Suomalainen musiikkivienti kasvoi vuonna 2024, ja nostetta oli niin elävän musiikin viennissä, tekijänoikeustuloissa kuin popmusiikin teosviennissä. Musiikkiviennin kenttä on kirjava ja monipuolinen, ja kansainvälistymistä tapahtuu eri mittakaavoissa, toimintaympäristöissä ja uran vaiheissa.
Tuoreet selvitykset sekä isoimmat vuoden 2024 vienti-ilmiöt muistuttavat kuitenkin erityisesti yhdestä toistuvasta piirteestä: musiikkivientiä tehdään pitkällä aikajänteellä. Kansainvälisen huomion ja tulovirtojen juuret saattavat olla vuosien tai vuosikymmenien takana, ja toisaalta juuri tällä hetkellä luodaan pohjaa tulevien vuosien ja vuosikymmenten uusille menestystarinoille.
Musiikkivienti jatkoi kasvusuunnassa vuonna 2024
Suomalaisen musiikkiviennin arvo vuonna 2024 oli 149,8 miljoonaa euroa eli noin kahdeksan prosenttia edellisvuotta enemmän.
Musiikkiviennin ydinalueisiin luetaan elävä musiikki (10,1 miljoonaa euroa), äänitevienti (8,1 miljoonaa euroa), tekijänoikeustulot (8,5 miljoonaa euroa) sekä musiikkialan muut vientitulot (1,6 miljoonaa euroa). Suurimpana osa-alueena pysyi elävä musiikki, jonka arvo kasvoi nyt 12 prosentilla. Suhteessa eniten kasvoivat tekijänoikeustulot, joita tilitettiin Suomeen 13 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kaikkiaan ydinalueiden viennistä tuli Suomeen vuonna 2024 yhtensä 28,3 miljoonaa euroa eli noin yhdeksän prosenttia edellisvuotta enemmän.
Ydinalueiden lisäksi musiikkiviennin arvoon lasketaan mukaan myös esimerkiksi musiikkisovellukset ja musiikkiteknologia. Digitaalisten musiikkipalveluiden kasvun myötä myös näiden muiden musiikkiin liittyvien tavaroiden ja palveluiden viennin Suomeen tuottama tulo kasvoi entisestään 121,5 miljoonaan euroon.
- Lue koko tutkimusjulkaisu: Musiikkiviennin arvo 2024
Biisiviennin tulokset näkyvät esimerkiksi K-popissa ja Euroviisuissa
Vuosittaisessa Popmusiikin teosvienti -selvityksessä listataan suomalaisten musiikintekijöiden kansainvälisiä julkaisuja sekä biisiviennissä mukana olevien tekijöiden määrää. Vuodelle 2024 tilastoitiin nyt 169 uutta ulkomaisille artisteille tehtyä julkaisua, mikä on jälleen enemmän kuin aiempina vuosina. Pitkäjänteinen yhteistyö tuotti menestyksiä erityisesti Aasiassa, jossa korealaisartisti Yeonjunin esittämä Ggum (suomalaistekijöinä Teemu Brunila ja Jurek Reunamäki) keräsi suoratoistokuunteluita ja listasijoituksia. Myös monet muut Aasian markkinoille suunnatut kappaleet näkyivät myynti- ja radiosoittolistoilla myös yli markkina-alueiden rajojen.
Euroopassa isoimmat teosvientimenestykset kytkeytyivät Eurovision laulukilpailuihin, esimerkkeinä vuoden lopulla julkaistu Tommy Cashin Espresso Macchiato, joka edusti Viroa Euroviisuissa vuonna 2025, sekä Isaakin Always on the run, joka edusti Saksaa vuonna 2024.
Biisiviennin tilastoa on tuotettu nyt jo noin kymmenen vuoden ajan, ja tiedossa on kappaleita vuodesta 2009 alkaen. Nyt vuonna 2024 julkaistuja kappaleita on ollut tekemässä 87 eri tekijää. Menestyskappaleita on kirjoitettu aiempina vuosina esimerkiksi Jason Derulolle, Tiëstolle, Karol G:lle, JP Cooperille kuten myös korealaisyhtye Twicelle ja nigerialaisartisti Burna Boylle.
- Lue koko tutkimusjulkaisu: Popmusiikin teosvienti 2024
Kapellimestareille ja säveltäjille maailmanlaajuista huomiota
Miten suomalainen taidemusiikki sitten näkyi kansainvälisellä kentällä vuoden 2024 aikana? Maailmanlaajuista näkyvyyttä saivat musiikkiviennin jo kokeneet kärkinimet, mutta rinnalla myös monen uudemman tulokkaan urat etenivät vauhdilla.
Keväällä 2024 kapellimestari ja säveltäjä Esa-Pekka Salonen sai maailman arvostetuimpiin musiikkipalkintoihin kuuluvan Polar Music Prizen, jota nimitetään myös klassisen musiikin Nobel-palkinnoksi. Palkinto myönnetään vuosittain osoituksena merkittävästä saavutuksesta tai rajoja ylittävästä musiikillisesta toiminnasta. Salosen pitkän kansainvälisen uran hedelmiä poimittiin myös Grammy-palkintogaalassa, jossa hän sai Grammy-palkinnon Kaija Saariahon Adriana Mater -oopperan levytyksestä.
Salosen ja muiden suomalaisten klassisen musiikin tähtien vanavedessä uraa tekevät nyt myös uudet sukupolvet. 29-vuotiasta nousukiidossa olevaa kapellimestaria Klaus Mäkelää kuultiin kesällä 2024 esimerkiksi Pariisin Olympialaisten avajaisissa. Vielä nuoremmista kapellimestareista urallaan eteni vahvasti Tarmo Peltokoski, joka esimerkiksi valittiin yhdeksi Classic FM:n vuoden 2024 ”Rising Stars” -muusikoista, sai levytyssopimuksen Deutsche Grammophonille ja nimitettiin Hong Kong Philharmonicin musiikilliseksi johtajaksi vuodesta 2026 alkaen. Suomalaisten säveltäjien teoksista voi mainita esimerkkinä Sauli Zinovjevin Batterian, joka sai positiivista huomiota Chicagon ensiesityksessään ja maininnan jopa vuoden parhaana kantaesityksenä. Laajemmin suomalainen nykymusiikki näyttäytyi loppuvuonna 2024 Huddersfieldin nykymusiikkifestivaalilla.
Elektronisen musiikin kestohitit ja uudet tuulet
Pitkät urat ovat kantaneet hedelmää myös muissa genreissä. Lokakuussa 2024 viettivät 25-vuotispäiviään kaksi suomalaista musiikkivientimenestystä: Daruden Sandstorm sekä Bomfunk MC’sin Freestyler. Vaikka kappaleet syntyivät ja saavuttivat asemansa jo ennen suoratoistoaikaa, niitä kuunnellaan edelleen pelkästään Spotifyssa kymmeniä miljoonia kertoja vuosittain. Tähän mennessä Sandstormia on kuunneltu Spotifyssa lähes 550 miljoonaa kertaa, ja Freestyler puolestaan on katsottu Youtubessa jo lähes 500 miljoonaa kertaa. Uuttakin huomiota kappaleet saavat jatkuvasti: myös Sandstorm soi vuonna 2024 Pariisin Olympialaisten avajaisissa ja Freestyler puolestaan jatkaa elämäänsä myös uusina versioina. Sandstorm näkyy myös Teoston tilastoissa ylivoimaisesti eniten ulkomailla esityskertoja saaneena kappaleena.
Kestosuosikeille syntyy kuitenkin vahvoja uusia haastajia EDM-genressä. DJ FKU:n/Skorden suosituin kappale Tuca Donca on kerännyt parissa vuodessa jo yli 300 miljoonaa Spotify-toistoa ja artistilla on yli viisi miljoonaa kuukausikuuntelijaa Spotifyssa. Suomalaisen tuottajakollektiivin Luxonia Familyn kokoamalla suosituimpien suomalaisten EDM-artistien listalla peräti seitsemän ylittää tällä hetkellä miljoonan kuukausikuuntelijan rajan – DJ FKU:n, Skorden ja Daruden lisäksi Robbe, Janji, YOTTO ja Yes Yes.
Kiertueilla niin metallia kuin muutakin
Entä suomalainen metalli, joka on ollut jo pitkään suomalaisen musiikkiviennin keskiössä? Bändit kiertävät edelleen ahkerasti eri puolilla maailmaa. Eri lähteistä on löydettävissä Korpiklaanilta ainakin 79 ulkomaanesiintymistä vuonna 2024, Apocalypticalta 67, Blind Channelilta 66 ja Battle Beastiltä 64. Yli 20 ulkomaan keikan menevät myös ainakin Insomnium, Amorphis, Lordi, Wolfheart, Beast in Black, Finntroll, Omnium Gatherum sekä Oranssi Pazuzu. Suomalaisen metallin kansainvälinen profiili on siis hyvin vahva, ja kansainväliset markkinat ulottuvat vuoden 2024 keikkakalentereiden perusteella Euroopan lisäksi myös vahvasti Pohjois- ja Etelä-Amerikan eri maihin sekä Japaniin.
Myös metalligenren ulkopuolella konserttilavoja kierrettiin aktiivisesti vuonna 2024. Rock-yhtyeistä esimerkkinä voi mainita Moon Shotin (jolle setlist.fm listaa vuodelle 17 ulkomaan keikkaa), jazzista taas pianisti Iiro Rantalan (kalenterissa yli 30 ulkomaan konserttia) sekä saksofonistit Linda Fredrikssonin ja Adele Sauroksen. Trumpetisti Verneri Pohjola esiintyi paitsi omien yhtyeidensä kanssa myös Statskapelle Berlinin solistina Kaija Saariahon Hush-teoksessa. Kansanmuusikoista aktiivisesti ulkomailla kiersivät ainakin Maija Kauhanen ja Johanna Juhola.
Myöskään suomen kieli ei ole ollut enää vuonna 2024 este kansainväliselle suosiolle. Eurooppaa kiersivät niin Maustetytöt kuin Käärijä, joilla molemmilla oli Suomen ulkopuolella parikymmentä esiintymistä.
Musiikkiviennin ja teosviennin tilastoista
Musiikkiviennillä tarkoitetaan suomalaisten tai Suomesta käsin vakituisesti toimivien henkilöiden ja organisaatioiden harjoittamaa musiikkiin liittyvää toimintaa, joka on suunnattu Suomen rajojen ulkopuolelle tai joka tuottaa tuloja ulkomailta. Musiikkiviennin markkina-arvoon lasketaan tästä toiminnasta Suomeen tuloutuvan rahavirran määrä eli suomalaisten musiikkialan yritysten ja yksityishenkilöiden ulkomailta saamat tulot.
Popmusiikin teosviennin tilastossa listataan suomalaisten musiikintekijöiden kansainvälisesti julkaistut popkappaleet, joiden esittäjänä ovat ulkomaiset artistit. Vuodesta 2006 alkaen tiedossa on 1334 kriteerit täyttävää kappaletta, joita on ollut tekemässä 255 kansainvälisesti toimivaa musiikintekijää.