Viestintä

Viestintä tukee kaikkea Music Finlandin toimintaa kattaen vastaanottajat kotimaisista asiakkaista ulkomaisiin ammattilaisiin ja mediaan. Kerromme eri kanavissamme kansainvälisille musiikkialan toimijoille ja mielipidevaikuttajille suomalaisen musiikin tekijöistä, menestystarinoista, ilmiöistä ja uutisista. Music Finlandin viestintä on ammattilaisille suunnattua, asiantuntevaa ja luotettavaa.

Kotimaan asiakasviestintämme tavoitteena on kertoa selkeästi tarjoamistamme palveluista sekä tarjota asiakkaillemme ajankohtaista sisältöä. Kansainvälinen promootioviestintämme puolestaan pyrkii herättämään kiinnostusta suomalaista musiikkia kohtaan ammattilaisyleisön keskuudessa maailmalla. Jaamme eri musiikkigenrejen tuoreimmat ja olennaisimmat kansainvälisesti kiinnostavat kappaleet digitaalisilla soittolistoillamme. Music Finland pyrkii vaikuttavuuteen avaamalla musiikkialaa koskettavia keskusteluja sekä jakamalla tärkeitä sisältöjä, jotka tukevat alan menestystä ja hyvinvointia.

Music Finland täytti kymmenen vuotta

Syksyllä 2021 tuli kuluneeksi 10 vuotta Music Finland ry:n perustamisesta. Juhlavuosi käynnistettiin Tampereella Musiikki ja Media -tapahtumassa lokakuussa ja juhlakausi ulottuu syyskuuhun 2022 saakka.

Juhlavuoden viestinnän kärjeksi valittiin suomalaisen musiikkiviennin menestyksekäs tarina. Juhlakautta varten luotiin animoitu tunnus, oma identiteetti sekä tuotettiin painomateriaaleja, joita käytetään koko vuoden ajan niin kotimaan kuin kansainvälisissäkin tapahtumissa. Juhlavuotta nostettiin mm. Womex-messuilla Portugalissa, jossa Music Finland tarjosi 10-vuotiskakkukahvit kontakteilleen. Englanninkielisellä sivustolla aloitettiin Pioneers-artikkelisarja, jossa juhlistetaan menneiden vuosikymmenten aikana omin avuin maailmalle lähteneitä artisteja. Sosiaalisessa mediassa käynnistettiin kampanja, jossa nostetaan Music Finlandin tapahtumia, hankkeita ja asiakkaitamme kymmenen vuoden varrelta. Medialle toimitettiin materiaalia ja kerrottiin musiikkiviennin menestystarinaa.

Juhlan valokeilassa musiikkiviennin menestystarina ja Valtakunnallinen musiikkivientipalkinto

Music Finlandin kymmenvuotisjuhla järjestettiin suomalaisen musiikin päivänä 8.12. Helsingissä, Bio Rex -teatterissa. Juhlava tilaisuus kokosi yhteen lähes parisataa järjestön asiakasta, jäsentä, sidosryhmäläistä ja muuta yhteistyökumppania. Juhlan kohokohta oli kymmenvuotisvideo (katso video kappaleen alta), joka kertoo Music Finlandin tarinan samoin kuin kuvaa suomalaisen musiikkiviennin kehitystä. Videossa tarinaa kertovat mm. Music Finlandin asiakkaat. Video tuotettiin yhteistyössä Kulttuurituotanto Creat Osk:in kanssa.

Juhlassa jaettiin myös vuoden 2021 valtakunnallinen musiikkivientipalkinto, jonka sai musiikkikustannusyritys Fennica Gehrman Oy Ab. Palkinnon ojensi elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Seitsemättä kertaa jaettu valtakunnallinen musiikkivientipalkinto on tunnustus suomalaiselle musiikkialan yritykselle, joka on menestyksekkäästi kehittänyt ja kasvattanut kansainvälistä liiketoimintaansa sekä osoittanut edelläkävijyyttä suomalaisen musiikin kansainvälistämisessä.

Ydinviesti, tarkoitus ja arvot

Osana järjestön juhlavuotta päivitettiin myös Music Finlandin ydinviesti, tarkoitus ja arvot.

Ydinviesti: Teemme työtä, jotta suomalainen musiikki voi kansainvälistyä ja kasvaa.

Tarkoitus: Music Finland tekee työtä, jotta suomalainen musiikki voi kansainvälistyä ja kasvaa. Kehitämme palveluita voidaksemme paremmin tukea suunnitelmallista ja tuloksellista musiikkivientiä, autamme asiakkaitamme liiketoimintamallien kehittämisessä sekä luomme yhteyksiä musiikkialan ja kasvuyritysten välille. Music Finland vaikuttaa päätöksentekijöihin, jotta Suomessa olisi jatkossakin elinvoimainen musiikin ekosysteemi. Päämäärätietoisen työn kautta suomalainen musiikki kansainvälistyy ja kasvaa myös tulevaisuudessa – yli musiikillisten raja-aitojen, markkina-alueiden ja alustojen.

Music Finlandin arvot ja tapamme toimia löytyvät täältä.

Verkkosivuilta apua kansainvälistymiseen ja nostetta suomalaiselle musiikille

Music Finlandin verkkosivustot palvelevat kahdella kielellä ja niillä on kaksi pääasiallista tehtävää. Suomenkielinen sivusto musicfinland.fi tarjoaa suomalaisille musiikkialan ammattilaisille tietoa palveluistamme sekä musiikkivientiin liittyvistä uutisista, tutkimuksista ja yhdistyksen ajankohtaisista kuulumisista.

Music Finlandin suomenkielisten verkkosivujen lähtökohtana on asiakaslähtöisyys ja tavoitettavuus: mahdollisimman suuri osa palveluistamme löytyy digitaalisessa muodossa.

Vientihankkeita aloittelevia tai niitä vasta suunnittelevia uusia asiakkaita palvelee kansainvälistymisen opas. Tukihaku-sivultamme voi hakea tietoa musiikkialan kansainvälistymiseen soveltuvista tuista monipuolisin hakukriteerein. Lisäksi sivuilta löytyy kattava lista Music Finlandin tapahtumista, Suomen kansainvälistyvän musiikkialan kuulumisia ja puheenvuoroja sekä raportit toteuttamistamme tutkimuksista ja keräämäämme tutkimustietoa maailmalta.

Englanninkielisillä musicfinland.com-verkkosivuillamme pyrimme lisäämään suomalaisen musiikin tunnettuutta promootion keinoin: uutisoimme laaja-alaisesti suomalaisen musiikin kansainvälisestä menestyksestä ja näkyvyydestä, julkaisemme ammattitoimittajien kirjoittamia artikkeleita sekä kerromme Music Finlandin kansainvälisistä hankkeista ja tapahtumista. Sivustolta löytyy myös laaja valikoima huolellisesti kuratoituja suomalaisen musiikin digitaalisia soittolistoja eri genreissä, joita päivitetään viikoittain. Lisäksi pidämme yllä tasaisesti huomattavan kävijämäärän tavoittavaa Finnish Music Directory -tietopankkia.

Yhteensä Music Finlandin englannin- ja suomenkielisillä sivuilla oli vuoden aikana 282 401 kävijää. Kasvua vuoteen 2020 verrattuna oli noin 67 prosenttia edeltävän vuoden luvun ollessa 121 990. Kuukausittainen kävijämäärä oli keskimäärin 23 533 käyttäjää. Music Finlandin sivustoilla vieraillaan eniten Yhdysvalloista (noin 25 prosenttia kävijöistä), Suomen ollessa toiseksi yleisin kävijämaa noin 24 prosentilla. Merkillepantavaa on, että kaikkina aiempina vuosina Suomi on ollut yleisin kävijöiden sijainti. Ulkomailta sivuille tultiin toiseksi useimmiten Ukrainasta (noin 11 prosenttia), Isosta-Britanniasta (noin viisi prosenttia) Kanadasta (noin 4,5 prosenttia) ja Australiasta (noin 2,5 prosenttia).

Joulukuussa 2020 aloitettu sivuston Google-markkinointi on muuttanut jonkun verran kävijöiden saapumismaiden järjestystä vuonna 2021, mutta maat ovat olleet melko pitkälti samoja myös aiempina vuosina.

Vuonna 2021 luetuimpien kansainvälisten aiheiden joukossa oli alkuvuoden levyuutuudet, toimistomme tekemä koonti vuoden kotimaisista suosikkilevyistämme sekä soittolistasivumme (joista folk, pop ja jazz suosituimpina alasivuina). Soittolistat yksistään keräsivät useita kymmeniä tuhansia kävijöitä sivuillemme. Suomalaisen musiikin tekijöistä kertovista artikkeleistamme suosituimpia olivat Blind Channelin sekä Erja Lyytisen haastattelut sekä jo vuonna 2019 julkaistu “Meet Tomppabeats, Kupla and Idealism – New superstars of low fidelity and low profile”. Kotimaiset asiakkaamme ovat puolestaan käyttäneet tänäkin vuonna innokkaimmin sivuistamme tukihakua, sekä hakeneet tietoa nuotistostamme ja tapahtumistamme.

Google-markkinointi nostaa kansainvälisen sivuston kävijämääriä tasaisesti

Jatkoimme hakusanamarkkinointia hakukone Googlessa yhteistyössä INTK-yhtiön kanssa. Markkinoinnin taustalla on Googlen voittoa tavoittelemattomille järjestöille tarjoama Google Grants -mainosapuraha. Hakusanamarkkinoinnin kautta sivustomme kävijämäärät ovat nousseet merkittävästi. Markkinointi on kohdistettu kansainvälisen sivustomme tärkeimmille promootiosivuille, pitäen sisällään kaikki soittolistamme sekä artikkeleita ja uutisia. Markkinoinnin kohdemaita pyritään jatkuvasti rajaamaan suomalaisen musiikkiviennin kannalta merkittäviin kohdealueisiin.

Nostetta sosiaalisen median kanavien kautta

Sosiaalisen median kanavissa (Facebook, Twitter, Instagram, LinkedIn) Music Finland jakaa tietoa suomalaisen musiikin ajankohtaisimmista nimistä ja tärkeimmistä uutisista sekä omista kuulumisistaan. Sosiaalisessa mediassa näkyvässä roolissa ovat omat artikkeli-, uutis- ja soittolistasisältömme, joita myös markkinoidaan Facebookissa tarkasti kohdennetuille yleisöille. Muita painotuksia ovat kansainväliset onnistumiset, joita jaamme myös ulkomaisesta mediasta, sekä omat hankkeemme ja tapahtumamme, joista kerromme niin kansainvälisille yleisöille kuin kotimaan asiakkaillemme.

Vuoden 2021 aikana Music Finlandin seuraajien määrä Facebookissa kasvoi 267 ja Twitterissä 83 henkilöllä. Facebook-ryhmissä Musiikinviejät ja Taidemusiikin viejät tavoitamme kotimaan ammattilaisia ja kerromme asiakkaillemme Music Finlandin ajankohtaisista toimista.

Uusia avauksia videotuotannoissa: Eurosonicissa ja SXSW:ssä nähtiin VR-avusteisia esityksiä

Toista vuotta jatkuva pandemia ohjasi varsinkin alkuvuodesta showcase-toimintaa virtuaaliseen suuntaan – pakon sanelemana. Jo tammikuussa teimme avauksen uudenlaisen av-tuotannon kanssa, kun Eurosonic-tapahtumassa nähtiin Music Finlandin tuottama ja teknologiayritys Zoanin toteuttama Yotton video-showcase, joka hyödynsi VR-teknologiaa. Muiden esiintyjien, Vildán, Suadin ja MA Roufin esiintymiset kuvattiin kotimaisen Skorpioni-tuotantoyhtiön avustuksella.

Maaliskuussa toteutimme digitaalisen showcase-esityksen South By Southwest -festivaalin SXSW Online -tapahtumassa, jolloin Zoan oli jälleen kumppaninamme. Puoli tuntia kestävän ”Genelec & Music Finland present: The Showcase Must Go On” -näytöskeikan esiintyjät olivat Alma, Yotto ja Antti Paalanen ja sen visuaalisessa toteutuksessa yhdisteltiin jälleen pelimaailman teknologioita, mutta myös perinteistä lokaatiokuvausta. Visuaalisesti näyttävissä Eurosonic- ja SXSW-videoesityksissä taiteellisena johtajana toimi kansainvälisesti menestynyt Jesse Auersalo.

Vuoden muita merkittävämpiä videotuotantoja olivat Music Finlandin kymmenvuotisvideo sekä Valtakunnallisen musiikkivientipalkinnon saajasta Fennica Gehrmanista tehty video.

Uutiskirjeet tavoittivat asiakkaita ja kontakteja aiempaakin tiiviimmin

Music Finlandin promootiouutiskirjeet kertovat alan kansainvälisille ammattilaisille suomalaisen musiikin ajankohtaisista ilmiöistä englanniksi. Music Finlandin promootiouutiskirjeitä ovat Music Finland News (noin 1600 vastaanottajaa) sekä klassisen ja nykymusiikin uutisista kertova Contemporary & Classical News (noin 900 vastaanottajaa) joita lähetettiin menneen vuoden aikana yhteensä kuusi kappaletta. Suomalaisille asiakkaillemme suunnatussa Musiikkivienti-uutiskirjeessä kerrotaan esimerkiksi omista asiakastilaisuuksistamme, palveluistamme, rahoitusmahdollisuuksista sekä ajankohtaisista vientihankkeista. Vuoden 2021 aikana Musiikkivienti-uutiskirjettä lähetettiin yhteensä 20 kertaa (edeltävänä vuonna lähetettyjen kirjeiden määrä oli 21) noin 900 vastaanottajalle.

FMQ

FMQ (Finnish Music Quarterly) -lehti on itsenäinen yksikkö, jolla on oma toimitus sekä asiantuntijoista koostuva riippumaton toimitusneuvosto. Vuonna 1984 perustettu FMQ toimii hallinnollisesti Music Finlandin alaisuudessa.

Vuonna 2021 opetus- ja kulttuuriministeriö pienensi avustustaan FMQ:lle, minkä seurauksena julkaisujen määrää jouduttiin vähentämään. Tästä huolimatta lukijamäärä verkkosivuilla pysyi lähes entisellään. Uuden strategian toimeenpanoa jatkettiin edelleen yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa mm. kartoittamalla erilaisia vaihtoehtoisia rahoitusmalleja sekä julkaisijatahoja.

Vuoden 2021 aikana FMQ julkaisi verkkosivuillaan keskimäärin kaksi uutta juttua (artikkeleita, kolumneja, konserttiarvioita) tai juttukokonaisuutta (levyarviokoosteet) sekä yhden arkistojutun kuukaudessa. Neljänä kuukautena verkossa julkaistiin laajempi Special Feature -teemakokonaisuus. FMQ:n julkaisuista viestittiin lehden omilla sosiaalisen median kanavilla (Facebook, Twitter) sekä kuukausittaisessa sähköisessä uutiskirjeessä.

Vuoden 2021 Special Feature -kokonaisuuksien teemoja olivat musiikki ja politiikka, musiikin muuttuvat (fyysiset ja virtuaali-) tilat, tulonmuodostus ja rahoitusmallit musiikkialalla sekä musiikki postnormaalissa ajassa. Näissä kokonaisuuksissa yhdistäväksi teemaksi nousivat musiikinalan jälleenrakennus ja tulevien trendien ennakointi. Muita FMQ:ssa vuonna 2021 käsiteltyjä aiheita olivat muun muassa kapellimestarikoulutus Suomessa, freelancereiden tilanne pandemia-aikana, sekä 40 vuotta täyttänyt Tampere Jazz Happening. Kolumneja lehteen kirjoittivat muun muassa Kalevi Aho, Elena Mîndru, Anna Näkkäläjärvi-Länsman, Aulis Sallinen ja Sauli Zinovjev.

Joulukuussa ilmestyneeseen laajaan ja näyttävään painettuun lehteen koottiin jälleen FMQ:n verkkosivuilla vuoden aikana ilmestyneiden juttujen parhaimmistoa.

Verkostot

Music Finland osallistuu kulttuurialan kansainvälistämiseen ja luovan talouden kehittämiseen useiden suomalaisten ja kansainvälisten verkostojen jäsenenä. Kotimaan verkostoista osallistuimme aktiivisesti muun muassa taiteen tiedotuskeskusten verkosto TAIVE:n sekä eri alojen vienninedistämistoimijoiden yhteistyöverkosto KV-foorumin toimintaan. Music Finland käy myös luennoimassa suomalaisen musiikin kansainvälistymisestä eri organisaatioissa, oppilaitoksissa, yhteisöissä ja yrityksissä.

Kansainvälisistä verkostoista aktiivisimpia ovat pohjoismaisten musiikkivientitoimistojen yhteistyöverkosto NOMEX, jonka kanssa tuotetaan yhteispohjoismaisia vientimatkoja sekä Ja Ja Ja -klubia sekä eurooppalaisten musiikkivientitoimistojen verkosto EMEE:n jäsenenä. Vuonna 2021 Music Finland oli partnerina Euroopan komission rahoittamassa EMX-hankkeessa, jossa on tavoitteena eurooppalaisen yhteistyön voimin vahvistaa vientiosaamista ja löytää yhteisiä operatiivisia työkaluja eurooppalaisen musiikkiviennin kehittämiseksi. Music Finlandin myös IAMIC:n (International Association of Music Information Centres) jäsen. Vuosina 2019–2022 olemme lisäksi kumppanuusmaa Celtic Connections -festivaalin Showcase Scotland -maailmanmusiikkitapahtumassa.

Music Finlandin henkilökunta oli mukana myös useissa eri ohjausryhmissä ja hallintoelimissä, kuten Suomen maakuvatyötä linjaavassa Finland Promotion Boardissa, Luovan talouden tiekartta -ohjausryhmässä, Business Finlandin South By Southwest -ohjausryhmässä, Musiikki & Media -tapahtuman hallituksessa, EU:n Luova Eurooppa -ohjelman asiantuntijaryhmässä sekä Suomen musiikkikirjastoyhdistyksen hallituksessa. Lisäksi Music Finland osallistui syksyllä niin kutsutun Lintilän työryhmän eli pyöreän pöydän työryhmän keskusteluihin luovien alojen monistettavien sisältöjen liiketoiminnan kehittämiseksi.

Vuoden 2021 hankkeiden muita keskeisiä yhteistyökumppaneita olivat Business Finland muun muassa yhteisellä South By Southwest -hankkeen tiimoilta tai brittiläinen Musically, joka oli partnerina Fast Track -yrityskiihdyttämössä. Music Finland on myös yksi loppuvuodesta 2021 perustetun European Music Tech Network -verkoston perustajajäsenistä.

Vuonna 2021 Music Finland toimi myös verkoston kokoajana muun muassa keräämällä yhteen Suomalaisen musiikkialan yhteistä ääntä; jäsenjärjestöjen lisäksi yhteistyö tiivistyi vahvasti muun muassa Musiikin Edistämissäätiön, LiveFIN ry:n, Tapahtumateollisuus ry:n, Kulta ry:n, Taiteen Edistämiskeskus TAIKE:n, Suomen Sinfoniaorkesterit SUOSIO ry:n, Suomen Managerifoorumin sekä Kuntaliiton kanssa. Music Finland organisoi myös 52 suomalaisen kulttuuri- ja tapahtuma-alan yhteisen julkilausuman Helsingin Sanomiin yleisötapahtumien yhdenvertaisesta kohtelusta.

Vaikuttaminen

Suomalaisen musiikin kansainvälistymisen tärkeyden ja viennin potentiaalin osoittaminen ja viestiminen lukeutuvat Music Finlandin perustehtäviin. Olemme jatkuvasti dialogissa eri sidosryhmien, kuten ministeriöiden sekä poliittisten päättäjien kanssa – mikä korostui pandemiavuoden aikana voimakkaasti. Haemme yhdessä ratkaisuja ja etsimme uusia toimintamalleja, jotka parhaiten tukevat suomalaisen musiikin menestymistä ja elinvoimaisuutta, ja sitä kautta edistävät sekä suomalaista kulttuuria että kansantaloutta.

Toiminnanjohtaja on jäsenenä luovien alojen yritysten kasvua, kilpailukykyä ja työpaikkoja edistävän Luovan Talouden tiekartta -hankkeen ohjausryhmän sekä Suomen maakuvaa linjaavan Finlandin Promotion Boardin johtoryhmän jäsen. Lisäksi toiminnanjohtaja kutsuttiin ministeri Mika Lintilän pyöreän pöydän keskustelujen sarjaan, jossa analysoitiin keinoja luovien alojen kansainvälistymisen vauhdittamiseksi.

Toiminnanjohtaja neuvotteli myös taiteen tiedotuskeskusten TAIVE-verkoston puheenjohtajana kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministerin kanssa musiikkiviennin asemoimisesta osaksi Suomen kokonaisvientiä.

Koronakriisin aikana Music Finland toimi Suomen musiikkialan yhteisen äänen kokoajana ja viestinviejänä. Kokosimme huhtikuusta 2020 lähtien suomalaisen musiikkialan kokonaisuuden tilannekuvaa: Music Finland keräsi ja analysoi eri sektoreiden arviot tulonmenetyksistä ja pitkän tähtäimen kerrannaisvaikutuksista sekä kokosi musiikkialan toimijoiden toimenpide-ehdotuksia valtiovallalle. Tilannekuvaa sekä toimenpide-ehdotuksia päivitettiin pandemiatilanteen aiheuttamien kokoontumisrajoitusten, tapahtumien järjestämisestä annettujen suositusten ja kieltojen sekä kansainvälistä liikkuvuutta rajoittavien suositusten mukaisesti. Kansainvälinen dialogi oli keskeisessä roolissa erilaisten ratkaisumallien etsimisessä ja vertailuanalyysissä.

Toiminnanjohtajamme Kaisa Rönkkö oli koko kriisin ajan yhteydessä keskeisiin ministeriöihin tavaten muun muassa kaksi kertaa pääministeri Sanna Marinia sekä useaan kertaan tiede- ja kulttuuriministeriä, työ- ja elinkeinoministeriä, sisäministeriä ja ulkoministeriä sekä pitämällä tiivistä yhteyttä heidän avustajiinsa sekä valtiosihteereihinsä. Lisäksi toiminnanjohtajaa kuultiin valiokunnissa ja puolueiden eduskuntaryhmissä. Rönkkö puhui alan tilanteesta myös lukemattomille suomalaismedioille sekä antoi asiantuntijalausuntoja pandemia-ajan vaikutuksista ja toimenpide-ehdotuksista muun muassa Yleisradion ja MTV:n uutis- ja ajankohtaislähetyksissä. Music Finland toimi vaikuttajaviestinnässä kiinteässä yhteistyössä muun muassa LiveFIN ry:n, Managerifoorumin, Musiikin Edistämissäätiön, Tapahtumateollisuus ry:n ja Kulta ry:n kanssa viestien koordinoimiseksi sekä musiikkialan äänen esilletuomiseksi.

Music Finlandilla oli tärkeä rooli paitsi tapahtuma- ja kulttuurialaa koskevassa keskustelussa liittyen pandemia-ajan tukiin ja elvytykseen (ns. exit plan hallitussa viranomaisyhteistyössä), myös musiikkialan kasvumahdollisuuksien analysoimisessa ja niistä viestimisessä.