Suomalainen musiikkivienti jatkoi kasvusuunnassa vuonna 2024 ja on nyt kokonaisarvoltaan 149,8 miljoonaa euroa.
Kasvu oli vahvinta elävän musiikin sektorilla, jonka vienti kasvoi 12 prosentilla, sekä tekijänoikeustuloissa, joita tilitettiin ulkomailta Suomeen 13 prosenttia edellisvuotta enemmän. Myös äänitteiden vienti kasvoi, ja niistä vientituloja Suomeen kertyi 8,1 miljoonaa euroa. Musiikkialan muut vientitulot – esimerkiksi sävellys- ja tuottajapalkkiot, nuottien myynti ja vuokraus, oheistuotteet ja mainossopimukset – olivat vuonna 2024 noin 1,6 miljoonaa euroa.
Yhteensä musiikkialan ydinalueiden viennistä kertyi tuloja vuonna 2024 yhteensä 28,3 miljoonaa euroa, joka on yli yhdeksän prosenttia edellisvuotta enemmän.
Myös musiikkialaan liittyvien muiden tavaroiden ja palveluiden vienti jatkoi kasvuaan. Tähän kategoriaan kuuluvat musiikkisovellukset, palvelut ja teknologia, esimerkiksi äänentoistoon liittyvät ammattilaislaitteet sekä digitaaliset palvelut. Vuonna 2024 digitaalisten palveluiden vienti jatkoi vahvaa kasvuaan ja myös äänentoiston ammattilaislaitteiden vienti on jälleen kasvu-uralla. Sektorin viennin arvo oli vuonna 2024 kaikkiaan 121,5 miljoonaa euroa.
Kaikki alueet yhteen laskien Suomen musiikkiviennin arvo vuonna 2024 oli kahdeksan prosenttia edellisvuotta suurempi, 149,8 miljoonaa euroa.
Musiikkiviennillä tarkoitetaan suomalaisten tai Suomesta käsin vakituisesti toimivien henkilöiden ja organisaatioiden harjoittamaa musiikkiin liittyvää toimintaa, joka on suunnattu Suomen rajojen ulkopuolelle tai joka tuottaa tuloja ulkomailta. Musiikkiviennin markkina-arvoon lasketaan tästä toiminnasta Suomeen tuloutuvan rahavirran määrä eli suomalaisten musiikkialan yritysten ja yksityishenkilöiden ulkomailta saamat tulot.
Musiikkiviennin arvo on kerätty samalla menetelmällä kuin viime vuonna. Laskelman pohjana ovat alan järjestöiltä ja yrityksiltä saadut tiedot. Viime vuoden tapaan suoraan alan yrityksiltä kerättyjen vientitietojen lisäksi on tukeuduttu myös julkisiin rekisteritietoihin, kuten yritysten talouslukuihin. Lisäksi mukana on asiantuntija-arvioina kerättyjä tietoja, ja myös asiantuntijahaastatteluja on hyödynnetty arvioiden tarkentamisessa. Tiedot ovat keränneet tutkimuspäällikkö Merja Hottinen Music Finlandista sekä tutkija Tuomas Ilmavirta, joka on myös vastannut asiantuntija-arvioinnista sekä raportin kirjoittamisesta.
Musiikkiviennin ydinalueet
Musiikkiviennin ydinalueisiin lasketaan suoraan musiikkiteoksiin ja niiden esittämiseen liittyvät tulot. Näitä kertyy elävästä musiikista, äänitteistä, tekijänoikeuksista sekä erottamattomasti näihin liittyvistä tuloista, kuten nuottien myynnistä ja vuokrauksesta, sävellys- ja tuotantopalkkioista sekä oheistuotteiden myynnistä.
Musiikin ydinalueiden viennistä tuloutui Suomeen vuonna 2024 noin 28,3 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen verrattuna kertyi 9,3 prosenttia. Viennin vetureina toimivat vahvasti kasvaneet tekijänoikeudet sekä elävä musiikki.
Elävän musiikin viennin tulot koostuvat esimerkiksi suomalaisartistien ulkomailta saamista esiintymispalkkioista ja ulkomaisten asiakkaiden ostamista lipuista Suomessa järjestettyihin konsertteihin ja musiikkitapahtumiin. Vuonna 2024 elävän musiikin vienti kasvoi 12 prosenttia tuoden Suomeen tuloja noin 10,1 miljoonaa euroa. Erityisen selkeästi kasvoivat kotimaiset elävän musiikin tapahtumat, mutta myös suomalaisten artistien ja yhtyeiden esiintymispalkkiot ulkomailta jatkoivat vahvaa kasvua vuonna 2024. Koronapandemiaa edeltäviä vientilukuja ei kuitenkaan ole vielä saavutettu.
Äänitteiden osalta vientituloiksi lasketaan suomalaisille oikeudenomistajille ulkomailta palautuvat korvaukset, jotka muodostuvat sekä fyysisestä levymyynnistä että digitaalisesta kulutuksesta. Äänitemarkkina on kasvanut viime vuosina pienin mutta varmoin askelin ajureinaan ennen kaikkea suoratoisto, mutta myös vinyylimyynti. Vaikka aiempina vuosina mukavasti kasvanut vinyylivienti vaikuttaa vetäneen hiukan henkeä vuonna 2024, kaikkiaan suomalaisen ääniteviennin arvo kasvoi noin viisi prosenttia 8,1 miljoonaan euroon.
Tekijänoikeustuloja ulkomailta kertyy konserteista, äänitteistä sekä musiikin käytöstä niin mediassa kuin verkossa. Tekijänoikeustulojen vienti kasvoi vahvasti vuonna 2024. Ulkomailta tilitettiin Suomeen noin 13 prosenttia vuotta 2023 enemmän tekijänoikeustuloja. Tekijänoikeustulojen melko suureen vuosittaiseen vaihteluun vaikuttaa esimerkiksi tuloutusten viiveet sekä joidenkin tuloerien kasaantuminen tietyille vuosille. Vuonna 2024 sekä musiikkikustantajien suoraan keräämät tulot että tekijänoikeusjärjestöjen keräämät ulkomaankorvaukset kasvoivat selvästi, ja kaikkiaan tekijänoikeustuloja tilitettiin Suomeen ulkomailta noin 8,5 miljoonaa euroa.
Muut vientitulot ovat tuloja, jotka liittyvät erottamattomasti edellä esitettyihin musiikkiviennin ydinalueisiin mutta joita ei voida liittää suoraan mihinkään näistä. Tulot koostuvat esimerkiksi sävellys- ja tuotantopalkkioista, nuottien myynnistä ja vuokrauksesta, oheistuotteiden myynnistä, studiopalveluista tai mainossopimuksista. Muita vientituloja tilitettiin Suomeen vuonna 2024 noin prosentti edellisvuotta enemmän, 1,6 miljoonaa euroa.
Muiden musiikkiin liittyvien tavaroiden ja palveluiden vienti
Musiikkiviennin kokonaisarvosta suurin osa on viime vuosina koostunut kategoriasta muut tavarat ja palvelut. Tähän viennin kategoriaan lasketaan esimerkiksi kuluttajille ja yrityksille suunnatut digitaaliset musiikkipalvelut sekä soittimet, äänentoistoteknologia ja -laitteet.
Erityisesti digitaalisten musiikkipalveluiden alalla on useita viime vuosina vahvasti kasvaneita suomalaisyrityksiä, jotka näyttävät vakiinnuttaneen asemansa kansainvälisillä markkinoilla. Vuonna 2024 musiikkialan muiden tavaroiden ja palveluiden viennin arvo kasvoi kahdeksan prosenttia ja oli kokonaisuudessaan noin 121,5 miljoonaa euroa.
Kaikki sektorit mukaan laskettuna Suomen musiikkiviennin kokonaisarvo oli vuonna 2024 noin 149,8 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen kertyi 8 prosenttia.
Musiikkiviennin kohdealueet
Suomalaisesta musiikkiviennistä noin kolme neljäsosaa on kohdistunut viime vuosina Eurooppaan. Tärkeimpiä vientialueita ovat Pohjoismaat sekä saksankielinen Eurooppa. Myös Iso-Britanniaan sekä BeNeLux-maihin viedään paljon suomalaista musiikkia. Euroopan ulkopuolella Pohjois-Amerikka on tärkein suomalaismusiikin vientialue. Musiikkiteknologian ja digitaalisten palveluiden osalta Pohjois-Amerikka on suurin vientimarkkina kattaen noin kolmanneksen kokonaisviennistä. Myös Etelä-Amerikkaan viedään paljon suomalaista musiikkiteknologiaa ja digitaalisia palveluita.
.
Näin tutkimus tehtiin: Musiikkiviennin arvon tutkimusmenetelmä
Musiikkiviennillä tarkoitetaan suomalaisten tai Suomesta käsin vakituisesti toimivien henkilöiden ja organisaatioiden harjoittamaa musiikkiteollisuuden ydinalueisiin liittyvää toimintaa, joka on suunnattu Suomen rajojen ulkopuolelle tai joka tuottaa tuloja ulkomailta. Musiikkiviennin markkina-arvolla tarkoitetaan tästä toiminnasta Suomeen palautuvan rahavirran määrä.
Musiikkiviennin markkina-arvo on asiantuntija-arvio, jonka keskeisinä lähteinä ovat alan järjestöt, julkiset rekisteritiedot, asiantuntijahaastattelut ja -arviot sekä Music Finlandin toteuttama kysely alan yrityksille.
Tutkimuksessa tarkastellaan seuraavia musiikkiviennin osa-alueita.
1. Elävän musiikin tulot koostuvat pääasiassa lipputuloista ja ulkomailla tapahtuneista esiintymisistä maksetuista palkkioista. Tähän alueeseen lukeutuvat lisäksi muun muassa ohjelmatoimistojen ja agenttien palkkiot sekä kotimaisten festivaalien lipunmyynti ulkomaille. Kokonaissumman pohjana on hyödynnetty alan yrityksille ja toimijoille suunnatuista kyselyistä saatuja tietoja, joita on täydennetty asiantuntija-arvioin, sekä alan yritysten liikevaihtotietoja.
2. Äänitetulot koostuvat sekä fyysisten että digitaalisten äänitteiden vähittäismyynnistä ja mainostuotoista. Lisäksi mukaan on laskettu äänitteiden lisensointi ulkomaisille levy-yhtiöille sekä äänitteiden lisensointi ja synkronointi ulkomaisiin tv-ohjelmiin, elokuviin, mainoksiin ja peleihin. Äänitteitä koskevat tiedot perustuvat alan yrityksiltä ja yksittäisiltä toimijoilta saatuihin tietoihin, alan yritysten liikevaihtotietoihin sekä asiantuntija-arvioihin.
3. Tekijänoikeuskorvaukset koostuvat pääasiassa tekijänoikeusjärjestöjen ulkomailla tapahtuneesta teosten ja äänitteiden käytöstä keräämistä ja tilittämistä esitys- ja tallennusoikeuskorvauksista. Lisäksi tähän ryhmään kuuluvat musiikkikustantajien lisensoimat graafiset, synkronointi- ja ns. suuret oikeudet sekä yksittäisten oikeudenomistajien suoraan lisensoimat oikeudet. Tekijänoikeuksia koskevat tiedot on koostettu pääosin Suomen musiikkikustantajat ry:n, Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry:n sekä Tekijänoikeusjärjestö Gramex ry:n toimittamista tai julkaisemista luvuista. Mukana voi olla myös em. järjestöjen ohi tilitettyjä suoralisensointeja ja tekijänoikeuskorvauksia.
4. Muut vientitulot ovat tuloja, jotka liittyvät erottamattomasti muihin edellä esitettyihin musiikkiteollisuuden ydinalueisiin, mutta joita ei voida jakaa perustellusti näiden kesken. Tällaisia ovat muun muassa kansainväliset apurahat ja tuet, nuottimyynti ja -vuokraus, oheistuotteet eli merchandise, pelimusiikki, studiovuokrat (kun tilaajana on ulkomainen taho), tilaussävellyspalkkiot ja tuottajien palkkiot. Muut vientitulot -ryhmää koskevat tiedot on kerätty alan yrityksiltä sekä yksittäisiltä toimijoilta, ja kyselyn tietoja on täydennetty asiantuntijahaastatteluin ja -arvioin.
5. Muut tavarat ja palvelut ovat tuloja, jotka liittyvät musiikkiin, mutta eivät ole riippuvaisia muiden osa-alueiden aktiivisuudesta ja liiketoiminnasta. Näitä ovat muun muassa soittimet, musiikkilaitteet, musiikkiohjelmistot ja -sovellukset, soittimet, yritysten tuottamat musiikkiin liittyvät sekalaiset palvelut ja teknologia. Muut tavarat ja palvelut -ryhmää koskevat tiedot kerättiin julkisista rekistereistä, osa-alueen yrityksiltä, tullin vientitilastoista sekä yksittäisiltä toimijoilta, ja tietoja täydennettiin asiantuntija-arvioin.