Kohdemarkkinoiden tuntemus, kontaktit ja liiketoimintaosaaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä ominaisuuksia kansainvälisellä kentällä toimiville musiikkialan ammattilaisille. Music Finland järjestää työpajoja ja muita tilaisuuksia, joissa käsitellään markkina-alueiden lisäksi alan eri sektorien asioita.
Pandemian myötä Music Finlandin asiakastilaisuudet siirtyivät lähes täysin verkkoon. Jatkoimme hyvin suosittujen verkkoseminaariemme ja -työpajojemme järjestämistä myös vuonna 2021. Toteutustapa verkossa mahdollisti tapahtumien järjestämisen verrattain pienellä vaivalla. Vuoden aikana järjestimme joko itsenäisesti tai yhdessä eri partnerien kanssa 23 asiakastilaisuutta verkossa.
Työpajat ja tilaisuudet
Eri genreille ja sektoreille räätälöityjä asiakastilaisuuksia ja työpajoja tehtiin kaikkiaan 23 kappaletta. Niissä perehdyttiin esimerkiksi musiikki- ja pelialojen yhteistyömahdollisuuksiin, tukipalveluihimme, synkronointiin, etäbiisinkirjoitukseen, neuvottelutaitoihin sekä promootioon, verkkonäkyvyyteen ja sosiaaliseen mediaan monenlaisista eri kulmista katsottuna.
Nomex-verkoston yhteisissä aamukahveissa kuultiin alkuvuodesta menestystarinoita pohjoismaista ja syksyllä verkosto aloitti sarjan nousevista musiikkimarkkinoista, joka jatkuu vuodelle 2022. Suosituilla infotunneillamme jaettiin tuoretta tietoa omatoimisesta markkinointiviestinnästä, niin Music Finlandin kuin Business Finlandin tuista sekä muista musiikkialan rahoitusmahdollisuksista.
Vientivalmennuksissa huomioitiin myös niin sanoittajat kuin musiikintekijät ja taidemusiikin säveltäjät. Myös tasaisen suosittu, viennin ensiaskeleita säännöllisesti esittelevä kansainvälistymisen ABC kääntyi vaivattomasti digitaaliseen formaattiin.
Lisäksi jatkoimme nuorten musiikintekijöiden valmentamiseen keskittyvää Future Top-20 Hitmakers ohjelmaa yhteistyössä Teoston, Suomen Musiikintekijät ry:n ja Musiikkikustantajien kanssa. Lisäksi osallistuimme 18 muun kansainvälisen musiikkivientiorganisaation kanssa Global Music Match -projektiin, jossa folkin ja maailmanmusiikin artistit jakoivat tietotaitoaan muun muassa promootioviestinnästä.
Tutkimus
Music Finland tukee tutkimus- ja asiantuntijatiedon avulla musiikin tekemisen edellytyksiä sekä musiikkialan kilpailukykyä kotimaassa ja kansainvälisesti. Tuotamme ja keräämme tietoa suomalaisesta musiikkitoimialasta koko alan yhteiseksi hyödyksi sekä medialle. Lisäksi seuraamme omien hankkeidemme vaikutuksia, teemme aktiivista yhteistyötä musiikkialan tutkijoiden ja muiden organisaatioiden kanssa sekä osallistumme alan keskusteluun.
Vuoden 2021 tutkimustoimintaa leimasi edellisen vuoden tavoin koronapandemia. Pandemia nosti Music Finlandin keskeiseksi tutkimustehtäväksi koronatilanteen vaikutusten seuraamisen ja ennakoinnin suomalaisella musiikkialalla ja musiikkiviennissä. Edellisenä vuonna alkanut tilannekuvapäivitysten sarja jatkui neljällä Music Finlandin sivuilla julkaistulla kirjoituksella, joissa arvioitiin alan kokonaistilannetta eri järjestöiltä ja toimijoilta saatujen tietojen perusteella. Lisäksi tehtiin väliarvioita ja tarkempia analyysejä esimerkiksi päättäjien käyttöön. Kokonaiskuva suomalaisen musiikkialan tilanteesta täydentyi muilla tutkimuksilla, erityisesti ensimmäistä koronavuotta yhteen vetävillä, vuosittaisilla Musiikkialan talous ja vienti- sekä Popmusiikin teosvienti -selvityksillä. Lisäksi alan tilannetta selvitettiin kyselyin.
Kuva musiikkialan tilanteesta ensimmäisenä pandemiavuonna tarkentuu
Alustava yhteenveto pandemiavuodesta 2020 julkaistiin tammi-helmikuun tilannekuvakatsauksessa. Siinä alan tulonmenetykset arvioitiin noin kolmannekseen alan ydinalueiden arvosta. Suurimmat menetykset tulivat elävän musiikin sektorilta, ja sen heijastusvaikutukset ulottuivat monille eri alueille, yritysten lisäksi freelancereina toimiville muusikoille ja muulle alan työvoimalle.
Tiedot vuoden 2020 tilanteesta tarkentuivat kesällä ja syksyllä. Musiikkialan talous ja vienti 2020 -raportti vahvisti ennakkotiedot erityisesti elävän musiikin kotimaan talouden ja viennin arvon voimakkaasta laskusta. Positiivinen signaali oli kuitenkin digitaalisten palveluiden kysynnän kasvu, mikä näkyi erityisesti äänitemyynnissä ja digitaalisten palveluiden viennissä. Kaikkiaan musiikkialan arvo vuonna 2020 oli 779 miljoonaa euroa ja musiikkiviennin arvo 86,7 miljoonaa euroa.
Kasvava alue vuonna 2020 oli myös popmusiikin teosvienti, jossa saavutettiin uusi ennätys. Music Finlandin tietojen mukaan ulkomaiset artistit julkaisivat vuoden aikana yhteensä 102 suomalaistekijöiden popkappaletta. Kansainvälisesti toimivien tekijöiden määrä kasvoi, ja menestyskappaleita syntyi monille eri markkina-alueille.
Toisen pandemiavuoden tilannearviot vaihtelivat rajoitusten muuttaessa näkymää tulevaan
Musiikkialan freelancerien ja yksinyrittäjien hankala tilanne nousi alkuvuonna vahvasti esiin opetus- ja kulttuuriministeriön taiteen ja kulttuurin toimijoille osoittamassa kyselyssä, jonka musiikkialalle kohdentuneet 467 vastausta Music Finland kävi helmikuussa läpi. Laajemmin vuoden 2021 koronatilanteen taloudellisia vaikutuksia musiikkialalle arvioitiin huhtikuun tilannekuvassa, jossa arvioitiin rajoitusten vaikutuksia alan taloustilanteeseen kahdessa eri skenaariossa, paremmassa ja huonommassa. Kevään toiveikkuudesta huolimatta kesän tapahtumarajoitukset kallistivat arviot elokuussa kohti huonompaa skenaariota, joka näytti jo vievän tulonmenetykset edellisen vuoden tasolle.
Marraskuussa voitiin kuitenkin todeta rajoitusten keventämisen, koronapassin käyttöönoton sekä alalle jaettujen taloudellisten tukien helpottaneen tilannetta hiukan. Toimista huolimatta elävän musiikin yksityissektorin tilanne näytti edelleen heikolta, ja sen arvo oli vain kolmanneksessa verrattuna pandemiaa edeltäneeseen aikaan. Hauras tilanne aiheutti epävarmuutta tulevaisuuteen, ja taloudellisen tilanteen palautumisessa ennakoitiin kuluvan vielä useita vuosia.
Kansainvälisiä impulsseja ja katsetta tulevaan
Vuoden 2021 aikana lähetettiin kaksi Tutkimuksen uutiskirjettä, jotka julkaistiin myös Music Finlandin verkkosivuilla koosteena (lue täältä ja täältä). Music Finlandin omien selvitysten lisäksi uutiskirjeissä kerrottiin lyhyesti musiikkialaa koskevista kotimaisista ja kansainvälisistä raporteista, jotka koskivat paitsi koronatilannetta myös esimerkiksi musiikin kuuntelemista, elävän musiikin merkitystä, luovan alan taloutta, taiteen rahoitusta ja musiikin tekijyyttä. Alan kansainvälisiä muutostrendejä luodattiin myös Näkymiä musiikkialalta -kirjoitussarjassa, jossa julkaistiin vuoden aikana neljä kirjoitusta.
Riikka Hiltusen kirjoittama Tutkimuksen näkökulma -kirjoitus kesäkuussa käsitteli popmusiikintekijöiden tulevaisuusasennetta ja sen merkitystä biisiviennin kehittymiseen. Syksyllä julkaistiin Biisiviennin visiotyön strategiset tavoitteet, jotka oli rakennettu yhdessä musiikkialan ammattilaisten kanssa.