopisteitä sekä tavoitteita neljässä eri työpajassa elo- ja syyskuussa. Ensimmäisen johti Future’s Platform, kahdessa seuraavassa fasilitoijana oli Nonna Babitzin ja viimeinen koonti työstettiin Music Finlandin omin voimin. Syyskuun lopussa kutsuimme avainasiakkaitamme työpajoihin keskustelemaan strategialuonnoksesta ja kysymään näkemyksiä sen tarkoituksenmukaisuudesta. Lisäksi vientipäällikkömme Katariina Sorsa ja Tuuli Elo vetivät päivän kestäneen strategiatyöpajan nuoremman polven musiikkialan vaikuttajille.
Strategia valmistui syyskuun lopussa ja lokakuussa toiminnanjohtaja Kaisa Rönkkö esitteli sen Musiikki & Media -tapahtumassa.
Music Finlandin strategia 2021–2023 rakennettiin joustavaksi ja ketteräksi, mutta vakaalle pohjalle. Se mahdollistaa herkkävaistoisen joustavuuden operatiivisissa toiminnoissa ja antaa avaimet hyödyntää muun muassa digitaalisuutta ja alustataloutta uudella tavalla. Aktiivinen asiantuntijuus yhtenä strategisista painopisteistä takaa pitkän tähtäimen kasvun mahdollisuuden.
Strategiaprosessin ytimessä oli tunnustaa arvoja ja asioita, jotka tulevat pysymään sekä huomioida kehityskulkuja, joita ei voi enää pysäyttää. Musiikkialan arvosta viestiminen ja sen merkityksellisyyden lisääminen sekä eteenpäin katsova asiantuntijuus ovat vientivalmiuksien rakentamisen ja verkostojen vahvistamisen ohella Music Finlandin ja sidosryhmien näkemyksen mukaan avaimet musiikkiviennin kasvun mahdollistamiseen 2021–2023. Katso Music Finlandin strategia vuosille 2021–2023 täältä.
Tutkimus
Music Finland tukee tutkimustiedon avulla musiikin tekemisen edellytyksiä sekä musiikkialan kilpailukykyä kotimaassa ja kansainvälisesti. Tuotamme ja keräämme tietoa suomalaisesta musiikkitoimialasta koko alan yhteiseksi hyödyksi sekä medialle. Lisäksi seuraamme omien hankkeidemme vaikutuksia, teemme aktiivista yhteistyötä musiikkialan tutkijoiden ja muiden organisaatioiden kanssa sekä osallistumme alan keskusteluun.
Vuonna 2020 Music Finlandin tutkimuksen keskeiseksi tehtäväksi nousi koronatilanteen vaikutusten seuraaminen ja ennakointi suomalaisella musiikkialalla ja musiikkiviennissä. Pandemian ja sen torjumiseen liittyvien rajoitustoimien vaikutuksia musiikkialan talouteen ja toimintaedellytyksiin selvitettiin sarjalla tilannekuvia, jotka pohjautuivat Music Finlandin tuottamien Musiikkialan talous -raporttien menetelmiin. Tilannekuvia varten alan järjestöt arvioivat oman sektorinsa arvon näkymiä suhteessa aiempiin vuosiin, ja näin pystyttiin luomaan päivittyvä kooste siitä, miten koronatilanne tulisi vaikuttamaan musiikkialan arvoon.
Laajempien, erityisesti päättäjille tarkoitettujen tilannekuvaraporttien lisäksi lyhyempiä koosteita koronan vaikutuksista musiikkialan talouteen julkaistiin vuoden aikana Music Finlandin verkkosivuilla kolmesti. Huhtikuussa musiikkialan tulonmenetykset arvioitiin 127—156 miljoonaan riippuen rajoitusten kestosta, elokuussa summa nousi jo yli 200 miljoonaan, ja lokakuun arviona oli yhteensä yli 230 miljoonan tulonmenetykset. Vuoden 2021 puolella tehdyssä arviossa nähtiin, että koronatilanne olisi aiheuttanut alalle yli 250 miljoonan tulonmenetykset, josta kuitenkin koronatilanteeseen saadut erityistuet kompensoisivat noin 29 miljoonaa. Kaikkiaan musiikkialan arvon arvioitiin laskeneen vuonna 2020 noin 31 prosenttia edellisvuotisesta arvosta, suurimpana kärsijänä valtaosan tuloistaan menettänyt elävän musiikin sektori sekä siitä riippuvaiset toimijat – esimerkiksi tapahtumajärjestäjät, muusikot, musiikintekijät ja säveltäjät, managerit, äänitekniikka. Elävän musiikin pysähtyminen sekä esimerkiksi kuluttajien ostovoiman heikentyminen loivat kerrannaisvaikutuksia myös laajemmalle musiikkialaan.
Pandemian vaikutuksia suomalaiseen musiikkialaan selvitettiin myös kyselytutkimuksin. Heti maaliskuussa tehdyissä kyselyissä todettiin kansainvälisen toiminnan ja musiikkiviennin hidastuneen jo huomattavasti kaikilla sektoreilla ja kansainvälisten kiertueiden ja konserttien peruuntuneen täysin. Opetus- ja kulttuuriministeriön kysely huhtikuussa puolestaan kertoi tulonhankinnan ja toiminnan laajasta estymisestä musiikkialalla Suomessa. Music Finlandin tästä aineistosta tekemän analyysin mukaan suuri osa vastaajista koki töiden loppuneen ja toimintansa vaarantuneen, ja huoli toimeentulosta oli suuri. Lokakuussa Music Finlandin asiakkaille suunnatun kyselyn tiedot vielä vahvistivat aiemmin saatua kuvaa ja osoittivat, että erityisesti elävän musiikin vienti oli todella vaikeutunut huomattavasti. Tilanteen normalisoitumista ei ollut välittömästi näköpiirissä: tekijänoikeuskorvausten myötä vaikutukset tulisivat jatkumaan, vaikka keikkoja olisikin – ja toisaalta vastaajat odottivat elävän musiikin täysimittaista palautumista vasta usean vuoden päähän.
Elo-syyskuussa 2020 julkaistut tiedot musiikkialan taloudesta vuonna 2019 kertoivat alan vahvasta kasvusta pandemiaa edeltävänä aikana. Vuosittainen Suomen musiikkialan talous ja vienti -raportti kertoi, että kasvua oli vuonna 2019 syntynyt erityisesti elävän musiikin ja äänitteiden kasvaneen kysynnän ansiosta sekä kotimaassa että viennissä. Musiikkialan arvo vuonna 2019 oli yhteensä 988 miljoonaa euroa ja musiikkiviennin arvo oli nyt 81,7 miljoonaa euroa. Popmusiikin teosvienti -raportti puolestaan osoitti, että teosvienti oli jälleen kasvanut uuteen ennätysvuoteen vuonna 2019. Ulkomaiset artistit olivat julkaisseet vuoden aikana yhteensä 95 suomalaistekijöiden tekemää kappaletta.
Koronatilanteen lisäksi keskeinen teema Music Finlandin tutkimustoiminnassa vuonna 2020 olivat musiikkialan arvoverkostot ja ekosysteemit. Artikkelisarjan tavoitteena oli koota osa-alue kerrallaan kuvaa siitä, millainen dynamiikka musiikkivientiä ja koko musiikkialaa ohjaa. Maaliskuussa julkaistiin Tuomas Ilmavirran katsaus arvoverkoston käsitteeseen sekä Riikka Hiltusen analyysi biisiviennin ekosysteemiin. Joulukuussa puolestaan uutena avauksena oli Anna-Maaria Oramon kaksiosainen (lue osa yksi ja kaksi)selvitys vapaalla kentällä toimivien taidemusiikkiryhmien arvoverkostoista.
Vuoden aikana tiedotettiin Music Finlandin omien tutkimusten lisäksi myös muusta alan tutkimuksesta, mm. musiikkiviennin eurooppalaiseen yhteistyöhön liittyvästä selvityksestä sekä suomalaisten järjestöjen LiveFinin ja Tapahtumateollisuuden julkaisemista selvityksistä. Tutkimuksen uutiskirje lähetettiin vuoden aikana kaksi kertaa uutiskirjeenä sekä julkaistiin verkkosivuilla koosteena (lue täältä ja täältä). Yhteistyötä jatkettiin suomalaisten yliopistojen ja muiden oppilaitosten kanssa, ja Music Finland osallistui toimintaansa liittyvien opinnäytetöiden ohjaukseen.