Pandemian myllätessä musiikkialaa ja siirtäessä jo aikaa sitten sovittuja tapahtumia yhä vain tulevaisuuteen tuntuu uutisointi muista alan ilmiöistä jääneen hieman taka-alalle. Kuitenkin keskustelu esimerkiksi musiikkialan monimuotoisuudesta ja sukupuoleen liittyvistä teemoista ja ongelmista jatkuu ajankohtaisena ja aiheellisena, vaikkakin pitkälti alan kulisseissa.

Sukupuoleen liittyvästä tasa-arvosta ja musiikkialan sukupuolijakaumista tehdään maailmalla koko ajan selvityksiä ja artikkeleita, joiden perusteella ei aina näytä siltä, että tilanne olisi aidosti paranemassa.

Tutkimusta tehdään ja keskustelua käydään jatkuvasti tasa-arvoon ja monimuotoisuuteen liittyvien eri aspektien osalta, ja työtä esimerkiksi ikään, kieleen, ihonväriin, uskontoon ja sukupuolen moninaisuuteen liittyvän yhdenvertaisuuden lisäämiseksi tarvitaan. Tässä artikkelissa on esimerkeiksi nostettu eräitä sukupuoleen liittyviä ajankohtaisia tutkimuksia ja hankkeita maailmalta. Se miten sukupuoli on niissä määritelty vaihtelee raportista, lähdeaineistosta ja hankkeesta riippuen.

Miehet edelleen vallalla artistikentällä ja musiikintekijöinä

Esimerkiksi The University Of Southern Californian tutkimushanke on seurannut jo yhdeksän vuoden ajan artistien, musiikintekijöiden ja tuottajien etnistä ja sukupuolijakaumaa Billboardin vuosittaisella Hot 100 -listalla sekä Grammy-palkintojen populaarimusiikkiin keskittyvien pääkategorioiden ehdokasasettelussa.

Juuri julkaistun uusimman tutkimuksen mukaan miesten osuus Hot 100 -listalle sijoittuneista artisteista ja Grammy-ehdokkaista on pysynyt merkittävästi naisia suurempana koko tarkastelujakson ajan. Tutkittujen joukossa ei vuonna 2020 ollut artisteja, jotka eivät halua sukupuoltaan määriteltävän binäärisesti.

Valoisampia tuoreita tilastoja musiikintekijyyden tasa-arvoon liittyen löytyy Britanniasta, missä naisten osuus biisinkirjoittajista ja säveltäjistä on kasvussa. Näin ollen sukupuolijakauman tasoittumisesta ja myös muiden kuin miestekijöiden sijoittumisesta musiikkialan huipulle on toivoa tulevaisuudessa.

Ehdokasasetelman epätasapainosta huolimatta tuoreimmasta Grammy-gaalasta uutisoitiin nimenomaan naisten keränneen poikkeuksellisesti runsaan määrän palkintoja. Tilastojen valossa aiheen saama huomio on perusteltua, etenkin kun mies- ja naisartistien palkitsemisesta omissa kategorioissaan on Grammy-palkinnoissa luovuttu vuonna 2011. Mainittakoon myös, että Emma-gaalan kategorioista poistettiin vastaavat kategoriat tänä vuonna jaettaviin vuoden 2020 palkintoihin.

Erityisen vähän naisia on The University of Southern Californian tutkimuksen mukaan musiikintekijöiden ja tuottajien joukossa, eivätkä määrät ole nousseet juuri ollenkaan 2010-luvun aikana. Billboardin Hot 100 -laulujen tuottajien joukossa vuonna 2020 naisia oli vain 2%. Häviävän pieni määrä heistä on ei-valkoihoisia naisia, vaikka POC-muusikoiden ja musiikintekijöiden osuus populaarimusiikin huipulla on tutkimuksen mukaan kokonaisuudessaan kasvanut vuodesta 2012 vuoteen 2020.

Valoisampia tuoreita tilastoja musiikintekijyyden tasa-arvoon liittyen löytyy Britanniasta, missä naisten osuus biisinkirjoittajista ja säveltäjistä on kasvussa. Näin ollen sukupuolijakauman tasoittumisesta ja myös muiden kuin miestekijöiden sijoittumisesta musiikkialan huipulle on toivoa tulevaisuudessa, niin kuuntelijamäärien kuin tulonmuodostuksenkin näkökulmasta katsottuna. Suomessakin naisten osuus nuorten musiikintekijöiden ja säveltäjien joukossa on kasvanut, kun vertaillaan vaikkapa Teoston tekijäasiakkaiden ja Suomen Säveltäjät ry:n jäsenistön sukupuolijakaumia aiempiin vuosikymmeniin.

Äitiyden haasteet elävän musiikin kentällä

Entäpä minkälaisia sukupuoleen liittyviä haasteita musiikkialan konventiot voivat aiheuttaa elävän musiikin kentällä työskenteleville? Women in Live Music -yhteisön teettämä kiinnostava selvitys Pregnancy and Motherhood in the Live Music Industry tuo esiin alalla toimivien äitien ja äitiyttä pohtivien äänen. Selvitys julkaistiin kesällä 2020, ja sen mukaan työ miesvaltaisella kentällä vaikuttaa esimerkiksi naisten päätöksiin lasten hankkimisesta. Pääosin eurooppalaisista vastaajista koostuneeseen kyselyyn osallistui 317 elävän musiikin alalla työskentelevää naista.

Osa vastaajista koki, että uran tulee olla tietyssä vaiheessa, jotta perheellistyminen ei vaikuta siihen negatiivisesti. Yli neljännes vastanneista äideistä oli kokenut jopa tarvetta piilotella raskauttaan töissä.

Vastauksista ilmenee, että elävän musiikin ala on erityisesti teknisen tuotannon osalta yhä varsin miehinen. Monet alalla työskentelevät naiset olivat kokeneet työnsä ja työtilanteensa vaikuttavan lasten hankkimiseen liittyviin päätöksiin. Osa vastaajista esimerkiksi koki, että uran tulee olla tietyssä vaiheessa, jotta perheellistyminen ei vaikuta siihen negatiivisesti. Yli neljännes kyselyyn vastanneista äideistä oli kokenut jopa tarvetta piilotella raskauttaan töissä, ja moni kertoi vaikeuksista sovittaa työtä elävän musiikin kentällä yhteen vanhemmuuden kanssa.

Äitiyttä ei elävän musiikin kentällä onneksi koeta uran kannalta pelkästään negatiiviseksi asiaksi. Yhä vallitsevista ennakkoluuloista, peloista ja nimenomaan äiteihin kohdistuvista ristipaineista huolimatta selvityksessä ilmeni, että moni oli saanut työssään tukea raskauteen ja vanhemmuuteen liittyvissä tilanteissa, ja 85 % kyselyyn vastanneista äideistä oli pystynyt palaamaan töihin lapsensaannin jälkeen.

Tutkimukset herättävät kysymyksiä siitä, miten koronaviruspandemia on mahtanut vaikuttaa musikkojen ja tapahtuma-alalla työskentelevien suunnitelmiin ja haaveisiin lastensaamisesta. Onko meneillään musiikkialan vauvabuumi, vai onko jo vuoden jatkuneella sulkutilalla ja epävarmoilla tulevaisuudennäkymillä ollut pikemminkin jarruttava ja lannistava vaikutus perheellistymiseen? Korostuvatko mahdolliset vaikutukset erityisesti alalla työskentelevien naisten keskuudessa? Ja ylipäätään: onko ala entistä miesvaltaisempi vai tasa-arvoisempi, kun tilanne palautuu?

Tasa-arvoa lisääville hankkeille on edelleen tarvetta

Tasa-arvon lisäämiseksi musiikkialalla on meneillään useita hankkeita, joista yksi tunnetuimmista lienee EU:n tukema, kaikki genret kattava Keychange. Suomesta siinä mukana ovat IDA Radio, Ruisrock, Musiikki & Media, Lost in Music ja Flow Festival.

Paikallisemmista hankkeista käy esimerkkinä vastikään Britanniassa käynnistetty Moving The Needle, jonka tavoitteena on kasvattaa naisten määrää musiikkialan johtotehtävissä. Hankkeessa kiinnitetään huomiota diversiteetin lisäämiseen laajemminkin.

Naisten ja muunsukupuolisten keskinäiselle verkostoitumiselle ja tuelle tuntuu myös yhä olevan tarvetta ja kysyntää, mistä yhtenä esimerkkinä mainittakoon Facebookissa vireästi toimiva Suomen Musamimmit -ryhmä. Sukupuolista tasa-arvoa ovat aktiivisesti pitäneet esillä monet kotimaiset tahot, kuten Teosto ja Suomen Säveltäjät ry, jälkimmäinen esimerkiksi Yhdenvertaisesti säveltäen -hankkeen puitteissa.