Music Finland: Tietoa ja tutkimuksia musiikkialalta 3/2025

10. 11. 2025

Music Finland koostaa säännöllisesti ajankohtaisia tietoja ja tutkimuksia musiikkialalta. Tällä kertaa aiheina ovat esimerkiksi suomalainen musiikkivienti ja biisivienti, ruotsalaisen musiikkialan talousluvut, globaalit tekijänoikeuskertymät sekä musiikinkuuntelu Suomessa.

Musiikkivienti ja biisivienti kasvusuunnassa myös 2024

Suomalaisen musiikkiviennin arvo vuonna 2024 oli 149,8 miljoonaa euroa eli noin kahdeksan prosenttia edellisvuotta enemmän, kertoo Music Finlandin syyskuussa julkaisema Musiikkiviennin arvo 2024 -selvitys. Ydinalueista suurimpana pysyi elävä musiikki, jonka arvo kasvoi nyt 12 prosenttia 10,1 miljoonaan euroon. Suhteessa eniten kasvoivat tekijänoikeustulot, joita tilitettiin Suomeen 13 prosenttia edellisvuotta enemmän eli 8,5 miljoonaa euroa. Ääniteviennin arvo oli 8,1 miljoonaa euroa ja muut ydinalueisiin liittyvät vientitulot 1,6 miljoonaa euroa. Yhteensä musiikkiviennin ydinalueet tuottivat nyt 28,3 miljoonaa euroa eli noin yhdeksän prosenttia edellisvuotta enemmän. Ydinalueiden lisäksi musiikkiviennin arvoon lasketaan mukaan myös esimerkiksi musiikkisovelluksiin ja musiikkiteknologiaan liittyvä vienti, ja näiden muiden tavaroiden ja palveluiden arvo oli nyt 121,5 miljoonaa euroa.

Kasvusuunta näkyi myös vuosittaisessa Popmusiikin teosvienti -selvityksessä, jossa tarkastellaan suomalaisten popmusiikintekijöiden kansainvälisiä julkaisuja sekä biisiviennissä mukana olevien tekijöiden määrää. Music Finlandin tiedonkeruun perusteella tilasto kasvoi vuonna 2024 kaikkiaan 169 uudella ulkomaiselle artistille tehdyllä julkaisulla. Suomalaistekijöiden musiikki kuului niin Aasian listoilla kuin Euroviisuissa.

Lue myös syyskuussa julkaistu kooste Musiikkiviennin luvut ja ilmiöt 2024.

Suomalaisyhtye KAJ edusti Ruotsia vuoden 2025 Euroviisuissa.

Ruotsissa musiikkivienti kasvoi, mutta kotimaan markkinat heikkenivät

Ruotsalainen musiikkivienti jatkoi vahvaa kasvua myös vuonna 2024, kertoo Musiksverigen lokakuussa julkaisema Den svenska musikbranschen i siffror 2009–2024. Musiikkivienti oli nyt nimellisarvoltaan 6 miljardia kruunua (noin 550 miljoonaa euroa) eli yli 10 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kasvua musiikkivientiin on viime vuosina syntynyt esimerkiksi online-käytöstä sekä K-popista saatavista tekijänoikeustuloista. Konkreettisena vientivalttina on ollut Lontoossa nähty ABBA Voyage, jonka tulot muodostivat 40 prosenttia Ruotsin elävän musiikin viennistä vuonna 2024.

Kotimaan musiikkimarkkina Ruotsissa kuitenkin heikkeni vuonna 2024, ja sen arvo oli nyt 11,2 miljardia kruunua. Erityisesti elävän musiikin arvo laski, sillä suuria areenakonsertteja järjestettiin Ruotsissa huomattavasti edellisvuotta vähemmän. Kotimaan markkinat ja vienti yhteen laskien musiikkialan kokonaisarvo Ruotsissa oli 17,2 miljardia kruunua eli 0,6 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Musiikin globaalit tekijänoikeuskertymät jatkavat kasvuaan

Tekijänoikeusjärjestöjen kansainvälinen yhteenliittymä CISAC on julkaissut raportin vuoden 2024 tekijänoikeuskorvauskertymistä eri aloilla. Kaikkiaan korvaukset ovat kasvaneet lähes 14 miljardiin euroon. Eniten tuloja kerryttää musiikki, josta saatavat korvaukset kasvoivat yli seitsemällä prosentilla 12,6 miljardiin euroon ja muodostivat näin 90 % kaikista tekijänoikeuskertymistä.

Suurin osa musiikin alan korvauksista syntyy digitaalisista palveluista ja tulee Euroopasta. Nopeimmin kasvava alue on Keski- ja Itä-Eurooppa. Kaikista maista eniten tuloja kertyy Yhdysvalloista, ja sekä musiikin että kaikkien alojen tekijänoikeuskorvauksien listalla Suomi on sijalla 20.

Musiikinkuuntelu Suomessa 2025

Teoston ja IFPIn vuosittainen Musiikinkuuntelu Suomessa -tutkimus keskittyi tällä kertaa musiikkiin liittyviin tunteisiin, livetapahtumien kulutukseen, suomalaisten musiikkimakuun sekä musiikinkuuntelun välineisiin. Norstatin kuluttajapaneelissa toteutetun kyselytutkimuksen mukaan 88 % suomalaisista pitää musiikkia itselleen tärkeänä. Erityisen tärkeää se on alle 25-vuotiaille sekä jonkin musiikkityylin faneiksi itsensä kokeville. Suosikkimusiikkityylinä pysyi edelleen suomenkielinen pop, mutta nuorten suosikkigenre on hiphop/rap, ja metallimusiikilla on eniten tosifaneja. Musiikkia kuunnellaan eniten älypuhelimesta ja autoradiosta, ja 45 % vastaajista kertoi käyneensä alkuvuonna maksullisella keikalla tai festivaalilla. Lue lisää musiikkiala.fi-sivuston 30.9. ja 3.10. julkaistuista uutisista sekä tutkija Kari Tervosen koostamasta tutkimusraportista.

Lyhyesti

Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen TTVK:n tekijänoikeusbarometrissa tarkastellaan kuluttajien asenteita tekijänoikeuksiin, piratismiin ja esimerkiksi tekoälyn käyttöön. Kyselytutkimuksessa todettiin, että suurin osa vastaajista arvioi tekijänoikeudet tärkeiksi ja että suhtautuminen piratismiin on muuttunut aiempaa kielteisemmäksi.
Tanskassa ja Espanjassa on selvitetty generatiivisen tekoälyn vaikutuksia musiikkialan tuloihin. Raporteissa arvioidaan vaikutuksen olevan jopa 28 prosenttia selvitetyistä tulovirroista. Lue lisää Teoston uutisesta.
IFPI:n uudessa raportissa musiikin arvosta EU:ssa tarkastellaan paitsi alueen kasvupotentiaalia ja muutostrendejä kuten tekoälyä, myös tekijänoikeuksien yleistä merkitystä ja eurooppalaisten levy-yhtiöiden roolia musiikkialalla.
LiveFin ry on julkaissut katsauksen elävän musiikin tilanteesta vuonna 2024. Tietojen mukaan rytmimusiikkifestivaalien ja suurkonserttien määrä kasvoi, ja käyntejä festivaaleilla oli jopa 3,2 miljoonaa.
UK Musicin musiikkiturismia käsittelevän Hometown Glory -raportin mukaan isojen artistien perässä on matkustettu Britanniassa erityisesti Lontooseen, mutta myös monet muut alueet hyötyivät musiikkitapahtumista.
Luovat ry:n julkaisemien tietojen mukaan luovat alat pärjäsivät vuoden 2023 taantumassa paremmin kuin muut toimialat. Parhaiten pärjäsivät perinteiset kulttuurialat, kuten musiikki ja teatteri, joiden talous kasvoi taantumasta huolimatta. Luvut perustuvat Pasi Holmin (FCG) Tilastokeskuksen tietojen pohjalta tekemiin selvityksiin.
Cupore on julkaissut raportin digitaaliseen kulttuurituotantoon liittyvistä ansainta- ja rahoitusmahdollisuuksista. Tulokset ovat luettavissa aiheeseen liittyvästä uutisesta, raportista ja tietokortista.
Teosto on julkaissut tilastotietoja oikeudenomistajien määrän sekä tilitysten muutoksista viime vuosina. Tiedoista selviää esimerkiksi, että tilitysalueittain tarkasteltuna kasvussa on erityisesti online-alue.
Vuonna 2024 Taiteen edistämiskeskus myönsi valtionavustuksia kaikkiaan 46,4 miljoonaa euroa. Taiken vuositilaston mukaan avustusten kokonaissumma laski lähes seitsemällä prosentilla edellisvuodesta.
Säätiöt ja rahastot ry:n julkaiseman selvityksen mukaan suomalaiset säätiöt tukivat vuonna 2024 tiedettä, taidetta ja kansalaisten toimintaa yhteensä 594 miljoonalla eurolla. Taidelajeista eniten tuettiin musiikkia, joka sai säätiöiltä nyt 25 miljoonaa euroa, merkittävästi edellisvuotta enemmän.
Musiikin historian tutkija Helena Tyrväinen on toimittanut ranskankielisen teoksen, joka käsittelee Ranskan ja Pohjois-Euroopan maiden musiikkisuhteita 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Ranskankielisen teoksen esipuhe on luettavissa avoimesti verkossa.
Uutta akateemista tutkimusta musiikkialasta on saatavilla useissa open access -tutkimusjulkaisuissa. Lue esimerkiksi streaming-kulttuurin vaikutuksesta musiikkiin eri puolilla maailmaa (toim. David Hesmondhalgh, University of California Press), pohjoismaisista musiikkivideoista (toim. Anna-Elena Pääkkölä, Mathias Bonde Korsgaard ja John Richardson) sekä musiikkibisneksen eri teemoista International Journal of Music Business Researchin uusimmasta numerosta.
Taideyliopiston uusiin julkaisuihin kuuluvat esimerkiksi artikkelikokoelma taidemusiikin ja luonnon suhteesta sekä Erkki Melartinin taiteilijaelämäkerta.
Eurooppalaisten musiikkivientiorganisaatioiden EMEE-yhdistyksen markkinaprofiilien sarjassa on julkaistu viimeksi oppaat Saksan ja Irlannin musiikkimarkkinoille.