Vapaan kentän visionäärit osa 2: Kansainvälistyminen, verkostoituminen ja digitaalisuuden nousu

create14. 12. 2020

Selvitys vapaalla kentällä toimivien taidemusiikkiryhmien arvoverkoista, osa 2

Anna-Maaria Oramon selvitys vapaalla kentällä toimivien taidemusiikkiryhmien arvoverkostoista nostaa esiin pienten toimijoiden merkitystä taidemusiikin arvonluonnissa. Selvitys julkaistaan kahdessa osassa. Ensimmäisessä osassa keskitytään rahoitukseen ja tukiin, kun taas toisessa selvitetään ryhmien kansainvälistymistä, verkostoitumista ja digitaalisuuden merkitystä.

Vapaan kentän arvoverkkoanalyysin toisessa osassa käsitellään kansainvälistymistä, verkostoitumista ja digitaalisuuden nousua. Selvitystä varten on haastateltu seitsemää taidemusiikin vapaan kentän ryhmää, jotka toimivat pääkaupunkiseudulla ja edustavat eri genrejä tai toimintakulttuureja. Haastateltavat ryhmät olivat nykymusiikkiyhtye defunensemble, Helsingin Barokkiorkesteri (Hebo), Helsingin kamarikuoro, Kulttuurikomppania Eloa, Ooppera Skaala, Suomalainen barokkiorkesteri (Fibo) ja Suomalainen kamariorkesteri.

Selvityksen toisessa osassa nostetaan esiin eri toimijoiden yksilöllisiä vahvuuksia ja niiden tuomaa arvonlisäystä. Toimijat erottuvat esimerkiksi vahvalla kansainvälisyydellä, verkostoitumisella ja digitaalisuudella, jotka ovat kovassa kilpailussa yhä tärkeämpiä toimintaedellytyksiä.

Taidemusiikin vapaalla kentällä kansainvälistyminen on ylipäätään dynaamista ja verkostoitunutta. Vakaan toimintatuen puute ja kohdennettujen tukien lyhytjänteisyys kuitenkin nähdään kehitystä hidastavana tekijänä.

Määrätietoista kansainvälistymistä ja rohkeita visioita

Helsingin Barokkiorkesterista kasvoi parissa kymmenessä vuodessa yksi Suomen taidemusiikin aktiivisimpia musiikinviejiä ja -tuojia. Isosti ajatteleminen ja tavoitteellinen näyttävyys kansainvälisellä periodiorkesterien kentällä on kulkenut visiona matkassa alusta alkaen.

Hebon mukaan ulkomaisten tilaajien halukkuus panostaa suomalaiseen erityisosaamiseen näyttää viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvaneen. Hebolle tämä merkitsee suurempien hankkeiden mahdollistumista ylipäänsä. Ulkomaisten keikkojen taloudellinen merkitys on orkesterille jo niin iso, että suuret produktiot kotimaassa mahdollistuvat vain niiden toistoina.

Vuonna 2019 lähes puolet toimintatuotoista kertyi viennin konserttipalkkioina, joista suurin osa suuntautuneena Eurooppaan ja Aasiaan. Jatkossakin ulkomaan keikkailua tehostavat kansainvälisessä yhteistyössä tuotetut barokkioopperaproduktiot.

Hebon kansainvälisen toiminnan avaintekijöitä ovat agentit, suorat kontaktit, laatu ja produktioiden omaleimainen kiinnostavuus. Kuitenkin, vaikka Hebo on menestynyt kansainvälistymisessään kotimaisilla mittareilla mitattuna, vielä riittää kurottavaa etabloituneempiin eurooppalaisiin barokkiorkestereihin. Kansainvälistä markkinointia ja toiminnan volyymia pyritään edelleen määrätietoisesti kasvattamaan.

Vapaalla kentällä tehdään myös rohkeita avauksia, jotka poikivat kansainvälistä näkyvyyttä. Ooppera Skaala toteuttaa visiotaan yhdistäen oopperalaulua ja konemusiikkia. Crossover -marginaalissa toimiminen on taiteellinen riski, ja genrejä yhdistelevä tekijä joutuu helposti taistelemaan identiteettinsä puolesta. Koneellisesti tuotetun taustabiitin ja oopperan välinen kuilu vaikuttaa erityisen lavealta. Kuinka kohdata yleisö kahdella, lähtökohtaisesti toisiaan vieroksuvalla markkinalla, konemusiikin ja oopperan leikkauspisteessä?

Ooppera Skaala onnistui kuitenkin raivaamaan tien eurooppalaisen euroviisuyleisön sydämiin. Barokkioopperatyyliä, konemusiikkia ja nykytanssia yhdistävä Heart of Light -biisi saavutti kolmannen sijan vuoden 2015 Uuden musiikin kilpailussa. Vaikka biisi ei päässyt edustamaan euroviisuihin, siitä tuli yli 200 000 katselukerran saavuttanut Youtube-menestys. Kommenttikentissä taidokkaalle ja omaperäiselle esitykselle ilmoittautui paljon tukijoita:

”This beat is infectious! Such a bad decision Finland, pretty disrespectful to this lady with actual talent.”

”Sending her to Vienna it would have been a wonderful idea. Shame on you Finland.”

Vaikka ovet viisuihin eivät vuonna 2015 auenneet, Ooppera Skaala oli tehnyt taidemusiikin marginaalista käsin jotain epätavallista. Sen oli onnistunut tavoittaa uutta, oopperaa aiemmin tuntematonta nuorta yleisöä, hylkäämättä oopperan omaleimaista lauluperinnettä. Samalla Ooppera Skaala osoittaa, että historiaperinnettä on mahdollista integroida trendikkääseen musiikintekemiseen. Tässä onnistuttiin haasteista vaikeimmassa, muuttamaan suuren yleisön asenteita taidemusiikkia kohtaan:

”I used to dislike opera songs...but this one, WOW! A unique combination of opera and modern uptempo dancing beat. :)”

”Kyllä, pidemmän ajan jälkeenkin tämä on edelleen hyvä, erinomainen. Niin kuin tuossa aiemmin toivottiin, yrittäkää uudelleen Opera Skaala. Teillä on tukijoita ja ihailijoita.”

Kansainvälistyvä vapaan kentän toimija on heikossa asemassa

Vapaan kentän musiikkitoimijoiden kansainvälistyminen on eriasteista, joillekin sisäänrakennettua toimintakulttuuria ja toisille satunnaista. Vaikka kaikilla ei ole omaehtoista tarvetta kansainvälistyä, kentällä tiedostetaan sen tuoma näkyvyysarvo. Kansainvälistymisen kautta luodaan laajempia, ehkä välttämättömiäkin toimintaedellytyksiä. Monia auttaa eteenpäin verkostoituminen omassa genressä ulkomailla, jolloin yhteistyöllä jaetaan tuotantokustannuksia ja näkyvyyttä.

Kansainvälisen kiertuetoiminnan suhteen vapaa kenttä on eriarvoisessa asemassa verrattuna kuukausipalkkaisiin toimijoihin. Siinä missä kuukausipalkkalaisten kiertueilla tilaajan maksettavaksi lankeavat vain kulut, vapaa kenttä joutuu budjetoimaan palkat osaksi tilaajan kustannuksia. Palkkiokulujen tuoma painolasti vaikuttaakin kiertueille lähtevien tuotantojen kokoon. Kun isojen produktioiden viennille ei riitä resursseja, tyydytään pienimuotoisempaan. Samalla esiintymisfoorumit ja näkyvyys jäävät pienemmiksi, ja kansainvälistyminen hidastuu.

Kaikki toimijat raportoivat kasvavaa tarvetta kansainvälisen markkinoinnin ja tiedottamisen lisäosaamiselle ja lisätyötunneille. Lyhytjänteiset toimintatuet eivät pääsääntöisesti riitä kansainvälisen profiilin rakentamiseen. Kansainvälistyvälle taidemusiikin toimijalle olisikin tärkeää voida luottaa monivuotiseen tukeen, jota saisi käyttää kulloiseenkin akuuttiin tarpeeseen.

Suomen syrjäinen sijainti ja ilmastosensitiivisyys asettavat kiertuetoiminnalle omat reunaehtonsa. Konserttien ketjuttaminen peräkkäin olisi ekologisinta, tekijöille edullisinta ja kustannustehokkainta. Usein freelancereina itsensä elättävät vapaan kentän toimijat saisivat ketjuttamisesta työnkuvaansa lisääntyvää pitkäjänteisyyttä.

Nykymusiikin verkostoissa toimitaan tiiviissä vuorovaikutuksessa

Nykymusiikin ekosysteemissä vaikuttaa tiheä elävien säveltäjien, esittäjien ja esiintymisfoorumien arvoverkko. Konserttikokonaisuuksia rakennetaan verkostomaisesti tavalla, jossa tiivistyy suuri määrä erikoisosaamista. Kotimaiset ja kansainväliset nykymusiikkifestivaalit toimivat näkyvyyden foorumeina säveltäjille, sävellyksille ja esittäjille.

Elektroakustiseen nykymusiikkiin profiloitunut defunensemble pitää missionaan elävien säveltäjien työn levittämistä. Teoksia kantaesitetään ja viedään maailmalle vuosittain useita. defunensemble onkin rakentanut hyvin verkostoituneen toiminnan sekä kotimaassa että ulkomailla. Yhtyeellä on säännöllistä kansainvälistä festivaaliyhteistyötä. Ohjelmistossa nostetaan esiin kokeellisen musiikin tekijöitä ja oman tien kulkijoita, ja genrerajattomuudella saavutetaan uutta kiinnostavuutta.

Myös Helsingin kamarikuoro tunnetaan aktiivisena nykymusiikin tilaajana ja esittäjänä. Kuoro on ottanut strategiakseen määrätietoisen verkostoitumisen ja rakentanut kontaktiverkostoaan levy-yhtiöiden, säveltäjäkontaktien, festivaalien ja kansainvälisen ammattikuoroverkoston suuntaan. Helsingin kamarikuorolle on toimintakautensa aikana kertynyt kantaesityksiä noin sata kappaletta. Sävellystilauksia on tehty omaehtoisesti mutta myös eurooppalaisen ammattikuorojen yhteistyöverkosto Tenson kanssa, jolloin yhteistilauksen kustannuksia on jaettu.

Nykymusiikin ekosysteemissä kukoistavat oppilaitosyhteistyö, työpaja- ja mentoritoiminta. Sekä defunensemblen että Helsingin kamarikuoron mentoritoiminnassa syntyy uusia teoksia. Helsingin kamarikuoro on mentoroinut myös ulkomailla, muun muassa USA:ssa ja Amsterdamissa. Kiertueiden yhteydessä on toteutettu kuoroille suunnattuja työpajoja, joissa on annettu eväitä nykymusiikin äänenkäytöllisten ilmaisukeinojen hallintaan.

Superverkostoituja luo taiteella hyvinvointia ja huolehtii freelancereista

Verkostoituminen lyhytjänteisen ja epävarman rahoituksen piirissä. Kansainvälisten verkostojen rakentaminen alkaa kotimaasta. Valtakunnallinen verkostoituminen tuo toimijalle tunnettuutta ja edullisen kilpailuaseman.

Suomalainen barokkiorkesteri eli Fibo on rakentanut verkostoitumisen sisään toiminta-ajatukseensa. Fibo esiintyy vuosittain yli sadassa tapahtumassa Suomessa ja ulkomailla. Aktiivisuuden taustalla on strateginen ajatus kasvattaa näkyvyyttä ja talousvolyymia. Kansainvälistymisen saralla on luotu agenttisuhde Saksaan ja liitytty osaksi pohjoismaista Nordic Baroque Scene -verkostoa.

Fibo elävöittää konserttitoimintaansa ennakkoluulottomilla konsepteilla, helposti lähestyttävyydellä ja kohtaamalla yleisö epätyypillisesti, esimerkiksi puisto- ja lähiökonserteissa. Projekteja viedään myös pienemmille paikkakunnille yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Fibon toimintaan on perinteisesti kuulunut aktiivinen mentoritoiminta. Taiteen jalkauttaminen yhteiskunnan eri sektoreille on luonut hyvinvointia ja edistänyt taiteen saavutettavuutta ja tasa-arvoa.

Yksi Fibon missioista on tukea vanhaan musiikkiin erikoistuneiden freelancer-muusikoiden työllistymistä. Orkesterin jäsenillä on vahva rooli Fibon toiminnan kehittämisessä. Ideoita kuunnellaan yhteisissä visioimistapahtumissa, ja orkesterilaisia nähdään vetämässä produktioita. Taiteellinen johto on viime vuosina noussut orkesterin jäsenistöstä, jonka potentiaalin tunnustava kyllä-asenne on toiminut johtavana ajatuksena. Freelancer-ammattilaisuus nähdäänkin Fibossa orkesteria kehittävänä voimavarana, joka mahdollistaa taiteellisen joustavuuden ja muusikoiden yksilöllisten vahvuuksien kehittämisen ja hyödyntämisen.

Digitaalisuutta ja elämyskeskeisyyttä

Viimeistään maailmanlaajuinen pandemiatilanne on räjäyttänyt auki musiikin digitaaliset levittämisen mahdollisuudet. Digitaaliset kanavat on koettu osallistavina, yhdistävinä ja etäisyyksiä pienentävinä työvälineinä. Harjoitusten, musiikin opetuksen ja esitysten virtuaalisuudesta on tullut osa arkipäivää. Taidemusiikkielämään onkin digin myötä kuin huomaamatta astunut uusi näkökulma. Virtuaaliesityksen ei odoteta korvaavan live-esitystä, jonka arvo nähdään yhä selvemmin.

Digitaalisuuden suhteen vapaan kentän toimijat jakautuvat karkeasti kolmeen ryhmään. Diginatiivit toimijat hyödyntävät digiformaatteja, elokuvallisuutta, videoprojisointia, elektroakustisuutta ja multimediaa ydintaiteessaan. Digitaalisesti orientoituneet toimijat ovat monella tavalla aktiivisia digitaalisessa ympäristössä, striimaavat, konseptoivat musiikkidigituotteita ja markkinoivat keikkoja sosiaalisessa mediassa. Perinteiseen liveen luottavat toimijat panostavat voimakkaasti edelleen fyysiseen esitykseen ja käyttävät digitaalisia alustoja vain välttämättömään markkinointiin.

Digitalisoitumiseen osoitetut resurssit ovat monella toimijalla rajalliset. Digitalisoitumista kehitetäänkin ydintoimintaan tarkoitetun tuen puitteissa. Facebook ja Instagram soveltuvat parhaiten tiedottamiseen ja lyhyempien videopätkien esittämiseen. Konserttien striimausta tehdään sekä livenä että editoituna. Visuaalinen laadukkuus kiinnostaa yleisesti ottaen vapaan kentän toimijoita, ja esimerkiksi haastattelumateriaalit ja elokuvalliset elementit nähdään nousevina mahdollisuuksina.

Digitaalisuuden rinnalla on kasvamassa aineeton arvotrendi, elämyksellisyyden ja merkityksellisyyden tuottaminen paikkariippumattomasti. Kokonaisvaltaiset, yleisöä osallistavat toimintatavat tuovat esiin uusia näkökulmia ja houkuttelevat uutta yleisöä kulttuurin pariin. Yleisökeskeisyydellä mahdollistetaan positiivisia tunnekokemuksia, jotka parhaimmillaan luovat hyvinvointiarvoja ja sitouttavat kuulijan myös jatkossa.

Kulttuurikomppania Eloa profiloituu digitaaliseen ja elämyksellisten taidekokemukseen paneutuneena tekijänä. Musiikkia kehystetään tarinallisesti visuaalisilla ja teatterielementeillä, jolloin kokemuksesta tulee moniaistinen ja monitaiteinen. Yleisökokemus on Eloan toiminnan keskiössä. Jonkin aikaa sitten lanseeratut musiikkilyhytelokuvat edustavat uutta ja raikasta taidemuotoa. Elokuvallisesti lavastettu ja valaistu musisointitilanne on tuottanut visuaalisesti korkeatasoisia taideteoksia, joita ryhmä jakaa Youtube-kanavallaan. Kestävät, tulonmuodostuksen kannalta mielekkäät jakamisen tavat ovat toistaiseksi osoittautuneet haasteiksi. Jotta kanava saavuttaisi riittävää kasvua, julkaisutahdin pitäisi olla erittäin tiheä, tiheämpi kuin laatuun panostavan toimijan ajalliset ja rahalliset resurssit sallivat. Kulttuurikomppania Eloan katse on kuitenkin suuntautunut kohti tulevaa.

Yhteenveto

Vapaan kentän toimijat ovat pääsääntöisesti hyvin verkostoituneita kansainvälisesti. Kansainvälistyminen on eriasteista, ja joidenkin toimintakulttuuriin se kuuluu sisäsyntyisesti. Toimijoilla on kansainvälisiä agentuureja, mutta useimmat toimivat itsenäisesti. Oman genren sisäinen verkostoituminen auttaa kansainvälistymisessä.

Vapaalla kentällä tapahtuu merkittävääkin vientiä ja tuontia. Vakaan toimintatuen puute nähdään yleisesti kansainvälistymistä hidastavana tekijänä, ja kansainväliseen markkinointiin kaivataan pitkäjänteistä lisätukea. Suomen syrjäinen sijainti ja ilmastonmuutos asettavat omat reunaehtonsa.

Vapaan kentän toimijat rakentavat verkostojaan laajasti. Toiminnan laajentaminen yhteiskunnan eri sektoreille lisää näkyvyyttä ja saavutettavuutta. Nykymusiikkiensemblet työskentelevät verkostomaisessa yhteistyössä tapahtumien ja säveltäjien kanssa.

Digitalisoituminen on hyvässä vauhdissa, ja sen suhteen vapaalla kentällä toimii myös suunnan näyttäjiä. Yleisesti ottaen digitalisoitumisesta ollaan kiinnostuneita ja sen haltuun otossa on edistytty. Vielä kuitenkin kaivataan lisäosaamista ja resursseja digitaalisten konseptien hallintaan.

.

Lähteet