Näkymiä musiikkialalta -juttusarjassamme Music Finlandin asiantuntijat perehtyvät musiikkialan ajankohtaisiin ilmiöihin ja tulevaisuudennäkymiin. Ensimmäisessä artikkelissa tutkimuspäällikkö Merja Hottinen valottaa musiikkialaan lähivuosina eniten vaikuttavia suurtrendejä.

Vuosi 2020 oli musiikkialalle monella tapaa muutosten vuosi. Paljon tapahtui pakolla, kun koronapandemia sulki musiikkialan suuren tulonlähteen, elävän musiikin tapahtumat. Kriisitilanteessa tilalle nousi samalla myös uutta, palvelemaan toisaalta kuluttajien, toisaalta tulonlähteensä kadottaneiden artistien tarpeita.

Digitaalinen kulutus on vaikuttanut kasvaneen, ja teknologia on tullut avuksi myös musiikin tekemisessä, livekokemuksen välittämisessä videostriimein kuten myös suoraan faneilta artisteille suunnattujen ansaintaväylien kehittämisessä.

Millainen rooli näillä uusilla tavoilla on musiikkialan tulevaisuudessa? Tulevatko ne muuttamaan musiikkialaa pidemmälläkin aikavälillä? Ainakin media- ja teknologia-analyysiin erikoistunut tutkimusyhtiö Midia ennustaa näiden trendien vain vahvistuvan vuonna 2021. Midia uskoo musiikkialaa leimaavan alkaneena vuonna kuusi eri trendiä, jotka pohjautuvat laajempiin yhteiskunnallisiin metatrendeihin.

Yleisemmistä metatrendeistä merkittävimpänä musiikkialalle Midia pitää immersiivistä verkkoa: jos tietoverkot alkuvaiheissaan olivat tiedon ja sen jälkeen sosiaalisen jakamisen välineitä, nyt ollaan luomassa kokonaan uusia, vain verkkoympäristölle ominaisia tapoja toimia. Midian mukaan uusia ilmiöitä on jo näkyvissä – esimerkkeinä Roblox, TikTok ja Discord – mutta nämä ovat vasta esimakua tulevasta.

Myös musiikkialaa tulee Midian mukaan leimaamaan digitaaliseen, verkkovälitteiseen vuorovaikutukseen pohjautuvien ilmiöiden vahvistuminen. Ensimmäisenä listalla on jo aiemmin paljon puhuttu artistipohjainen ansaintamalli, joka voisi haastaa oikeuksien omistamiseen pohjautuvaa ansaintamallia. Tätä tukee toinen trendi, mikroyhteisöt, jotka mahdollistavat muusikoiden ja fanien yhteisöllisyyden – ja myös suoraan faneilta tulevan rahoituksen.

Pitkä kriisi tarkoittaa valtasuhteiden ja rakenteiden muuttumista sekä seisahtuneen elävän musiikin että pandemiavuoden kiihdyttämien digitaalisten palveluiden kannalta.

Kolmanneksi Midia nostaa esiin teknologisen kehityksen, erityisesti uudet työkalut musiikkituotantoon ja musiikin tekemiseen. Nämä helpottavat esimerkiksi suoraan verkossa työskentelyä sekä yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä.

Teknologiaa hyödyntävät myös livestriimauksen ammattimaistuminen. Jo vuoden 2020 aikana oli nähtävillä, että realliaikaisen suoratoiston fokus siirtyi vähitellen pelkästään yleisön kohtaamisen tarpeesta kohti todellisia ansainta- ja ilmaisumahdollisuuksia, ja trendi tulee Midian mukaan jatkumaan.

Teknologian lisäksi Midia nostaa esiin musiikkioikeuksien omistamiseen liittyvät trendit. Musiikkikatalogit ovat jo nyt houkutteleva omaisuuslaji, jonka arvo tulee toistaiseksi kasvamaan. Samaan aikaan käyttäjäsisältöjen (user-generated content, UGC) merkitys kasvaa, mutta fokus siirtyy toisten sisältöjen jakamisesta kohti uusia, luovia käyttäjäsisältöjä.

Midian ennusteessa ei juuri näy uskoa siihen, että elävä musiikki voisi palata entisellä volyymillään vielä vuonna 2021 – livekokemukset ylipäätään eivät siinä juuri nouse esiin. Muiden medioiden musiikkialaennusteissa keikoille paluu sen sijaan on monesti nostettu keskeiseksi tekijäksi, mutta yksimielisyyttä sen aikataulusta ei näytä syntyneen. Toiset uskovat siihen, että elävän musiikin kenttä alkaa toimia heti kun siihen saadaan lupa, kun taas toiset ennustavat tilanteen vievän pidempään, kunnes uusia tapahtumapaikkoja alkaa syntyä nyt sulkevien tai sulkeneiden tilalle.

Joka tapauksessa pitkä kriisi tarkoittaa valtasuhteiden ja rakenteiden muuttumista sekä seisahtuneen elävän musiikin että pandemiavuoden kiihdyttämien digitaalisten palveluiden kannalta. Tilanne tulee vaikuttamaan sekä musiikkialan ansaintalogiikkaan että kuluttajien musiikkikokemuksiin tulevaisuudessa. Vaikka elävän musiikin erityistä elämyksellisyyttä ei tietoverkon yli pysty tavoittamaan, digitaalisuuden ja teknologian rooli musiikkialan tulevaisuudessa näyttää vain kasvavan.