Music Finlandin juhlavuosi kertoo suomalaisen musiikkiviennin kasvusta
Musiikkivientijärjestö Music Finland täyttää kuluvana syksynä 10 vuotta. Music Finland syntyi musiikin tiedotuskeskus Fimicin ja vientiorganisaatio Music Export Finlandin yhdistettyä toimintansa lokakuussa 2011.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana suomalainen musiikkivienti on ammattimaistunut ja kasvanut merkittävästi. Music Finland on esimerkiksi verkostoinut, valmentanut ja mentoroinut musiikinviejiä, rahoittanut hankkeita, järjestänyt vientimatkoja, biisileirejä sekä showcase-mahdollisuuksia. Music Finland on myös toteuttanut laajoja ja monivuotisia kärkihankkeita esimerkiksi Iso-Britanniaan ja saksankieliseen Eurooppaan. Järjestön kansainvälistymispalveluita ovat käyttäneet pop- ja rock-artistit kuten Alma, Blind Channel, Yotto, Isac Elliot ja Battle Beast, biisintekijät Axel Ehnströmistä Tiina Vainikaiseen, jazzin ja kansanmusiikin nimet Timo Lassysta Verneri Pohjolaan ja Johanna Juholasta Tuulettareen, sekä nykymusiikin säveltäjät kuten Lotta Wennäkoski, Sauli Zinovjev ja Outi Tarkiainen.
Kun Suomen musiikkiviennin koko ensi kertaa arvioitiin vuonna 2011, sen arvo oli noin 33 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 sen arvo oli kasvanut 82 miljoonaan euroon, ennen pandemian aiheuttamaa musiikkialan notkahdusta, joka näkyi myös viennin hidastumisena. Katso tästä ”Suomen musiikkialan talous ja vienti 2020” -tutkimuksen raportti.
Pandemian aikana Music Finland toimi musiikkialan viestien välittäjänä niin vaikuttajien kuin median suuntaan, tuottaen tietoa poikkeustilan aiheuttamista taloudellisista menetyksistä musiikkialalle sekä käyden aktiivista keskustelua päättäjien kanssa alan toimintaedellytysten parantamisesta. Tulevina vuosina Music Finland jatkaa alan kansainvälistämistä ja vientiä, luo yhteyksiä musiikkialan ja kasvuyritysten välille sekä tekee elinkeinopoliittista vaikuttamista musiikkialan elinvoimaisuuden parantamiseksi.
"Pandemia-aika osoitti suomalaisen musiikkiviennin vankan ja monipuolisen pohjan: vaikka jotkut viennin osa-alueet kokivat tappioita, pop-musiikin teosvienti teki ennätyksen, metallimusiikissa nähtiin kansainvälisiä läpimurtoja ja nykyoopperaa ja elokuvamusiikkia juhlittiin kansainvälisillä festivaaleilla. Suomalaisella musiikilla on mahdollisuus olla tulevaisuuden musiikkibisneksen suunnannäyttäjä", kertoo Music Finlandin toiminnanjohtaja Kaisa Rönkkö.
Musiikkiviennin juhlavuosi näkyy tapahtumissa ja viestinnässä
Juhlavuosi näkyy Music Finlandin viestinnässä ja tapahtumissa läpi tulevien 12 kuukauden. Englanninkielisillä suomalaisen musiikin promootiosivuilla musicfinland.com on aloitettu Pioneers-artikkelisarja, jossa juhlistetaan menneiden vuosikymmenten aikana maailmalle omin avuinensa lähteneitä artisteja. Ensimmäisessä osassa esille pääsee monigenreinen visionääri Jimi Tenor. Lisäksi juhlavuotta juhlistetaan esimerkiksi kansainvälisissä ammattilaistapahtumissa läpi vuoden. Music Finlandin kymmenvuotisjuhla järjestetään joulukuussa, ja samassa yhteydessä jaetaan seitsemäs vuosittainen valtakunnallinen musiikkivientipalkinto.
Music Finland tekee työtä jotta suomalainen musiikki voi kansainvälistyä ja kasvaa. Se kehittää palveluita voidakseen paremmin tukea suunnitelmallista ja tuloksellista musiikkivientiä, auttaa asiakkaitaan liiketoimintamallien kehittämisessä sekä luo yhteyksiä musiikkialan ja kasvuyritysten välille. Music Finland vaikuttaa päätöksentekijöihin, jotta Suomessa olisi jatkossakin elinvoimainen musiikin ekosysteemi. Päämäärätietoisen työn kautta suomalainen musiikki kansainvälistyy ja kasvaa myös tulevaisuudessa – yli musiikillisten raja-aitojen, markkina-alueiden ja alustojen.
Music Finlandin toimintaa rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä suomalainen musiikkiala kahdeksan jäsenjärjestön voimin.